Jos ulkomaantyöhön liittyvät olosuhteet muuttuvat todistuksen voimassaoloaikana, tulee esimerkiksi seuraavat muutokset ilmoittaa Eläketurvakeskukselle:
- työnantajan vaihtuminen
- uuden rinnakkaisen työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aloittaminen
- työskentelymaan vaihtuminen
- työsuhteen tai yritystoiminnan päätyminen
- Suomeen paluu tai ulkomaantyön keskeytyminen yli 30 päivää ennen todistuksen voimassaolon päättymistä
- pysyvä muutto ulkomaille ja asuinmaan vaihdos
- ulkomailla työskentelyn keskeytyminen yli kolmen kuukauden hoitovapaan tai yli 3 kuukauden tai toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen vuoksi
- merkittävä muutos useassa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä (jäljempänä EU-maassa) tai Isossa-Britanniassa työskentelevän henkilön työn jakaantumisessa eri maiden välillä
- lentohenkilökuntaan kuuluvan henkilön kotiaseman vaihtuminen tai
- merenkulkijan siirtyminen työskentelemään eri maan lipun alla olevalle alukselle.
Muutoksista tulee ilmoittaa Eläketurvakeskuksen sähköisessä asiointipalvelussa. Tarkemmat ohjeet muutosilmoituksen tekoon löytyvät Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta.
Lomautuksesta, sairastumisesta, perhevapaasta ja muusta palkattomasta vapaasta, katso erillinen ohje. Eläketurvakeskukselle tulee aina ilmoittaa yli 3 kuukauden hoitovapaasta sekä toistaiseksi tehtävästä tai yli 3 kuukauden lomautuksesta.
Alla ohjeistus yleisimpiin muutostilanteisiin.
Työnantaja vaihtuu
Jos Suomesta ulkomaille lähetetyn työntekijän Suomessa oleva työnantaja vaihtuu työskentelymaan pysyessä samana, päättää Eläketurvakeskus todistuksen siihen päivämäärään, jolloin työoikeudellinen työsuhde tähän työnantajaan päättyy. Työnantajan vaihtumisena pidetään sitä, että uudella työnantajalla on eri Y-tunnus kuin alkuperäisellä työnantajalla oli. Sama pätee virkamiehenä työskentelevien henkilöiden todistuksiin.
Jos työntekijä jatkaa ulkomailla työskentelyä ja siirtyy ulkomaisen työnantajan palvelukseen, työntekijään sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä eikä työntekijä voi saada uutta todistusta Eläketurvakeskukselta.
Jos työntekijä jatkaa ulkomailla työskentelyä suomalaiselle työnantajalle, työntekijälle voidaan edellytysten täyttyessä hakemuksesta antaa uusi todistus Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltumisesta. Edellytyksenä EU-tilanteissa tällöin on, että ulkomaantyöskentelyjaksot kestävät yhteenlaskettuina enintään 24 kuukautta. Mikäli ulkomaantyöskentelyjakso kestää yhteenlaskettuna yli 24 kuukautta, mutta alle 5 vuotta, voidaan työntekijälle hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta muiden edellytysten täyttyessä. Sosiaaliturvasopimusten osalta katso erilliset ohjeet komennusaikojen pituudesta.
Jos työntekijälle on myönnetty todistus Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltumisesta eikä komennuksessa tapahdu muita muutoksia kuin se, että Suomessa toimivan lähettävän työnantajan nimi tai osoite vaihtuu, ei työntekijälle tarvitse hakea uutta todistusta, vaan aiemmin myönnetty todistus pysyy voimassa. Jos työskentelymaan viranomainen tai jokin muu taho kuitenkin vaatii todistuksen korjausta, Eläketurvakeskus myöntää uuden todistuksen pyynnöstä.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1: Suomessa toimiva työnantaja vaihtuu, kokonaisaika alle 24 kuukautta
Suomessa toimiva yritys A Oy on lähettänyt työntekijän Saksaan 11 kuukaudeksi. Työntekijä vaihtaa ulkomailla ollessaan toisen Suomessa toimivan yrityksen B Oy:n palvelukseen. B Oy hakee työntekijälle uutta A1-todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Todistus voidaan myöntää, jos ulkomaankomennus B:n palveluksessa on tarkoitettu kestämään enintään 13 kuukautta.
Esimerkki 2: Suomessa toimiva työnantaja vaihtuu, kokonaisaika yli 24 kuukautta
Suomessa toimiva yritys X Oy on lähettänyt työntekijän Saksaan 9 kuukaudeksi. Työntekijä siirtyy ulkomailla ollessaan Suomessa toimivan yrityksen Y Oy:n palvelukseen ja työnantaja Y hakee työntekijälle uutta todistusta 18 kuukaudeksi (1,5 vuotta). Todistusta ei voida antaa niin sanotun lähettämisartiklan nojalla (kesto yli 24 kuukautta), vaan työntekijän Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta on sovittava poikkeuslupamenettelyllä Saksan toimivaltaisen viranomaisen kanssa.
Jos henkilölle on myönnetty A1-todistus useassa EU-maassa työskentelyä koskevien määräysten perusteella, työnantajan vaihdoksen vaikutus A1-todistukseen tutkitaan tapauskohtaisesti.
Työkohde vaihtuu työskentelymaan sisällä
Eläketurvakeskus voi myöntää ulkomaantyöhön lähetetylle työntekijälle/yrittäjälle/apurahansaajalle useita peräkkäisiä A1-todistuksia samaan työskentelymaahan, kun ulkomaantyöjaksojen yhteenlaskettu pituus ei ylitä 24 kuukautta.
Mikäli hakemusvaiheessa on jo tiedossa, että samassa työskentelymaassa on useita työskentelykohteita, tulee kohteet ilmoittaa todistushakemuksella.
Mikäli todistus on jo myönnetty ja työskentelykohde vaihtuu maan sisällä todistuksen voimassaoloaikana, ei työskentelykohteen muutoksesta lähtökohtaisesti tarvitse ilmoittaa Eläketurvakeskukselle. Jos työskentelymaassa kuitenkin vaaditaan uusi täydennetty todistus, tulee työskentelykohteen muutoksesta ilmoittaa Eläketurvakeskukselle.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki: A1-todistus myönnetään heti koko ulkomaantyöjaksolle
Yritys B lähettää työntekijänsä 11 kuukaudeksi työhön Ruotsiin. Työntekijä tulee työskentelemään ensimmäiset 5 kuukautta Göteborgissa ja sen jälkeen 3 kuukautta sekä Tukholmassa että Uppsalassa. Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle A1-todistuksen koko ajanjaksolle. A1-todistus kattaa työskentelyn Göteborgissa, Tukholmassa ja Uppsalassa.
Henkilö aloittaa rinnakkaisen työskentelyn kohdemaassa
Jos henkilö työskentelee lähetettynä työntekijänä/yrittäjänä/apurahansaajana ulkomailla yhdessä maassa ja aloittaa rinnakkaisen työskentelyn kyseisessä maassa työntekijänä/yrittäjänä/apurahansaajana, sovelletaan henkilöön kaiken työn osalta työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Yrittäjään sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä myös siinä tapauksessa, jos yrittäjä aloittaa työskentelymaassa yrittäjätoiminnan, joka ei ole samankaltaista kuin se työ, jota yrittäjä on harjoittanut ennen lähtöään Suomesta.
Jos henkilölle on myönnetty A1-todistus useassa EU-maassa työskentelyä koskevien määräysten perusteella, rinnakkaisen työn aloittamisen vaikutus A1-todistukseen tutkitaan tapauskohtaisesti. Merkitystä tällöin on esimerkiksi sillä, miten työskentely jakaantuu eri EU-maiden välillä ja missä roolissa työskentely tapahtuu.
Myös virkamiehenä työskentelevien henkilöiden tulee ilmoittaa Eläketurvakeskukselle, jos virkamies aloittaa rinnakkaisen työskentelyn. Eläketurvakeskus tutkii tapauskohtaisesti, miten rinnakkainen työ vaikuttaa todistuksen voimassaoloon.
Rinnakkaisen työskentelyn aloittamisesta tulee ilmoittaa Eläketurvakeskukselle.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki rinnakkaisesta työskentelystä kohdemaassa:
Työntekijä työskentelee lähetettynä työntekijänä Saksassa. Työntekijän aloittaa viikonlopputyön paikalliselle työnantajalle Saksassa. Työntekijälle myönnetyn A1-todistuksen voimassaolo päättyy paikallisen työsuhteen alkamiseen. Tämän jälkeen myös Suomessa toimivan työnantajan tulee järjestää työntekijän sosiaaliturva Saksan lainsäädännön mukaisesti.
Työskentelymaa vaihtuu
Jos lähetetty henkilö (lähetetty työntekijä/virkamies/yrittäjä/apurahansaaja) vaihtaa työskentelymaata, tulee työskentelymaan vaihdoksesta ilmoittaa Eläketurvakeskukselle ja hakea uutta todistusta uuteen työskentelymaahan. Eläketurvakeskus päättää myönnetyn todistuksen työskentelymaan vaihdokseen. Uutta todistusta tulee hakea, jos henkilö jatkaa työskentelyä lähetettynä henkilönä ja työskentelymaa on EU/ETA-maa, Sveitsi, Iso-Britannia tai sosiaaliturvasopimusmaa. Edellytysten täyttyessä henkilöä voidaan edelleen pitää lähetettynä. Eläketurvakeskus ei myönnä todistuksia maihin, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta.
Useassa EU-maassa työskentelyä koskevien määräysten perusteella myönnetty A1-todistus kattaa kaikissa EU-maissa työskentelyn. Mikäli asumisessa ei tapahdu muutoksia tai asuinmaassa tehdyn työn määrässä ei tapahdu merkittävää muutosta, ei uudesta työskentelymaasta tarvitse ilmoittaa Eläketurvakeskukselle.
Katso tarkemmista tiedoista esimerkkejä työskentelymaan vaihdoksista.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1: Työntekijä on lähetetty ulkomaantyöhön sopimusmaahan A ja työntekijään sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työntekijään sovelletaan edelleen Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos työntekijä siirtyy työskentelemään suomalaisen työnantajan palveluksessa toiseen sopimusmaahan B sosiaaliturvaa säätelevien sopimusten aikarajojen puitteissa. Jos työskentely ulkomailla ylittää sosiaaliturvasopimuksessa säädetyn aikarajan, haetaan työntekijälle poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi normaalin poikkeuslupamenettelyn mukaisesti.
Esimerkki 2: Henkilö on työskennellyt Brasiliassa Suomesta lähetettynä työntekijänä 5 vuotta ja henkilö on kuulunut tänä aikana pakollisen TyEL:n piiriin. Henkilölle voidaan hakemuksesta myöntää Espanjaan A1-todistus Suomesta lähetettynä työntekijänä tai poikkeusluvalla, jos työskentely Espanjassa on tilapäistä. Tämänkin jälkeen henkilölle voidaan hakemuksesta myöntää lähetetyn työntekijän todistus Yhdysvaltoihin 5 vuodeksi. Komennusaikoja tarkastellaan maakohtaisesti.
Esimerkki 3: Työntekijä on työskennellyt Suomessa toimivan työnantajansa X Oy:n lukuun Saksassa 7 vuotta. Työntekijään sovelletaan työskentelymaan Saksan sosiaaliturvalainsäädäntöä. X Oy lähettää työntekijän työskentelemään Ruotsiin 2 vuodeksi. Työntekijään ei voida soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä Ruotsissa X Oy:n lukuun tekemänsä työn osalta, koska työntekijään ei ole sovellettu Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, kun työskentely Ruotsissa alkoi. Sosiaalivakuutusmaksut Ruotsissa tehtävän työn osalta on tällöin maksettava Ruotsiin.
Esimerkki 4: Suomalainen työnantaja on lähettänyt työntekijänsä Suomesta Espanjaan ja työntekijälle on myönnetty A1-todistus. Sama työnantaja lähettää työntekijän Espanjasta suoraan Meksikoon, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Suomalaisen työnantajan on vakuutettava Meksikoon lähettämänsä työntekijä pakollisesti TyEL:n mukaan. Kyseessä on edelleen TyEL 5 §:n tarkoittama Suomesta lähetetty työntekijä, koska työntekijä on alun perin lähetetty Suomesta. Työntekijää ei pidetä paikalta palkattuna, koska työsuhde suomalaiseen työnantajaa on jatkunut keskeytymättä myös Espanjassa työskentelyn ajan.
Esimerkki 5: Suomalainen työnantaja on lähettänyt työntekijänsä Suomesta Espanjaan, mutta työntekijään on sovellettu Espanjan sosiaaliturvalainsäädäntöä, koska työ Espanjassa kestää 7 vuotta. Sama työnantaja lähettää työntekijän Espanjasta suoraan Meksikoon, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Suomalaisen työnantajan on vakuutettava Meksikoon lähettämänsä työntekijä pakollisesti TyEL:n mukaan. Kyseessä on edelleen TyEL 5 §:n tarkoittama Suomesta lähetetty työntekijä, koska työntekijä on alun perin lähetetty Suomesta. Työntekijää ei pidetä paikalta palkattuna, koska työsuhde suomalaiseen työnantajaa on jatkunut keskeytymättä myös Espanjassa työskentelyn ajan. Näin siitäkin huolimatta, että työntekijä on EU:n sosiaaliturva-asetusten perusteella vakuutettu välillä muun kuin Suomen eläkelainsäädännön mukaan. Vakuuttamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, kuinka pitkän ajan työntekijä on työskennellyt ulkomailla. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus hakea vapautusta vakuuttamisvelvollisuudesta, kun ulkomaantyöskentely sopimuksettomassa maassa on jatkunut vähintään 2 vuotta.
Henkilön työsuhde tai yritystoiminta päättyy
Eläketurvakeskukselle tulee ilmoittaa työsuhteen, yrittäjätoiminnan tai apurahatyön päättymisestä, jos henkilöllä on voimassa oleva todistus.
Työntekijät
Kun lähetetyn työntekijän työsuhde lähettävään Suomessa toimivaan työnantajaan päättyy, Eläketurvakeskus päättää myönnetyn todistuksen viimeistään työoikeudellisen työsuhteen päättymispäivään. Sama pätee myös virkamiehille myönnettyihin todistuksiin.
Jos työntekijä irtisanotaan esimerkiksi ilman työntekovelvoitetta, mutta työsuhde pysyy voimassa irtisanomisajan, päättyy todistuksen voimassaolo irtisanomisajan päättymispäivään. Suomen työoikeuslainsäädäntö hyväksyy enintään 6 kuukauden irtisanomisajan. Näin ollen todistuskaan ei voi olla voimassa tätä pidempään.
Jos työntekijä solmii irtisanomisaikana uuden työsuhteen toiseen työnantajaan, päätetään todistus uuden työsuhteen alkamista edeltävään päivään.
Yrittäjä ja apurahansaaja
Jos ulkomailla työskentelevän yrittäjän yrittäjätoiminta tai apurahansaajan apurahatoiminta ja siten myös YEL- tai MYEL-vakuutus päättyy, päättyy myös yrittäjälle/apurahansaajalle myönnetyn todistuksen voimassaolo YEL- tai MYEL-vakuutuksen päättymiseen.
Lähetetty henkilö palaa Suomeen
Henkilön paluusta Suomeen ei tarvitse ilmoittaa Eläketurvakeskukselle, kun paluu tapahtuu todistuksen voimassaolon päättyessä.
Eläketurvakeskukselle tulee ilmoittaa, jos henkilö palaa Suomeen aikaisemmin kuin 30 päivää ennen todistuksen umpeutumista.
Jos ulkomaantyö jatkuu A1-todistuksen päättymisen jälkeen, tulee Eläketurvakeskukselle jättää uusi hakemus.
Suomeen paluusta on suositeltavaa ilmoittaa myös Kelalle riippumatta siitä, missä vaiheessa todistuksen voimassaoloa Suomeen paluu tapahtuu.
Muutokset edelliseen versioon
Ohje muutettu koskemaan EU-tilanteiden lisäksi sosiaaliturvasopimusmaatilanteita. Ohje muutettu koskemaan työntekijöitä, yrittäjiä, apurahansaajia ja virkamiehiä. Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki on lakkautettu 1.8.2024.
Jos henkilölle on myönnetty A1-todistus tai sosiaaliturvasopimuksen mukainen sovellettavaa sosiaaliturvaalinsäädäntöä koskeva todistus ulkomaantyötä varten, työnantajan tai henkilön itsensä tulee ilmoittaa Eläketurvakeskukselle työskentelyn keskeytymisestä toistaiseksi tapahtuvan tai yli 3 kuukauden lomautuksen tai yli 3 kuukauden hoitovapaan vuoksi. Samalla Eläketurvakeskukselle tulee ilmoittaa, onko henkilö palannut Suomeen vai jatkaako henkilö oleskeluaan ulkomailla. Lähtökohtaisesti Eläketurvakeskukselle ei tarvitse ilmoittaa sairastumisesta tai vanhempainvapaasta voimassa olevan todistuksen aikana. Eläketurvakeskukselle tulee kuitenkin tilanteesta riippumatta aina ilmoittaa Suomeen paluusta. Tarkemmat ohjeet eri tilanteisiin jäljempänä.
Lähtökohtaisesti Eläketurvakeskus ei myönnä todistusta henkilölle, joka saa Suomesta työskentelyyn perustuvaa rahaetuutta, mutta ei lainkaan työskentele. Tällaisia lyhytaikaisia työskentelyyn perustuvia rahaetuuksia ovat esimerkiksi sairauspäivärahat ja työttömyyspäivärahat. Jo myönnetty todistus voi kuitenkin pysyä voimassa tietyin edellytyksin työskentelyyn perustuvan etuuden aikana, vaikka ulkomailla oleskeleva henkilö ei työskentele.
Sairastuminen
Jos henkilö, jolla on Eläketurvakeskuksen myöntämä todistus sosiaaliturvasta, keskeyttää työnsä ja jää sairauslomalle, Eläketurvakeskukselle ei tarvitse ilmoittaa asiasta. Suomeen paluusta tulee kuitenkin aina ilmoittaa Eläketurvakeskukselle.
Jos ulkomaille lähetetty Suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö jää ulkomailla työskennellessään sairauslomalle, pysyy henkilölle myönnetty todistus Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta voimassa enintään myönnetyn todistuksen voimassaolon päättymispäivään. Todistus on voimassa henkilölle Suomesta myönnetyn sairaus-, liikenne-, tapaturma- tai sotilastapaturmavakuutuslain mukaisen päivärahakauden tai korvauksen päättymiseen saakka.
Lomautus
Yli 3 kuukauden mittaisesta lomautuksesta tulee ilmoittaa Eläketurvakeskukselle. Eläketurvakeskukselle tulee myös ilmoittaa, onko työntekijä palannut Suomeen yli 3 kuukauden mittaisen lomautuksensa aikana vai jatkaako työntekijä oleskelua ulkomailla.
Jos lomautettu työntekijä aloittaa lomautuksensa aikana jonkin muun työn toiselle työnantajalle tai yrittäjänä, tulee työntekijän ilmoittaa uudesta työstään Eläketurvakeskukselle riippumatta lomautuksen kestosta.
Jos ulkomaille lähetetty Suomen sosiaaliturvaan kuuluva työntekijä lomautetaan määräajaksi enintään 3 kuukaudeksi, Eläketurvakeskus pitää todistuksen voimassa lomautuksen ajan. Edellytyksenä on, että työntekijä ei työskentele lomautuksensa aikana millekään taholle. Jos lomautusta jatketaan niin, että lomautuksen yhteenlaskettu kesto ylittää 3 kuukautta, Eläketurvakeskus päättää todistuksen voimassaolon siihen päivään, jolloin lomautusta on jatkettu. Todistus Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta on voimassa enintään myönnetyn todistuksen voimassaolon päättymispäivään.
Jos ulkomaille lähetetty Suomen sosiaaliturvaan kuuluva työntekijä lomautetaan toistaiseksi eikä työntekijä palaa lomautuksen alkaessa Suomeen, Eläketurvakeskus päättää todistuksen voimassaolon lomautuksen alkamispäivään.
Jos työntekijä ei palaa Suomeen todistuksen voimassa olon päätyttyä, työntekijän oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee Kela.
Perhevapaat
Jos henkilö, jolla on Eläketurvakeskuksen myöntämä todistus sosiaaliturvasta keskeyttää työnsä ja jää vanhempainvapaalle tai muulle perhevapaalle, Eläketurvakeskukselle tulee ilmoittaa asiasta, jos henkilön hoitovapaa kestää yli 3 kuukautta.
Vanhempainvapaa
Jos ulkomaille lähetetty Suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö jää todistuksen voimassaoloajalla vanhempainvapaalle, pysyy myönnetty todistus Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta voimassa niin pitkään, kuin henkilö saa Suomesta raskausrahaa ja/tai vanhempainpäivärahaa. Todistus Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta on voimassa enintään myönnetyn todistuksen voimassaolon päättymispäivään. Asiasta ei tarvitse ilmoittaa Eläketurvakeskukselle ellei henkilö palaa Suomeen.
Hoitovapaa
Jos ulkomaille lähetetty Suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö jää ulkomailla työskentelynsä kestäessä hoitovapaalle ja keskeyttää työnsä, voidaan todistus pitää voimassa 3 kuukauden ajan. Edellytyksenä todistuksen voimassaololle on työntekijöiden kohdalla, että työoikeudellinen työsuhde lähettävään työnantajaan säilyy ja ulkomaantyö tämän työnantajan lukuun jatkuu hoitovapaan jälkeen. Yrittäjältä edellytetään, että yrittäjä jatkaa samaa yrittäjätoimintaansa hoitovapaan jälkeen.
Jos kyse on 3 kuukautta pidemmästä hoitovapaajaksosta, Eläketurvakeskus päättää todistuksen voimassaolon lähtökohtaisesti hoitovapaan alkuun. Todistus Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta on kuitenkin voimassa enintään myönnetyn todistuksen voimassaolon päättymispäivään. Eläketurvakeskukselle tulee ilmoittaa yli kolme kuukautta kestävästä hoitovapaasta.
Muut vapaat ja keskeytykset työssä
Eläketurvakeskukselle ei tarvitse ilmoittaa, jos henkilö todistuksen voimassaoloaikana pitää normaaleja vuosilomiaan. Muista keskeytyksistä työnteossa sen sijaan tulee ilmoittaa. Esimerkiksi, jos henkilö keskeyttää työnsä ja jää opintovapaalle tai palkattomalle virkavapaalle, tulee työnantajan tai henkilön itsensä ilmoittaa asiasta Eläketurvakeskukselle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Yhdistetty ohjeeseen työntekijöitä ja yrittäjiä koskevat osuudet työskentelymaan, työkohteen ja työnantajan vaihtumisesta, työsuhteen ja yritystoiminnan päättymisestä sekä Suomeen paluusta. Tarkennettu ilmoituskäytäntöjä.