Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa. Viranomaisella on siten hallintoasian käsittelyssä ratkaisupakko. Ratkaisupakko sisältää velvollisuuden käsitellä ja ratkaista kaikki viranomaisen toimivaltaan kuuluvat asiat, jotka ovat tulleet viranomaisessa asianmukaisesti vireille.
Päätös on hallintoasiassa annettu ratkaisu, josta käy ilmi viranomaisen tekemä ratkaisu perusteluineen ja jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksiä ovat myös erillisestä hakemuksesta annetut ennakkoratkaisut.
Päätös annetaan kirjallisesti
Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.
Päätös voidaan antaa myös suullisesti, jos päätöksen suullinen antaminen on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Työeläkejärjestelmässä päätökset annetaan kuitenkin aina kirjallisesti.
Millä kielellä päätös annetaan?
Päätös annetaan sillä kielellä (suomi tai ruotsi), jolla päätöstä on hakemuksessa pyydetty tai jolla hakemus on tehty.
Jos asiassa on useita asianosaisia, jotka ovat käyttäneet eri kieliä, päätös annetaan kullekin asianosaiselle hänen käyttämällään kielellä.
Mela ja Kela ovat velvollisia antamaan päätöksen myös saamen kielellä.
Väliaikainen päätös
Eläkelaitos voi antaa eläkkeen myöntämistä koskevan päätöksen väliaikaisena siksi ajaksi, jonka asian käsittely kestää ja asiasta on annettu lopullinen päätös.
Velvollisuutta väliaikaisen päätöksen antamiseen ei ole, vaan eläkelaitos voi tapauskohtaisesti harkita, onko kyseisessä tapauksessa syytä antaa väliaikainen päätös.
Asian käsittely voi kestää muun muassa puuttuvien selvitysten vuoksi. Puuttuvia selvityksiä voivat olla esimerkiksi toisen maan viranomaisen todistus ulkomaan vakuutuskausista tai ensisijaista etuutta koskeva päätös.
Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.
Väliaikaisessa päätöksessä tulee ilmoitaa, että eläkelaitos antaa lopullisen valituskelpoisen päätöksen, kun eläkelaitos on saanut puuttuvan selvityksen.
Lopullisella päätöksellä myönnettävä eläke voi olla pienempi kuin väliaikaisella päätöksellä myönnetty eläke. Tällöin lopullisella päätöksellä myönnetystä eläkkeestä voi kuitata väliaikaisen päätöksen perusteella mahdollisesti liikaa maksetun eläkkeen.
Automaattinen päätös
Asian käsittelyn päättävä ratkaisu voidaan tehdä automaattisesti ilman, että ratkaisun tarkistaa ja hyväksyy luonnollinen henkilö, jos laissa sille säädetyt edellytykset täyttyvät. Asian ratkaiseminen automaattisesti edellyttää seuraavia asioita:
- ratkaistavaan asiaan ei sisälly seikkoja, jotka edellyttävät tapauskohtaista harkintaa tai asian käsittelijä on arvioinut tapauskohtaista harkintaa edellyttävät seikat (esim. työkyvyn arviointi)
- asian ratkaiseminen perustuu sovellettavan lain ja luonnollisen henkilön etukäteisen harkinnan perusteella laatimiin automaattisen tietojenkäsittelyn ohjaamiseen tarkoitettuihin käsittelysääntöihin (todennäköisyysajatteluun perustuvien ns. oppivien tekoälytekniikoiden käyttäminen ei ole sallittua)
- julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 6 a luvussa automaattisen ratkaisemisen käyttöönotolle ja siinä noudatettavalle menettelylle säädetyt edellytykset täyttyvät ja
- luonnollinen henkilö, johon ratkaisu kohdistuu, voi vaatia ratkaisuun oikaisua maksutta hallintolain 7 a luvun mukaisella oikaisuvaatimuksella tai siihen rinnastettavalla vaatimuksella, joka käsitellään päätöksen tehneessä viranomaisessa, jollei automaattisella ratkaisulla hyväksytä asianosaisen vaatimusta, joka ei koske toista asianosaista. Työeläkeasioissa tämä tarkoittaa työeläkelakien mukaista itseoikaisua. Virheen korjaaminen ei sen sijaan ole tässä tarkoitettu oikaisuvaatimukseen rinnastuva oikeussuojakeino.
Oikaisuvaatimusta tai siihen rinnastuvaa vaatimusta ei voida ratkaista automaattisesti, jollei siitä ole erityislainsäädännössä erikseen säädetty. Sen sijaan päätöksessä oleva virheen korjaamista koskeva asia voidaan ratkaista automaattisesti edellytysten täyttyessä.
Asian ratkaiseminen automaattisesti sekä sen edellytykset koskevat lähtökohtaisesti sekä luonnollisille henkilöille että oikeushenkilöille annettavia asian päättäviä ratkaisuja. Säännökset eivät aseta vaatimuksia avustavan automaation käyttämiselle asioiden muissa käsittelyvaiheissa kuten asian selvittämissä tai kuulemisessa.
Jos asia on ratkaistu automaattisesti, tämä on käytävä ilmi kyseisestä päätöksestä. Päätöksestä on käytävä ilmi myös tieto siitä, missä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 28 d §:ssä tarkoitettu käyttöönottopäätös on saatavilla. Tämän lisäksi asiakkaille on tiedotettava asioiden ratkaisemisesta automaattisesti, automaattisen ratkaisumenettelyn käytön perusteista ja muista asiakkaan oikeuksien kannalta keskeisistä tiedoista. Tiedot on julkaistava eläkelaitoksen verkkosivustolla.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on tarkennettu automaattisten päätösten osalta.
Kirjallisesta päätöksestä tulee käydä ilmi seuraavat asiat:
- päätöksen tehnyt viranomainen
- päätöksen tekemisen ajankohta
- millä tavalla päätös on annettu tiedoksi
- asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu (nimitieto riittää)
- asian ratkaisu eli yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu
- päätöksen perustelut
- sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi tarvittaessa pyytää lisätietoja päätöksestä (Henkilön nimeä ei tarvitse kuitenkaan ilmoittaa silloin, kun asia on ratkaistu automaattisesti.)
- allekirjoitus ja nimenselvennys
- tieto siitä, jos asia on ratkaistu automaattisesti
- tieto siitä, missä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 28 d §:ssä tarkoitettu käyttöönottopäätös on saatavilla, jos asia on ratkaistu automaattisesti.
Tarkemmat tiedot
Päätöksessä voidaan kertoa esimerkiksi yksilöity verkkosivun osoite, josta käyttöönottopäätös on saatavilla.
Yhdenvertaisuusnäkökulmasta käyttöönottopäätöksen on oltava saatavilla myös muutoin kuin eläkelaitoksen verkkosivuilla.
Asian ratkaisun ilmeneminen päätöksestä
Asianosaisen tulee ymmärtää päätöksestä
- mitä asianosaiselle on myönnetty
- mitä asianosainen saa tehdä
- mihin asianosainen on velvoitettu
- mitä asianosaisen tulee velvoitteen vuoksi tehdä.
Asian laadusta riippuu, miten tarkoin päätös tulee yksilöidä. Lähtökohta on, että asianosainen saa päätöksestä tietää, miten viranomainen on tarkoittanut järjestää päätöksellä ratkaisemansa asiat.
Myönteisessä eläkepäätöksessä
- todetaan, kenelle eläke on myönnetty
- todetaan, miten eläke maksetaan (kuukausittain, maksupäivä ja -paikka)
- viitataan tehtyihin laskelmiin sekä mahdollisiin erillisiin päätöksiin, joita asiassa on tehty (esimerkiksi päätös takautuvalta ajalta maksettavasta eläkkeestä).
Päätökseen merkitään vain lakisääteiset eläkkeet (myös rekisteröidyt lisäeläkkeet). Rekisteröimättömistä lisäeläkejärjestelyistä annetaan erillinen päätös.
Jos asian käsittelyn yhteydessä on tehty laskelmia, laskelmat liitetään päätökseen.
Päätöksen mukana lähetettävässä saatteessa asianosaista pyydetään tarkistamaan, että kaikki työsuhteet on otettu huomioon eläkettä määrättäessä.
Päätöksen on oltava ymmärrettävä (selkeysvaatimus)
Päätöksen tulee olla ymmärrettävä. Päätöksessä on esitettävä asian ratkaisu ajatuksellisesti ja kielellisesti ymmärrettävästi ja yksiselitteisesti. Ymmärrettävyyttä arvioidaan lähtökohtaisesti asianosaisen kannalta.
Päätöksessä käytettyjen ilmaisujen ymmärrettävyyttä edistävät muun muassa
- yleiskielen käyttö
- selkeät lauserakenteet
- tulkinnanvaraisten ilmaisujen välttäminen.
Lisätietojen antajan nimi ja yhteystiedot päätöksessä
Päätöksessä tulee mainita
- päätöksentekijä tai muu asian ratkaisemiseen osallistunut henkilö
- päätöksentekijän tai muu asian ratkaisemiseen osallistuneen henkilön puhelinnumero (suora puhelinnumero).
Jos asian ratkaisuun on osallistunut useampi henkilö, päätöksessä voidaan mainita yksi ratkaisuun osallistuneista henkilöistä.
Jos asia on ratkaistu automaattisesti, lisätietoja antavan henkilön nimeä ei mainita. Päätöksessä on kuitenkin ilmoitettava yhteystiedot, josta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja.
Eläkelaitosten päätökset allekirjoittaa usein henkilö, jolla on lain ja yhtiön sisäisten päätösten mukaisesti allekirjoitusoikeus ja joka vastaa eläkeasioista yleisellä tasolla, mutta joka ei pääsääntöisesti osallistu yksittäisten eläkehakemusten ratkaisemiseen.
Asianosaisen kannalta olennaisinta on se, että eläkelaitos pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joita asianosaisella on saamastaan päätöksestä. Tämän vuoksi päätöksestä tulisi käydä ilmi sellaisen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka on osallistunut ratkaisun tekemiseen. Esimerkiksi pelkkä ratkaisuryhmän yhteinen puhelinnumero ei ole riittävä.
Allekirjoitus ja nimenselvennys päätöksessä
Hyvä hallinto edellyttää päätöksen allekirjoittamista. Allekirjoitus voi olla:
- käsin kirjoitettu
- koneellinen allekirjoitus
- sähköinen allekirjoitus.
Allekirjoituksen tulee sisältää myös nimenselvennys.
Päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti myös sähköisessä asioinnissa.
Jos päätösasiakirja allekirjoitetaan sähköisesti, asiakirja on allekirjoitettava kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella tai muuten sellaisella tavalla, että asiakirjan alkuperäisyydestä ja eheydestä voidaan varmistua. Alkuperäisyydellä tarkoitetaan allekirjoittajan henkilöllisyyden tunnistamista ja eheydellä asiakirjan muuttumattomuutta.
Kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella tarkoitetaan sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 26 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttävää allekirjoitusta.
Asetuksen 26 artiklan mukaan kehittyneen allekirjoituksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
- allekirjoitus liittyy yksilöivästi allekirjoittajaansa
- allekirjoituksella voidaan yksilöidä allekirjoittaja
- allekirjoitus on luotu käyttäen sähköisen allekirjoituksen luontitietoja, joita allekirjoittaja voi korkealla varmuustasolla käyttää yksinomaisessa valvonnassaan
- allekirjoitus on liitetty sillä allekirjoitettuun tietoon siten, että tiedon mahdollinen myöhempi muuttaminen voidaan havaita.
Hallituksen esityksen (HE 74/2016 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asiointilain 16 §:ssä sähköiselle allekirjoitukselle säädetyn laatuvaatimuksen täyttää Väestörekisterikeskuksen myöntämän virkakortin avulla tehtävä allekirjoitus. Kehittynyt sähköinen allekirjoitus voidaan luoda myös mobiilivarmenteella.
Päätösasiakirjassa olevan viranomaisen sähköisen allekirjoituksen voimassaoloajan päätyttyä asianosaisella on oikeus pyynnöstä saada maksutta päätösasiakirjan jäljennös.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Päätökseen on liitettävä aina valitusosoitus, jos päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.
Mitä valitusosoituksessa on mainittava?
Valitusosoituksessa on mainittava
- valitusviranomainen, jolle valitus on tehtävä
- viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava (myös käynti- ja postiosoite)
- valitusaika ja mistä valitusaika lasketaan
- yhteystieto sähköisen valituksen tekemiselle, jos valitus voidaan tehdä sähköisesti.
Jos valituskirjelmän voi vaihtoehtoisesti toimittaa useammalle viranomaiselle, kaikki viranomaiset on mainittava valitusosoituksessa.
Valitusosoituksessa on selostettava säännökset
- valituskirjelmän sisällöstä
- valituskirjelmän liitteistä
- valituskirjelmän perille toimittamisesta
- valituksen käsittelystä perittävistä maksuista (ei koske päätöksiä, joista valitetaan TELK:aan).
Tuomioistuinmaksulakia (1455/2015) ei sovelleta TELK:aan, joten valittaminen TELK:aan ei ole maksullista. Näin ollen eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen ei tarvitse valitusosoituksessaan selostaa säännöksiä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.
Selvitys valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä tarkoittaa sitä, että valitusosoituksessa mainitaan asiat, jotka HOL:n 15 §:n mukaan tulee valituksessa ilmoittaa, sekä asiakirjat, jotka HOL:n 16 §:n mukaan on liitettävä valitukseen.
Valitusosoituksessa on myös ilmoitettava, jos valituskirjelmässä on erityissäännösten nojalla mainittava muita seikkoja.
Kuinka toimitaan, kun valitusoikeutta on rajoitettu?
Silloin kun päätökseen saa hakea muutosta vain osittain, valitusoikeuden rajoitus on selvästi mainittava päätöksessä. Muilta osin päätös on valituskelpoinen ja päätökseen liitetään valitusosoitus.
Esimerkkejä: Rajoitettu valitusoikeus
Valitusoikeus eläkelaitoksen päätökseen on vain eläkkeen määrän osalta, kun TELK hylkää vaatimuksen täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä ja pysyttää eläkelaitoksen päätöksen osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä, mutta palauttaa asian eläkelaitokselle tutkittavaksi eläkkeen määrän osalta.
Kun VakO ottaa päätöksessään kantaa työkyvyttömyyseläkeoikeuteen eikä lausu eläkkeen määrästä, asia palautuu eläkelaitokseen, joka antaa päätöksen eläkkeen määrästä. Koska eläkeoikeus on ratkaistu lainvoimaisesti VakO:n päätöksellä, valitusoikeus eläkelaitoksen antamasta päätöksestä on ainoastaan siltä osin kuin päätöksellä on ratkaistu eläkkeen määrä.
Kuinka toimitaan, jos päätöksestä valittaminen on kielletty tai päätös ei ole valituskelpoinen?
Päätökseen on sisällytettävä ilmoitus siitä, minkä säännöksen nojalla valittaminen ei ole mahdollista, jos
- päätöksestä valittaminen on kielletty erityisen säännöksen nojalla
- päätös ei ole valituskelpoinen.
Valituskelpoisella päätöksellä tarkoitetaan päätöstä, jolla hallintoasia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Näin ollen päätös ei ole valituskelpoinen, jos päätös ei sisällä asiaratkaisua. Valittamalla ei saa hakea myöskään muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Päätökseen, josta ei ole valitusoikeutta, ei liitetä valitusosoitusta.
Esimerkkejä: Valituskielto ja valituskelvottomuus
Valitusoikeutta ei ole seuraavista päätöksistä:
- eläkelaitoksen asian käsittelyn kestäessä antama väliaikainen päätös (TyEL 105 § 2 mom., YEL 95 § 2 mom., MYEL 90 § 2 mom., MEL 107 § 3 mom.)
- eläkelaitoksen oikaisuvaatimuksen yhteydessä antama väliaikainen päätös (TyEL 133 § 4 mom. ja 134 § 2 mom., YEL 129 § 4 mom. ja 130 § 2 mom., MYEL 109 §, MEL 130 § 4 mom., ja 131 § 2 mom.)
- asian käsittelyn rauettava päätös (päätös ei sisällä asiaratkaisua, joten päätös ei ole valituskelpoinen)
- muutoksenhakuelimen palautuspäätös, siirtopäätös tai rauettamispäätös (päätökset eivät sisällä asiaratkaisua, joten päätökset eivät ole valituskelpoisia).
Valitusosoituksen korjaaminen
Viranomaisen on annettava uusi lainmukainen valitusosoitus seuraavissa tapauksissa:
- valitusosoitusta ei ole annettu
- päätöksessä on virheellisesti ilmoitettu, ettei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.
Lähtökohta on, että viranomainen korjaa virheen oma-aloitteisesti, kun virhe valitusosoituksen antamisessa tai valitusosoituksen sisällössä voi johtaa siihen, että asianosainen ei tiedä oikeudestaan valittaa. Tällaisissa tilanteissa uusi valitusosoitus on lähtökohtaisesti annettava myös lakisääteisen valitusajan jälkeen.
Jos valitusosoitus on virheellinen, viranomaisen on annettava uusi valitusosoitus, jos valitusosoitusta pyydetään valitusosoituksessa mainitussa tai säädetyssä valitusajassa.
Valitusosoitus annetaan tiedoksi antamalla päätös valitusosoituksineen uudelleen tiedoksi noudattaen samaa menettelyä kuin alkuperäistä päätöstä ja päätökseen liittyvää valitusosoitusta tiedoksiannettaessa. Valitusaika alkaa kulua uuden valitusosoituksen tiedoksisaannista.
Jos asianosainen on puuttuvasta tai virheellisestä valitusosoituksesta huolimatta hakenut muutosta, uutta valitusosoitusta ei lähtökohtaisesti tarvitse antaa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Päätöksen perusteleminen on tärkeää asianosaisen oikeusturvan kannalta.
Perustuslain mukaan oikeus saada perusteltu päätös turvataan lailla.
Miten päätös on perusteltava?
Päätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava seuraavat asiat:
- mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun
- asian arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja asian arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset, jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin
- sovelletut säännökset.
Päätös on perusteltava esittämällä tosiasiaperustelut ja se, mikä oikeudellinen merkitys tosiasiaperusteluille on annettu. Tosiseikkoina voidaan mainita vain päätöksen lopputulosta välittömästi tukevat asiat.
Keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin perustuvasta hylkäävästä etuuspäätöksestä on aina käytävä ilmi kaikki seuraavat asiat:
- miten kokonaisarvio hakijan työkyvyn heikkenemisestä ja jäljellä olevasta kyvystä hankkia itselleen ansiotuloja on tehty
- miksi tietynlaiseen lopputulokseen on päädytty
- eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin arvio.
Eläkelaitoksen päätöksestä pitää käydä ilmi eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin arvio, koska eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin tekemä arvio on osa etuusasian kokonaisharkintaa.
Perusteluissa on mainittava oikeudelliset perustelut, joihin ratkaisu perustuu. Säännösten keskeinen sisältö voidaan esittää joko kirjoittamalla asianomainen lainkohta sellaisenaan perusteluihin tai selittämällä asia vapaamuotoisesti. Säännösten esittäminen selkeästi ja johdonmukaisesti saattaa edellyttää säännösten selostamista.
Pääsääntö on, että päätöksessä lausutaan kaikista hakijan vaatimuksista. Todistusharkintaa ei kuitenkaan tarvitse perustella, joten päätöksessä ei tarvitse ilmoittaa, minkä vuoksi tietty riitainen asia on katsottu määrätyn sisältöiseksi. Jos esimerkiksi kahden henkilön todistukset työsuhteesta eivät riitä todentamaan työsuhteen olemassaoloa, riittää, että päätöksessä todetaan, ettei työsuhteesta ole riittävää näyttöä.
Perustelujen on oltava riittävän selkeitä ja yksityiskohtaisia, jotta hakija ymmärtää, mikä on ratkaisijan kanta asiassa ja millä perusteella ratkaisuun on päädytty. Asianmukaiset ja selkeät perustelut lisäävät luottamusta ratkaisujen sisältöön ja vähentävät tarpeetonta muutoksenhakua.
Perusteluilla on keskeinen merkitys myös muutoksenhakuoikeuden käyttämisen kannalta. Perustelut antavat hakijalle tietoa muun muassa seikoista, joita mahdollisessa valituksessa kannattaa tuoda esille tai siitä, mitä uutta selvitystä pitäisi hankkia.
Muutoksenhakuviranomaisille perustelut välittävät tietoa siitä, mihin seikkoihin eläkelaitos on kiinnittänyt ratkaisussa huomiota ja minkä merkityksen eläkelaitos on niille antanut. Perusteluvelvollisuus korostuu erityisesti seuraavien päätösten kohdalla:
- kokonaan tai osittain hylkäävät päätökset
- velvoittavat päätökset
- vakiintunutta ratkaisukäytäntöä muuttavat päätökset.
Hyvän hallintotavan mukaisesti asianosaiselle tulee antaa päätöksen antamisen jälkeenkin tarvittaessa selvitystä päätöksen perusteluista. Jälkeenpäin tapahtuva selvitys ei kuitenkaan saa korvata varsinaisen päätöksen perusteluja, vaan kysymys on lähinnä täydentävästä selvityksestä. Tavoite on, että varsinainen päätös on niin selkeästi ja ymmärrettävästi perusteltu, ettei ole tarvetta jälkeenpäin tapahtuvaan selostamiseen.
Perustelut esitetään päätösosassa tai liitteissä
Perustelut esitetään varsinaisessa päätösosassa tai liitteessä, kuten esimerkiksi laskelmassa. Tällaista liitettä voidaan pitää hallintopäätöksen kiinteänä osana, vaikka kysymyksessä olisikin muodollisesti erillinen asiakirja.
Milloin päätöstä ei tarvitse perustella?
Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista eikä kyse ole keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin perustuvasta kokonaan tai osin hylkäävästä etuuspäätöksestä. Perusteluita ei voida kuitenkaan jättää esittämättä pelkästään sen takia, että päätöksen perusteleminen viivästyttäisi päätöksen antamista huomattavasti. Harkittaessa päätöksen perustelematta jättämistä on pyrittävä ottamaan asian erilaiset intressit huomioon tasapuolisesti.
Päätöstä ei tarvitse perustella myöskään silloin, jos päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta. Myönteisissä päätöksissä riittää, että viitataan lakiin ja asianomaisiin säännöksiin, joihin päätös perustuu.
Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä lisäksi silloin, jos perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta eikä kyse ole keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin perustuvasta kokonaan tai osin hylkäävästä etuuspäätöksestä. Perustelemisen tarpeettomuutta tulee tällöin arvioida tapauskohtaisesti asianosaisen oikeusturvan ja tiedontarpeen kannalta.
Jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön, perustelut on kuitenkin esitettävä myös edellä tarkoitetuissa tilanteissa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on täydennetty automaattisten päätösten osalta.