Eläkkeen perusteena olevat työansiot

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota on korvauksena työstä maksettu:

• palkka,
• tulospalkkio tai
• muu vastike.

Palkka ja sen lisät ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota myös silloin kun ne ovat lähdeverolain alaisia tai kun ne eivät pienuutensa tai muun syyn vuoksi ole ennakonpidätyksen alaisia (esim. opiskelijan palkka tai kotitalouden maksama palkka).

Lähtökohtana on, että verottajan palkkana pitämä suoritus (rahapalkka, luontoisetu) on vastiketta työstä, koska verottajan palkkana pitämä suoritus perustuu aina työntekoon. Joitakin eroja kuitenkin on. Esimerkiksi verottaja pitää palkkana myös hallituspalkkioita ja luentopalkkioita, jotka eivät ole välttämättä eläkkeen perusteena olevaa ansiota.

Tällainen vastike katsotaan eläkeen perusteena olevaksi työansioksi myös silloin, kun sen maksaa työntekijälle työnantajan sijasta (sijaismaksaja):

• konkurssipesä,
• palkkaturvalaissa (866/1998) tarkoitettu palkkaturvasta huolehtiva viranomainen tai
• muu maksaja (esim. vakuutusyhtiö tai kunta).

Peruspalkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Eläkkeen perusteena oleviin työansioihin kuuluu työntekijän saama peruspalkka, joka voi määräytyä

• ajan (esimerkiksi kuukausi- tai tuntipalkka)
• työsuorituksen (esimerkiksi urakka- tai palkkiopalkka) tai
• molempien perusteella.

Peruspalkka on eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota riippumatta siitä, onko se ansaittu säännöllisestä työstä, ylityöstä, hätätyöstä tai esimerkiksi sairausajan palkkana.

Myös irtisanomisajan palkka kuuluu eläkkeen perusteena oleviin työansioihin, koska sitä saataessa työsuhde ei ole vielä päättynyt.

Palkan lisät ja korotukset ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Eläkkeen perusteena olevaa työansioita ovat mm. seuraavat palkan lisät ja korotukset:

• työsuoritukseen perustuva provisio tai bonus
• ikälisä, palvelusvuosikorvaus
• olosuhdelisä, kalliinpaikanlisä, syrjäseutulisä
• vuorotyölisä
• ilta- ja yötyölisä
• hyvänmiehenlisä
• ylityökorotus
• sunnuntaityökorotus
• viikkolepokorvaus
• hälytysluonteisesta työstä maksettu korotus
• seisokkityöstä maksettava korotus
• muut edellä mainittuja vastaavat palkan lisät ja korotukset
• erilaiset varallaolokorvaukset
• arkipyhä- tai vapaavuorokorvaukset
• rahana maksetut korvaukset siitä, ettei työajan lyhentämiseksi sovittuja vapaita (pekkasvapaita) ole voitu pitää
• työntekijälle sopimuksen mukaan tai vakiintuneesti maksetut ylimääräiset palkkaerät (erilaiset lahja- ja juhlarahat, esimerkiksi jouluraha tai 13. kuukauden palkka)
• määrättyjen palvelusvuosien perusteella maksettu muu kuin tavanomainen korvaus tai lahja
• sovittu palkka, joka työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi on jäänyt saamatta, jos siitä on saatu luotettava näyttö esimerkiksi konkurssituomiossa tai velkasaneerausohjelmassa
• ennen työsuhteen päättymistä pitämättä jääneistä vapaavuoroista maksettava korvaus (perustuu työehtosopimukseen ja on vastasuoritusta työsopimuksen mukaisesta työstä).

Tarkemmat tiedot

Verovapaat kustannusten korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota 

Verovapaat kustannusten korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Veronalainen kustannusten korvaus on pääsääntöisesti eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Alla on lueteltu esimerkkejä kustannusten korvauksista.

Työmatkan perusteella maksetut verovapaat kustannusten korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Verovapaita matkakustannusten korvauksia voivat olla esimerkiksi päiväraha, ateriakorvaus, yömatkaraha, matkustamiskustannusten korvaus ja majoittumiskustannusten korvaus.

Siltä osin kuin työnantajan kustantama koulutus tai koulutukseen liittyvä matkakustannusten korvaus on verovapaata tuloa, se ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Vuoden 2020 alussa voimaan tulleen tuloverolain muutoksen johdosta veronalaista ansiotuloa on 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Muuttokustannusten korvauksen verovapaa osa ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Ulkomaan työskentelyyn liittyviä veronalasia kustannusten korvauksia voivat olla esimerkiksi muutto- ja matkakustannukset, työnantajan kustantama tavanomainen palvelushenkilöstö ja lasten koulutus. Verotus- ja oikeuskäytännössä ulkomaan työskentelyyn liittyvää komennusmatkavakuutusta on yleensä pidetty verovapaana muutto- ja matkakustannuksena. Ulkomaille työskentelemään lähetetyn työntekijän eläkkeen perusteena olevana työansiona pidetään yleensä vakuutuspalkkaa.

Kun työntekijä tulee ulkomailta Suomeen työskentelemään ja työskentely vakuutetaan Suomen työeläkelakien mukaan, verovapaita kustannusten korvauksia ei pidetä eläkkeen perusteena olevina työansioina. Matkakustannusten korvausten verovapaus määräytyy tällöin yleisten työmatkaa koskevien säännösten nojalla. Työnantajan kustantaman kielikoulutuksen, kulttuurivalmennuksen ja komennusmatkavakuutuksen perusteella työntekijälle ei yleensä synny veronalaista palkkatuloa, joten ne eivät ole myöskään eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työnantajan kustantamat relokaatiopalvelut (työntekijän asunnon ja lasten päivähoitopaikan etsintä, pankkitilin avaaminen, veroilmoituspalvelu, muuttoilmoituksen tekeminen yms.) ovat verotuksessa työntekijän elantomenojen korvaamista eikä niitä tämän vuoksi voida yleensä pitää verovapaana kustannusten korvauksena. Veronalaiset relokaatiopalvelut ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jos työnantajan kustantamista relokaatiopalveluista osa katsotaan verotuksessa verovapaaksi kustannusten korvaukseksi, tämä osa jää myös eläkkeen perusteena olevien työansioiden ulkopuolelle.

Ulkomailta Suomeen tulevalle työntekijälle voidaan maksaa asettautumiskorvausta, jolla työntekijä voi kattaa erilaisia muutosta johtuvia kustannuksia. Suomeen tulevan työntekijän saama veronalainen asettautumiskorvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota on luontoisetu, joka katsotaan olevan vastiketta työstä. Luontoisedulla tarkoitetaan työntekijän muussa muodossa kuin rahana saamaa etua.

Luontoisedut ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota myös silloin, kun työnteko on keskeytyneenä vuorotteluvapaan tai muun palkattoman jakson ajan.

Eläkettä ja vakuutusmaksuja määrättäessä luontoisedut otetaan huomioon Verohallinnon vuosittain vahvistamien perusteiden mukaan. Ne luontoisedut, joiden arvoa Verohallinto ei vahvista, arvostetaan käypään arvoon. Käyvällä arvolla tarkoitetaan työnantajalle edun antamisesta syntyvien kustannusten määrää.

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota on myös saamatta jääneiden luontoisetujen perusteella maksettu rahakorvaus.

Jos työntekijä maksaa luontoisedusta omavastuuta tai korvausta, on eläkkeen perusteena olevaa suoritusta näiden erotus eli se osuus, josta työntekijä ei maksa korvausta.

Tarkemmat tiedot

Luontoisedun ja henkilökuntaedun erona on, että luontoisetuuden katsotaan olevan vastiketta työstä. Henkilökuntaetu taas saadaan työsuhteen perusteella muutoin kuin vastikkeena työstä.

Tyypillisiä luontoisetuja ovat:

• Asuntoetu

Tarkemmat tiedot

• Autoetu

Tarkemmat tiedot

• Puhelimen käyttöetu

Tarkemmat tiedot

• Ravintoetu

Tarkemmat tiedot

• Muita luontoisetuja voivat olla erimerkiksi työnantajan kustantama vapaa-ajanasunto, moottori- tai purjevene, virkistysmatka, laajakaistaetu, kodinhoitoetu, autotallietu ja täysihoitoetu.

Henkilökuntaetuja ei pidetä eläkkeen perusteena olevina työansioina, jos edut ovat kollektiivisia eli ne koskevat yrityksen koko henkilöstöä tai ainakin sen muussa kuin aivan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä.

Henkilökuntaeduilla tarkoitetaan työnantajan työntekijöilleen muussa muodossa kuin rahana antamia, yleensä jatkuviksi tarkoitettavia etuuksia, jotka eivät tavallisesti perustu työsuhteen ehtoihin.

Jos etu on annettu vain tietyille henkilöille yrityksessä, kyseessä ei ole henkilökuntaetu, vaan kyse on työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten eläkkeen perusteena olevaan työansioon luettavasta etuudesta.

Henkilökuntaetuja tai niiden tyyppisiä etuja ovat muun muassa:

• työnantajan tuotteista saatavat henkilökunta-alennukset
• liikennettä harjoittavien yritysten henkilökunnalleen ilmaiseksi tai alennettuun hintaan antamat matkat
• alennetulla korolla saadut henkilökuntalainat (korkoetu)
• työnantajan työntekijöille suuntaamat osakeannit, joissa henkilöstön enemmistöllä on oikeus merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan
• työnantajan tukema työntekijöiden virkistys- ja harrastustoiminta
• työnantajan järjestämä ilmainen terveydenhoito
• työnantajan järjestämä sairauskuluvakuutus ja sen perusteella korvattavat hoidot
• työnantajan järjestämä yhteiskuljetus asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla
• työnantajan järjestämää työntekijöiden lapsille tarkoitettu päivähoito tai sairaan lapsen hoito
• bonuslentopisteistä työntekijälle syntyvät etuudet.

Verotuskäytännössä henkilökuntaedut saattavat osittain olla veronalaista tuloa. Henkilökuntaetuuksien veronalaisuus ei kuitenkaan ratkaise sitä, otetaanko ne huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Työeläkelakeja sovellettaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko etuudet tarkoitettu vastikkeeksi työntekijän työpanoksesta.

Työstä maksettu vastike on eläkkeen perusteena olevaa työansiota myös silloin, kun sen maksaa työntekijälle työnantajan sijaan sijaismaksaja.

Sijaismaksajina toimivat yleensä

• ulosottovirastot
• kunnat
• kaupungit
• Kela
• elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
• konkurssipesät
• työnantajan takaaja
• työantajan velkoja
• tai muu maksaja.

Sijaismaksajatilanteessa on olemassa työnantaja, jolle kuuluu velvoite maksaa vastike työstä ja jonka sijasta sijaismaksaja maksaa vastikkeen. Jos ei ole sellaista tahoa, jolle kuuluisi työnantajan palkanmaksuvelvollisuus, ei voi olla sijaismaksajaakaan. Tällöin ei ole kysymys työsuhteen perusteella maksetusta suorituksesta, eikä suoritus ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Sijaismaksaja ei ole työnantaja.

Tarkemmat tiedot

Konkurssipesä sijaismaksajana

Ennen konkurssia syntynyt palkkasaatava

Konkurssipesän maksama, ennen konkurssia syntynyt palkkasaatava on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota on palkka, joka on jäänyt saamatta työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi, jos palkasta on saatu luotettava näyttö. Luotettava näyttö voi perustua esimerkiksi konkurssituomioon tai tuomioistuimen vahvistamaan jakoluetteloon. Edellytyksenä on, että saatava on tullut konkurssimenettelyssä hyväksytyksi eli saatavaa ei ole hylätty, jätetty tutkimatta tai riitautettu.

Jos konkurssi raukeaa varojen puutteeseen, ei saatavaa vahvisteta konkurssimenettelyssä. Tällöin palkkasaatavasta tulee esittää muu luotettava näyttö, jotta se voidaan katsoa eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi.

Tarkemmat tiedot

Konkurssin alkamisen jälkeen syntynyt palkkasaatava

Myös konkurssin alkamisen jälkeen syntyneet, konkurssipesän työnantajana maksamat palkkasaatavat ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Konkurssipesä voi toimia työnantajana, jos sen puitteissa jatketaan konkurssiin menneen yrityksen toimintaa.

Tarkemmat tiedot

Palkkaturva

Palkkaturvana maksettu vastike työstä on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Eläkkeen perusteena olevassa työansiossa otetaan huomioon vain se osuus palkkaturvana maksetusta määrästä, joka on vastiketta työstä.

Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muun maksukyvyttömyystilanteen varalta.

Palkkaturvasta huolehtiva viranomainen maksaa palkan tai muun vastikkeen työnantajan sijasta sijaismaksajana. Palkkaturvana maksettavat saatavat maksetaan työntekijän eläkemaksulla ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksulla vähennettynä.

Palkkaturvasta huolehtivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Uudenmaan ELY-keskus hoitaa keskitetysti koko Suomen palkkaturva-asiat.

Eläkkeen perusteena olevassa työansiossa huomioon otettava määrä saattaa olla suurempi kuin palkkaturvana maksettu määrä, koska palkkaturvalain mukaan voidaan suorittaa vain palkkasaatavat, jotka ovat erääntyneet aikaisintaan kolme kuukautta ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä. Palkka, joka työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi on jäänyt saamatta, otetaan kokonaisuudessaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, jos siitä on saatu luotettava näyttö esimerkiksi konkurssituomiossa.

Palkkaturvana saatetaan maksaa palkan, lomakorvauksen tai provisioiden lisäksi esimerkiksi kulukorvauksia ja odotusajan palkkaa, jotka eivät kuulu eläkkeen perusteena oleviin työansioihin.

Tarkemmat tiedot

Kunta sijaismaksajana

Vapaapalokunta

Kunta voi olla sijaismaksaja esimerkiksi silloin, kun se maksaa vapaapalokunnan palveluksessa oleville palomiehille päivystyskorvauksia ja muita vastikkeita palomiesten tekemästä työstä.

Palomiesten työnantajana on vapaapalokuntatoimintaa harjoittava yhdistys, mutta käytännön syistä palkanmaksu on usein järjestetty niin, että palomiesten palkkiot maksaa kunta. Näin ollen vapaapalokuntalaisten eläketurva ei määräydy JuEL:n mukaan, vaan TyEL:n mukaan.

Vammaisen henkilökohtainen avustaja

Kunta voi toimia sijaismaksajana myös silloin, kun se maksaa vaikeavammaisen henkilökohtaisen avustajan palkan suoraan avustajalle, joka ei ole työsuhteessa kuntaan.

Vammaisen henkilön avustajalle maksettu vastike on yleensä avustajan eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Tarkemmat tiedot

Kuulovammaisen tulkkauspalvelut

Se, mitä työeläkelakia viittomakielen tulkin työskentelyyn sovelletaan, riippuu siitä, keneen työntekijä (tulkki) on työsuhteessa ja täyttääkö työntekijä ja työsuhde sen eläkelain piiriin kuulumisen edellytykset, johon kyseiseen työnantajaan työsuhteessa olevat työntekijät kuuluvat. Näin ollen viittomakielen tulkkeja voi koskea JuEL, TyEL tai YEL.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestäminen siirtyi kunnilta Kelan vastuulle 1.9.2010. Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan Kelan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille muun ohella tulkkipalvelut, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Kunnalla on peruskoululain mukaan vastuu järjestää tulkkauspalvelu.

Vakuutusoikeuden päätöksen 4.9.2003 (5089/2001) mukaan alaikäisen kuulovammaisen henkilön vanhempia ei kuitenkaan voitu pitää kuulovammaisen tulkkina ja opettajana toimineen henkilön työnantajana. Tässä tapauksessa kunta ei voinut toimia palkan sijaismaksajana, koska tapauksessa ei ollut todettu lainkaan sellaista työnantajaksi katsottavaa tahoa, jonka puolesta kunta olisi palkan maksanut.

Myös Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (silloinen Eläkelautakunta) on syksyllä 2004 antanut päätöksen, jossa täysi-ikäistä kuulovammaista henkilöä ei pidetty hänen tulkkinaan toimineen henkilön työnantajana. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on perustellut ratkaisuaan sillä, että kuulovammaisella oli muun lainsäädännön perusteella oikeus saada tulkkauspalvelut maksutta, joten hän ei ollut velvollinen maksamaan tulkille palkkaa. Kunta ei siten voinut toimia kuulovammaisen palkanmaksuvelvollisuuden sijaismaksajana.

Yleisöltä saatavat palvelu- ja lahjarahat ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Eläkkeen perusteena olevaan työansioon luetaan mukaan sellaiset palvelu- ja lahjarahat, joiden työnantaja ja työntekijä ovat sopineet olevan vastiketta työnteosta.

Ravintolan eteisvahtimestarin saamat palvelu- ja lahjarahat (ns. tipit) muodostavat osan hänen kokonaistulosta. Eteisvahtimestareiden on vakiintuneesti katsottu olevan työsuhteessa ravintolan omistajaan.

Lähetystyöntekijöillä voi olla erityinen "tukirengastili", jolle yleisö voi lahjoittaa varoja lähetystyöntekijän käytettäväksi. Evankelistat ja saarnaajat saattavat työskennellä työsuhteessa ja heidän palkkansa voi koostua seurakuntalaisilta saaduista vapaaehtoisista lahjoista. Myös tällaisista vapaaehtoisista lahjoituksista koostuva vastike työstä on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Joillain muillakin työaloilla, kuten ravintola-alalla, työn luonteeseen liittyy mahdollisuus saada lahjarahoja asiakkailta. Myös palvelurahoja saavien tarjoilijoiden on vakiintuneesti katsottu työskentelevän työsuhteessa ravintolan omistajaan.

Yleisöltä saadut palvelurahat otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa samansuuruisina kuin viimeksi toimitetussa verotuksessa, jollei muuta selvitystä esitetä. Yleisöltä palvelurahaa saavan työntekijän on ilmoitettava työnantajalleen ja tämän edelleen eläkelaitokselle veron perusteena olevan palvelurahan määrä. Työnantaja perii tämän perusteella työntekijältä kuukausittain työntekijän eläkemaksun.

Asiakas saattaa maksaa henkilökunnalle tarkoitetun palvelurahan myös maksukortilla. Tällöin palvelurahojen perintä asiakkaalta tapahtuu varsinaisen ostoksen laskutuksen yhteydessä ja raha tulee työnantajayrityksen pankkitilille. Työnantaja tilittää ne myöhemmin työntekijälle. Palvelurahat, jotka ovat vastiketta työstä, ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota riippumatta siitä millä tavalla ne kierrätetään työntekijälle.

Tarkemmat tiedot

Sairauskassan tai työpaikkakassan maksama täydennyspäiväraha on sijaismaksajana maksettua sairausajan palkkaa

Täydennyspäiväraha on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Täydennyspäivärahan maksaminen on eräs sairausajan palkan maksamistapa. Täydennyspäiväraha ei ole sosiaalivakuutusetuus, vaan kyse on siitä, että työnantaja hoitaa sairausajan palkan maksuvelvollisuutensa tällä tavalla.

Jos työpaikkakassa maksaa samassa yhteydessä myös sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi katsotaan vain täydennyspäivärahana maksettava osuus (erotus). Sairauspäivärahana maksettu osuus kartuttaa eläkettä etuusansion perusteella.

Tarkemmat tiedot

Kelan maksama yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tuki on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaan lapsen hoidon järjestämiseksi yksityisessä päivähoidossa maksetaan yksityisen hoidon tukea suoraan vanhemman valitsemalle yksityisen päivähoidon tuottajalle.

Päivähoidon tuottaja voi olla yrittäjänä toimiva perhepäivähoitaja, päiväkoti tai henkilö, jonka kanssa tukeen oikeutettu vanhempi on tehnyt kirjallisen työsopimuksen päivähoidosta vähintään yhden kuukauden ajaksi.

Kela voi maksaa suoraan lapsen vanhemman valitsemalle yksityisen päivähoidon tuottajalle hoitorahaa ja tulosidonnaista hoitolisää, joita voidaan pitää perheen hoidon tuottajalle maksamana työsopimuslaissa tarkoitettuna palkkana.

Työsuhteessa olevan lapsenhoitajan eläkkeen perusteena olevana työansiona pidetään sekä Kelan suoraan hoitajalle maksaman yksityisen hoidon tuen että perheen mahdollisesti hoitajalle tämän lisäksi maksaman palkan yhteismäärää.

Jos hoitajan palkka on sovittu maksettavaksi niin, että osan siitä muodostaa yksityisen hoidon tuki ja siihen maksettava kunnallinen lisä, myös kunnallinen lisä on eläketyöansiota, vaikka kunta maksaisi sen suoraan työntekijälle. Kunnallisen lisän kunta voi maksaa suoraan tai se voidaan maksaa Kelan kautta.

Kun hoitaja työskentelee työsuhteessa, yksityisen hoidon tukea voidaan luonteensa puolesta pitää tukea hakeneen perheen hoidon tuottajalle maksamana työsopimuslain tarkoittamana palkkana, jonka maksatus tapahtuu Kelan kautta.

Kela maksaa yksityisen hoidon tuen suoraan työsuhteiselle hoitajalle ja pidättää siitä veron ennakon. Hoitajan palkannut perhe pidättää ennakon maksamastaan palkkaosuudesta. Perhe maksaa työnantajan ominaisuudessa sosiaaliturvamaksut koko palkkasummasta, myös Kelan maksaman tuen osuudesta.

Kela ei pidätä maksamastaan tuesta työntekijän osuutta työeläkemaksusta. Työnantajana oleva perhe vastaa työeläkevakuutusmaksusta sekä itse maksamansa palkan että Kelan maksaman tuen osalta.

Jos perhe maksaa hoitajalle tuen ohella palkkaa, myös tuen perusteella määräytyvä työntekijän maksuosuus peritään tästä palkasta. Jos hoitajan palkkana on vain Kelan maksama tuki, ei työntekijältä voida periä työntekijän työeläkevakuutusmaksua, koska Kelalla ei ole oikeutta sitä periä. Tällöin eläkevakuutusmaksu jää kokonaisuudessaan työnantajana olevan vanhemman kustannettavaksi. Työntekijän työeläkevakuutusmaksu pidätetään vastaavasti myös kunnallisen lisän osalta, jonka maksajana voi olla Kela tai kunta.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ovat:

• vuosilomapalkka
• lomakorvaus (katso poikkeukset)
• korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta
• lomaraha
• lomaltapaluuraha
• lomallelähtöraha
• lomapalkan korotus ja
• muu vastaava etuus.

Vuosilomapalkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Vuosiloman ajalta maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Näin on myös silloin, kun työntekijä jää eläkkeelle suoraan vuosilomalta, tai kun työsuhde päättyy niin, että työntekijä on irtisanomisajan lopussa vuosilomalla.

Lomakorvaus

Lomakorvaus luetaan mukaan eläkkeen perusteena oleviin työansioihin riippumatta siitä, maksetaanko se työsuhteen aikana vai sen päättyessä.

Lomakorvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota sen suuruisena kuin se määräytyy lain tai työehtosopimuksen mukaan.

Jos työntekijälle on maksettu lomakorvausta enemmän kuin sitä lain tai työehtosopimuksen mukaan määräytyisi, ja jos ylitettä ei voida tulkita työstä maksetuksi vastikkeeksi, kysymyksessä on vahingonkorvauksen luonteinen erä, jota ei lueta eläkkeen perusteena oleviin työansioihin.

Tarkemmat tiedot

Lomakorvaus irtisanomisajalta

Työntekijälle karttuu vuosilomaa myös irtisanomisajalta ja hänellä voi olla oikeus lomakorvaukseen irtisanomisajalta. Lomakorvaus luetaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon siltä osin kun se kohdistuu irtisanomisaikana ansaittuun lomaoikeuteen.

Irtisanomisajan palkkaa ei lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon pidemmältä ajalta kuin työsopimuslain mukaiselta enimmäisirtisanomisajalta eli kuudelta kuukaudelta, jos työntekijä ei tosiasiallisesti ole työssä irtisanomisaikana. Myöskään lomakorvauksia ei tällöin huomioida tätä pitemmältä ajalta kertyneen vuosiloman osalta.

Tarkemmat tiedot

Lomakorvaus lomautuksen ajalta

Työntekijälle, joka on lomautettuna niin, ettei ole loma-aikana työssä, voi karttua oikeutta lomakorvaukseen lomautuksen ensimmäisiltä 30 päivältä. Tällainen lomakorvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota sen suuruisena kuin se vuosilomalain mukaan määräytyy (vuosilomalaki 7 §).

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ei ole irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus, johon lomautettuna irtisanotulla työntekijällä on oikeus (työsopimuslaki 5 luku 7 §). Sen perusteella kertyvää lomakorvausta ei myöskään lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon.

Toimitusjohtajalle maksettu lomakorvaus

Toimitusjohtajaan ei sovelleta vuosilomalakia, koska hän ei ole työsuhteessa. Näin ollen toimitusjohtajalla ei ole lakiin perustuvaa lomaoikeutta eikä oikeutta loma-ajan palkkaan, lomarahaan tai pitämättömistä lomista maksettavaan korvaukseen, jollei niistä ole johtajasopimuksessa nimenomaisesti sovittu.

Jos lomaoikeudesta ja siihen liittyvistä palkkaeduista ja korvauksista on sovittu toimitusjohtajan ja hänen edustamansa yhtiön välillä, nämä etuudet otetaan huomioon eläkkeen perusteina olevina työansioina samoin perustein kuin työsuhteessa olevilla työntekijöillä.

Korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta on eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuuluu korvaus, joka maksetaan säästövapaasta, joka on pitämättä työsuhteen päättyessä.

Tarkemmat tiedot

Lomaraha ja sitä vastaava suoritus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Lomaraha tai sitä vastaava korvaus on vastiketta työsopimuksen mukaisesta työstä ja se luetaan eläkkeen perusteena oleviin työansioihin silloinkin, kun se maksetaan työsuhteen päättyessä.

Lomaraha on työehtosopimuksessa sovittu etuus. Eri alojen työehtosopimuksissa lomarahaa vastaavaa etuutta voidaan nimittää myös lomaltapaluurahaksi, lomallelähtörahaksi ja lomapalkan korotukseksi.

Vuosilomalain 7 a §:ssä tarkoitetuilta vuosilomaa täydentäviltä lisävapaapäiviltä maksettava korvaus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Vuosilomalain 7 a §:ssä tarkoitetuilta vuosilomaa täydentäviltä lisävapaapäiviltä maksettava korvaus ei ole vastiketta työstä eikä sitä lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon.

Tarkemmat tiedot

Työnantaja voi täydentää työntekijöiden pakollista eläketurvaa erilaisilla kollektiivisilla ja yksilöllisillä lisäeläkkeillä sekä säästöhenkivakuutuksilla ja pitkäaikaissäästämissopimuksilla.

Työnantajan ottaman kollektiivisen lisäeläkkeen vakuutusmaksut eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ei ole työnantajan koko henkilökunnalleen tai tietylle henkilöstönsä ryhmälle järjestämän lisäeläketurvan vakuutusmaksut (kollektiivinen lisäeläke).

Jos työnantaja järjestää lisäeläketurvan vain tietylle osalle yrityksen työntekijöistä, eikä järjestely täytä kollektiivisen lisäeläketurvan kriteerejä, lisäeläketurvan vakuutusmaksut ovat vastiketta työnteosta ja osa työntekijän kokonaispalkkausta, joka kuuluu eläkkeen perusteena olevaan työansioon.

Tarkemmat tiedot

Työeläkejärjestelmän lisäeläketurva on lakkautettu

Työeläkejärjestelmän suljettu lisäeläketurva (TEL-L) on päätetty 31.12.2016.

Koska työnantajan kollektiivisesti järjestämästä lisäeläkevakuutuksesta ei synny työntekijöille eläkkeen perusteena olevaan työansioon luettavaa etua, eläkkeen perusteena olevaa työansiota eivät myöskään ole sellaiset työnantajan tarjoamat edut, jotka työntekijä saa menetetyn lisäeläke-edun korvaukseksi. Poikkeuksena tästä ovat pysyvästi sovittu palkankorotuksena annettava kompensaatio, joka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Tarkemmat tiedot

Työnantajan ottaman yksilöllisen lisäeläkkeen vakuutusmaksut ovat veronalaiselta osin eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Työnantajan ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksut ovat työntekijän työeläkkeen perusteena olevaa työansiota siltä osin kuin ne katsotaan verotuksessa työntekijän veronalaiseksi ansiotuloksi.

Tuloverolain 68 §:n mukaan työnantajan maksamat työntekijälleen ottaman työntekijän vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut ovat vakuutetun veronalaista ansiotuloa siltä osin kuin niiden yhteismäärä verovuonna ylittää 8 500 euroa. 8 500 euroa ylittävä osuus otetaan myös huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Jos useampi työnantaja maksaa vakuutusmaksuja, ne lasketaan verotusta toimitettaessa yhteen, ja 8 500 euron yli menevä määrä verotetaan palkkana.

Jos työntekijälle tulee veroseuraamuksia työnantajan ottaman yksilöllisen eläkevakuutuksen perusteella ja työnantaja maksaa ”liian suurista” vakuutusmaksuista työntekijälle aiheutuneen veron, tällainen työnantajan maksama erä on palkkaa, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa ansiossa. Jos työnantaja jättää pidättämättä ”liian suurista” vakuutusmaksuista maksettavan työntekijän lakisääteisen työeläkevakuutusmaksun ja maksaa työntekijän lakisääteisen työeläkevakuutusmaksun työntekijän puolesta, on myös tämä suoritus palkkaa, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa ansiossa.

Jos työnantaja maksaa työntekijän ottaman eläkevakuutuksen maksuja, maksun määrä on verotuksessa kokonaan palkkaa. Tällainen suoritus katsotaan vastikkeeksi työstä ja se otetaan huomioon myös eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.

Vapaaehtoisella yksilöllisellä eläkevakuutuksella tarkoitetaan sellaista vanhuuseläke- ja perhe-eläkevakuutusta sekä niihin liittyvää työkyvyttömyys- ja työttömyysvakuutusta, johon perustuva eläke on tarkoitettu maksettavaksi säännöllisesti toistuvina erinä.

Säästöhenkivakuutuksen vakuutusmaksut ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Työnantajan työntekijälleen ottaman säästöhenkivakuutuksen vakuutusmaksut ovat työntekijän työeläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Säästöhenkivakuutus eroaa yksilöllisestä eläkevakuutuksesta lähinnä siten, että koko vakuutussumma maksetaan kertasuorituksena eikä toistuvina eläke-erinä.

Vakuutusyhtiön maksama vakuutuskorvaus (säästösumma) ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska se perustuu otettuun vakuutukseen eikä siis ole suoranaista vastiketta työstä.

Pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Työnantajan maksamat työntekijän pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Pitkäaikaissäästämissopimus on säästäjän ja palveluntarjoajan välinen sopimus, johon perustuen säästäjä tekee rahatalletuksia pitkäaikaissäästämistilille. 

Lakisääteiseltä irtisanomisajalta maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota

Irtisanomisaikana:

• työntekijän työsuhde on voimassa ja
• työntekijällä on lähtökohtaisesti työntekovelvoite.

Työsuhteen aikana lakisääteiseltä irtisanomisajalta maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Lakisääteiseltä irtisanomisajalta maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota riippumatta siitä:

• työllistääkö työnantaja työntekijän irtisanomisaikana vai ei
• aloittaako työntekijä irtisanomisaikana työskentelyn toisen työnantajan palveluksessa vai ei
• maksetaanko irtisanomisajan palkka normaalin palkanmaksurytmityksen mukaan esimerkiksi kuukausittain vai kertasuorituksena
• kumpi työsopimusosapuoli irtisanoo työsopimuksen.

Tarkemmat tiedot

Irtisanomisajan palkka eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, kun työsuhde on sovittu päättymään lakisääteistä irtisanomisaikaa aiemmin

Työsuhteen osapuolet voivat sopia, että työsuhde päättyy aiemmin kuin mihin se työsopimuslain mukaisen irtisanomisajan perusteella päättyisi.

Eläkkeen perusteena olevassa työansiossa voidaan ottaa huomioon vain työsuhteen voimassa ollessa ansaitut suoritukset.

Tarkemmat tiedot

Irtisanomisajan palkka eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, kun työnantaja ja työntekijä sopivat lakisääteistä irtisanomisaikaa pidemmästä irtisanomisajasta

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lakisääteistä irtisanomisaikaa pidemmästä irtisanomisajasta. Näin sovitulta irtisanomisajalta maksettu palkka on lähtökohtaisesti eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Tarkemmat tiedot

Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta irtisanomisaikana. Jos työntekijä ei ole irtisanomisaikana työssä eikä hänellä ole irtisanomisaikana työntekovelvoitetta, eläkkeen perusteena olevaan työansioon voidaan lukea mukaan enintään 6 kuukauden pituiselta irtisanomisajalta maksettu palkka.

Tarkemmat tiedot

Irtisanomisajan palkka eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, kun työsuhde on sovittu päättymään 6 kuukauden irtisanomisaikaa pidemmän ajan kuluttua

Työsuhteen osapuolet voivat sopia, että työsuhde päättyy työsopimuslaissa säädettyä 6 kuukauden enimmäisirtisanomisaikaa pidemmän ajan kuluttua. Sovitulta pidemmältä irtisanomisajalta maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos:

• työsuhde on voimassa ja
• työntekijä tekee työtä.

Tarkemmat tiedot

Irtisanomisajan palkka eläkkeen perusteena olevassa työansiossa erityiseltä irtisanomisajalta konkurssi- ja saneeraustilanteissa

Kun työsopimuslaissa on määritelty erityinen irtisanomisaika, eläkkeen perusteena olevaan työansioon luetaan pääsääntöisesti vain laissa määrätyltä erityiseltä irtisanomisajalta maksettu palkka. Erityinen irtisanomisaika on määritelty esimerkiksi konkurssi- ja saneeraustilanteissa.

Jos työnantaja maksaa palkkaa lain mukaista erityisirtisanomisaikaa pidemmältä ajalta, palkka luetaan mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon vain, jos

• työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työsuhteen voimassaolosta palkanmaksun ajan ja
• työntekijä tosiasiallisesti on työssä koko sen pidennetyn ajan, jolta palkkaa maksetaan.

Jos työntekijä ei ole erityisen irtisanomisajan jälkeen työssä, hänelle tämän ajan jälkeen maksettu korvaus ei ole vastiketta työstä vaan vahingonkorvauksen luonteinen suoritus, jota ei lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon. 

Tarkemmat tiedot

Irtisanomisajan palkan nimellä maksetun muun korvauksen huomioon ottaminen eläkkeen perusteena olevassa työansiossa 

Eläkkeen perusteena olevaan työansioon ei lueta mukaan suoritusta (tai osaa siitä), joka tosiasiassa ei ole irtisanomisajan palkkaa. Olosuhteista voi käydä ilmi, että suoritus on tosiasiassa muuta työsuhteeseen perustuvaa suoritusta kuin vastiketta työstä.  

Suorituksen kuuluminen eläkkeen perusteena olevaan työansioon ratkaistaan viime kädessä tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella.

Eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuulumattomia suorituksia ovat esimerkiksi korvaus työsuhteen päättämisestä ja työsopimuslaissa tarkoitettu saamatta jääneen irtisanomisajan palkkaa vastaava suoritus (TSL 5:7). Nämä suoritukset eivät ole vastiketta työstä, joten niitä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa vaikka ne maksettaisiin irtisanomisajanpalkan nimellä.

Toimitusjohtajalle maksettu irtisanomisajan palkka eläkkeen perusteena olevassa työansiossa

Toimitusjohtajaa pidetään yhtiön toimielimenä, joten toimitusjohtaja ei ole työoikeudellisessa työsuhteessa yhtiöön. Toimitusjohtajalla ei ole työsuhteeseen kuuluvaa laissa turvattua oikeutta irtisanomisaikaan ja irtisanomisajan palkkaan. Toimitusjohtajan työskentelyehdot määräytyvät johtajasopimuksen perusteella.

Toimitusjohtajalle toimisuhteen päättyessä maksettu irtisanomisajan palkka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, jos

• suorituksesta on nimenomaisesti sovittu sopimuksessa ja
• suoritus on tosiasiassa irtisanomisajan palkkaa.

Johtajasopimuksessa voidaan sopia irtisanomisajasta ja irtisanomisajan palkasta vastaavalla tavalla kuin työsuhteessa. Jos sopimuksessa on nimenomaisesti sovittu irtisanomisajasta ja irtisanomisajan palkasta, ne otetaan työeläkelakeja sovellettaessa huomioon samalla tavoin kuin työsuhteessa olevilla työntekijöillä.

Toimitusjohtajalle toimisuhteen päättyessä maksetun irtisanomisajan palkan kuuluminen eläkkeen perusteena olevaan työansioon ratkaistaan kokonaisarvioinnin perusteella. Huomioon otetaan toimitusjohtajasopimus ja työn ja toimisuhteen päättymistä koskevat sopimusjärjestelyt kokonaisuutena. 

Vieraskielisissä johtajasopimuksissa irtisanomisajan palkasta saatetaan käyttää erilaisia nimityksiä. Kun määritellään kuuluuko toimitusjohtajalle toimisuhteen päättyessä maksettava suoritus eläkkeen perusteena olevaan työansioon, suorituksen nimitys ei ole ratkaiseva vaan se, onko suoritus luonteeltaan vastaava kuin työntekijälle työsuhteen päättyessä maksettava irtisanomisajan palkka.

Eläkkeen perusteena olevassa työansiossa ei oteta huomioon suorituksia, jotka eivät tosiasiassa ole irtisanomisajan palkkaa, vaikka ne maksettaisiin irtisanomisajan palkan nimellä.

Tarkemmat tiedot

Työnantaja irtisanoo ns. kokonaan lomautettuna olevan työntekijän

Kokonaan lomautettuna olevan työntekijän irtisanomisella tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa:

• työntekijä on lomautettuna niin, ettei hän ole lomautusaikana työssä ja
• työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuksen päättymään tämän saman lomautusjakson aikana siten, ettei työntekijä palaa työhön ennen työsuhteen päättymistä.

Tällöin työntekijällä ei ole lomautusaikana lainkaan työntekovelvoitetta eikä työnantajalla palkanmaksuvelvoitetta. 

Kun työnantaja irtisanoo ns. kokonaan lomautettuna olevan työntekijän, työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada irtisanomisajan palkkansa (TSL 5:7). Vaikka työsopimuslaissa puhutaan palkasta, suoritus ei ole vastiketta työnteosta. Työeläkelakeja sovellettaessa suoritus katsotaan vahingonkorvauksen luonteiseksi eräksi, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.

Tarkemmat tiedot

Lomautettuna oleva työntekijä irtisanoutuu

Työntekijä voi lomautusaikana irtisanoa työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta. Kun työntekijä irtisanoo työsopimuksen päättymään heti, hänellä ei yleensä ole oikeutta saada korvausta menettämästään irtisanomisajasta. Kuitenkin työntekijällä, jonka lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää (ns. roikkolomautus) on oikeus irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti, ja myös oikeus saada työsopimuslain nojalla korvauksena irtisanomisajan palkkansa. Irtisanomisajan palkan suuruus määräytyy sen irtisanomisajan perusteella, jota työnantaja olisi ollut velvollinen noudattamaan irtisanoessaan työsopimuksen.

Vaikka työsopimuslaissa puhutaan irtisanomisajan palkasta, suoritus ei ole vastiketta työnteosta vaan vahingonkorvauksen luonteinen suoritus, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Kyseessä on eläkkeen perusteena olevan työansion ulkopuolelle jäävä suoritus myös silloin kun lomautetun työntekijän työsuhde päättyy työntekijän oman irtisanomisen johdosta.

Lomautuksen päättymisen jälkeen työsuhde päättyy irtisanomiseen

Lomautuksen päättymisen jälkeen työntekijä palaa työhön. Kun lomautus päättyy, työsuhde palautuu normaalitilaan ja työntekijällä on työntekovelvoite ja työnantajalla palkanmaksuvelvoite.

Kun lomautuksen päättymisen jälkeen työnantaja sittemmin irtisanoo työsopimuksen ja alkaa työsuhteen loppuun saakka kestävä irtisanomisaika, työntekijällä on lähtökohtaisesti työntekovelvoite irtisanomisaikana. Työsuhde on irtisanomisaikana voimassa. Työsuhteen aikana lakisääteiseltä irtisanomisajalta maksettava irtisanomisajan palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Tarkemmat tiedot

Työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka lomautus on toteutettu työaikaa vähentämällä (ns. osalomautus)

Lomautus voidaan toteuttaa ns. osalomautuksena niin, että työntekijän työaikaa vähennetään. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä päivittäin lyhempää työaikaa tai olla vaikka yhden päivän viikossa lomautettuna.

Osalomautustilanteessa työntekijällä on osittainen työntekovelvoite ja työnantajalla sitä vastaava palkanmaksuvelvoite. Kun työntekijä tekee työtä osalomautusjärjestelyn mukaisesti, hänen saamansa osa-aikatyön palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Jos työnantaja irtisanoo osalomautettuna olevan työntekijän työsuhteen päättymään lakisääteisen irtisanomisajan jälkeen niin, että osalomautusjärjestely on voimassa työsuhteen päättymiseen saakka, työntekijä tekee työsuhteen päättymiseen saakka työtä osalomautusjärjestelyn mukaisesti. Tällöin osa-aikatyön palkka ja irtisanomisajan palkka ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Tarkemmat tiedot

Odotusajan palkka ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Odotusajan palkka ei ole vastiketta työstä vaan koron luonteinen suoritus.

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus korkolain mukaisen viivästyskoron lisäksi niin sanottuun odotusajan palkkaan, jos palkanmaksu tai muu työsuhteesta johtuvan saatavan suoritus viivästyy.

Maksuperiaate on pääsääntö

Työansioiden kohdentamisessa pääsääntönä on maksuperiaate. Maksuperiaatteen mukaan työansio katsotaan sen kalenterikuukauden ansioksi, jona työansio on maksettu.

Tietyissä tilanteissa maksuperiaatteesta voidaan poiketa ja työansiot kohdennetaan ansaintaperiaatteen mukaisesti ansainta-ajalle.

Työansion kohdentaminen voi vaikuttaa mm.:

• vakuuttamisvelvollisuuteen (ikärajat 17 v. ja vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja)
• työeläkevakuutusmaksuun ja työntekijän maksuprosenttiin sekä karttumisprosenttiin (53 – 62 v.)
• karttuneen eläkkeen maksamisajankohtaan
• oikeuteen saada eläkettä ja eläkeoikeuden säilymiseen (esim. työeläkekuntoutuksen ansioedellytys, tuleva aika).

Tämä ohje koskee työansioiden kohdentamista eläkkeen ja vakuutusmaksun suuruutta laskettaessa. Ohjeessa ei käsitellä ansioiden kohdentamista ratkaistaessa eläkeoikeuden olemassaoloa tai ansioiden vaikutusta työntekijän oikeuteen saada jotakin eläkettä.

Maksuajankohdan vaikutus työeläkevakuutusmaksuun

Työeläkevakuutusmaksu määräytyy lähtökohtaisesti maksamisajankohdan maksuperusteiden mukaisesti. Tämä koskee sekä eläkelaitoksen työnantajalta perimää työeläkevakuutusmaksua että myös työntekijän työeläkevakuutusmaksua, jonka työnantaja pidättää työntekijän palkasta palkanmaksun yhteydessä.

Jos työansio kohdennetaan ansainta-ajalle, työnantajan työeläkevakuutusmaksu määräytyy ansainta-ajan hetken mukaan. Työntekijän työeläkevakuutusmaksu määräytyy kuitenkin tällöinkin työansion maksuhetken perusteella.

Jäljempänä selostettuja vanhuuseläkkeen alkamiskuukautena maksettuja työansioita ei kohdenneta ansaintarekisterissä, vaikka työansioista karttunut eläke huomioidaan ensimmäisen vanhuuseläkkeen laskennassa. Koska tässä ei ole kysymys ansioiden kohdentamisesta, vakuutusmaksu menee maksuajankohdan mukaisesti.

Poikkeukset maksuperiaatteesta

Vanhuuseläkkeen alkamiskuukautena maksetut työansiot

Tulorekisterin johdosta työeläkelakien maksuperiaatetta on vahvistettu entisestään. Entinen loppupalkan kohdentamiskäytäntö on korvattu 1.1.2019 alkaen uudella säännöksellä vanhuuseläkkeen alkamiskuukauden aikana maksetuista työansioista. TyEL:n mukaan myönnetyn ensimmäisen vanhuuseläkkeen alkamiskuukauden aikana maksetuista työansioista karttunut eläke otetaan huomioon takautuvasti ensimmäisen TyEL:n mukaan myönnetyn vanhuuseläkkeen alkamisesta lukien. Edellytyksenä on, että maksetut työansiot ovat sellaisesta työskentelystä, joka on päättynyt ennen vanhuuseläkkeen alkamista. 

Säännöstä sovelletaan 1.1.2019 tai sen jälkeen maksettuihin työansioihin. Eläketapahtumahetkellä ei ole merkitystä.

Vanhuuseläkkeen alkamiskuukautena huomioon otettavia työansioita ovat esimerkiksi ns. loppupalkkaan kuuluvat suoritukset, jotka on ansaittu ennen työsuhteen päättymistä, mutta jotka usein maksetaan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi ylityökorvaukset, lomarahat, lomakorvaukset, pitämättä jääneistä työajan lyhennysvapaista maksettavia korvaukset sekä muut vastaavantyyppiset suoritukset. Lisäksi tällaisia työansiota ovat myös muut päättyneestä työsuhteesta jälkikäteen saadut työansiot, kuten esimerkiksi tulospalkkiot.

Vanhuuseläkkeen alkamiskuukautena maksetut työansiot ilmoitetaan tulorekisteriin maksuajankohdan mukaan ja ne siirtyvät maksuajankohdan mukaisina ansioina myös tulorekisteristä ansaintarekisteriin. Työansioita ei siirretä ajalle ennen vanhuuseläkkeen alkamista ansaintarekisterissä, vaan työansiot huomioidaan ainoastaan eläkkeen laskennassa (poikkeuksena vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan jälkeen maksetut ansiot, ks. jäljempänä). Myös vakuutusmaksu näissä tilanteissa menee maksuperiaatteen mukaisesti.

Työntekijän työskentely päättyy vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajalla

Ensimmäisen vanhuuseläkkeen alkamiskuukauden aikana maksetut työansiot huomioidaan myönnetyssä vanhuuseläkkeessä myös silloin, kun työntekijän työsuhde päättyy ja vanhuuseläke alkaa työntekijän vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Siten päättyneeseen työsuhteeseen liittyvä työansio, joka maksetaan vanhuuseläkkeen alkamiskuukauden aikana vakuuttamisvelvollisuuden ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden aikana, otetaan huomioon vanhuuseläkkeen määrässä sen alkamisesta lukien. Työansio kohdennetaan ansaintarekisterissä työsuhteen päättymiskuukaudelle ja työeläkevakuutusmaksu maksetaan ko. ajankohdan mukaan.

Työansio kohdennetaan ansainta-ajankohdan ansioksi, jos eläkkeen määrä vääristyy

Jos maksuperiaatteen soveltaminen vääristää eläkkeen määrää, voidaan käyttää ansaintaperiaatetta. Ansaintaperiaatteen mukaan työansio katsotaan sen kalenterikuukauden ansioksi, jona se on ansaittu. Ansaintaperiaate on poikkeus maksuperiaatepääsääntöön ja ansaintaperiaatetta voidaan soveltaa vain tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Lain perustelujen (HE 45/2005 vp.) mukaan eläkkeen vääristymisellä tarkoitetaan olennaista eroa eläkkeen määrässä. Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan eläkkeen määrän voidaan katsoa vääristyvän, jos kohdennettava työansio on suurempi kuin eläkkeensaajalle maksettavan kuukausieläkkeen viisinkertainen määrä. Kuukausieläkkeen määrää tarkasteltaessa otetaan huomioon kaikki eläkkeensaajalle myönnetyt lakisääteiset työeläkkeet. Kuukausieläkkeenä pidetään siten kaikkia samalta kuukaudelta maksettavia eläkkeitä riippumatta siitä, onko niitä myönnetty eri eläkepäätöksillä.

Viisinkertaisen määrän ylittymistä arvioidaan suorituskohtaisesti. Vakuutusoikeus on antanut tästä päätöksen 30.10.2020 (3756:2019).

Jos ansaintaperiaatteen soveltamisen edellytykset täyttyvät ja työansio on ansaittu useampana kalenterivuotena, katsotaan työansio kalenterivuosien työansioksi tasasuuruisina erinä, ellei muuta esitetä.

Säännöstä ei sovelleta vanhuuseläkkeen alkamiskuukauden aikana maksettuihin työansioihin. Ne huomioidaan vanhuuseläkkeen määrässä edellä kuvatun TyEL:n 12 §:n 2 momentin mukaan.

Henkilön kuoleman jälkeen maksetut ansiot kohdennetaan ansainta-ajan mukaisesti

Henkilön kuoleman jälkeen maksettavat ansiot kohdennetaan ansainta-ajan mukaisesti myös tulorekisterin voimaantultua. Tällöin mahdollinen perhe-eläkkeen määrä ei vääristy.

Työansioiden vakuuttaminen, kun ei ole eläketilannetta

Työansioita vakuutettaessa ei ole vielä tiedossa, työntekijän eläkkeen määrä. Sen vuoksi silloin ei voida vielä arvioida, aiheutuuko maksuperiaatteen soveltamisesta eläkkeen määrän vääristymistä. Eläkkeen perusteena olevat työansiot katsotaan sen kalenterikuukauden ansioiksi, jolloin ne maksetaan.

Työansiot huomioidaan maksuperiaatteen mukaisesti myös siinä tilanteessa, että työsuhde on maksamisajankohtana jo päättynyt.

Jos ansiot kohdennetaan muun selvityksen kuin työnantajan ilmoituksen (esim. verotietojen) perusteella ja maksupäivä ei ole selvillä, niin ne lähtökohtaisesti kohdennetaan maksamisvuoden joulukuulle. Isommat erät jaetaan joulukuulle ja kesäkuulle. Jos on varmaa, että toiminta on päättynyt esim. elokuussa (työnantaja on mennyt konkurssiin tai työsuhteen päättymispäivä muutoin selvästi ilmenee asiakirjoista), ansiot kohdennetaan tällöin ko. kuukaudelle eli tässä esimerkissä elokuulle.

Sijaismaksajan maksama palkka katsotaan maksamisajankohdan mukaiseksi ansioksi

Sijaismaksajan maksamat suoritukset vakuutetaan maksuperiaatteen mukaisesti, vaikka työsuhde olisi maksamisajankohtana jo ehtinyt päättyä.

Sijaismaksaja voi olla esim. konkurssipesä, palkkaturvalaissa tarkoitettu palkkaturvasta huolehtiva viranomainen tai muu maksaja.

Maksuperiaatetta sovelletaan palkkaturvana maksettuihin eläkkeen perusteena oleviin työansioihin kuuluviin suorituksiin myös siinä tapauksessa, että työnantajan TyEL-vakuutus olisi jo ehditty päättää työsuhteen päättyessä ennen palkkaturvapäätöstä. Palkkaturvana maksetut suoritukset otetaan tällöinkin huomioon maksamisajankohdan mukaisina ansioina, ja niistä peritään vakuutusmaksu maksamisajankohdan mukaisten maksuperusteiden mukaan.

Ansiot voidaan liittää päättyneeseen vakuutukseen, jos työnantajalla ei ole maksamisajankohtana lainkaan voimassa TyEL-vakuutusta, ja jos ansioiden maksaminen perustuu vakuutuksen voimassaoloaikana tehtyyn työhön. Edellä mainitussa tilanteessa asiaa ei ole tarpeen käsitellä vakuuttamisen laiminlyöntinä, joka edellyttäisi työnantajan pakkovakuuttamista. Tällainen menettely yksinkertaistaa erityisesti palkkaturvana maksettujen ansioiden vakuuttamista, sekä edistää TyEL:n joustavaa toimeenpanoa.

Konkurssi- ja työntekijän palkkaturvatilanteissa työansio voidaan kohdentaa pitkänkin ajan kuluttua taannehtivasti itse ansainta-ajalle ja/tai ajalle, jossa työnantajalla on ollut työeläkevakuutus voimassa.

Tulospalkkio katsotaan yleensä maksamisajankohdan mukaiseksi ansioksi

Tulospalkkio katsotaan maksuperiaatteen mukaisesti maksamisajankohdan mukaiseksi ansioksi, vaikka se perustuu aikaisempien vuosien tulostavoitteiden saavuttamiseen ja siis aikaisempina vuosina tehtyyn työhön.

Tulospalkkio otetaan maksuperiaatteen mukaisesti huomioon silloinkin kun työsuhde, jonka perusteella tulospalkkio maksetaan, on päättynyt ennen tulospalkkion maksamisajankohtaa.

Myös tulospalkkiosta perittävät työeläkevakuutusmaksut työnantajalta ja työntekijältä peritään maksamisajankohdan mukaisesti.

Tulospalkkio voidaan kohdentaa ansainta-ajalle vain, jos kysymyksessä on eläketapahtuma ja tulospalkkio on määrältään yli viisinkertainen henkilön kuukausieläkkeeseen nähden.

Jos ansaintaperiaatteen soveltamisen edellytykset täyttyvät ja työansio on ansaittu useampana kalenterivuotena, katsotaan työansio kalenterivuosien työansioksi tasasuuruisina erinä, ellei muuta esitetä.

Ulkomaantyökomennuksen tulospalkkiot

Kun työntekijä lähetetään Suomesta ulkomaille työskentelemään tai kun hänet otetaan ulkomailla palvelukseen siten, että työntekijä kuuluu TyEL:n soveltamisalaan, eläkkeen perusteena oleva työansio määräytyy ns. vakuutuspalkan perusteella.

Jos työntekijä on ollut ulkomaantyössä sinä aikana, jolta tulospalkkio voidaan katsoa ansaituksi, ei tosiasiallisesti maksettavaa tulospalkkiota oteta lainkaan huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona, koska tulospalkkion katsotaan sisältyvän vakuutuspalkkaan.

Jos ulkomaantyössä olevalle työntekijälle maksetaan sellaisia tulospalkkioita, jotka on ansaittu jo ennen ulkomaan työkomennuksen alkamista, tulospalkat otetaan maksamisvuotena huomioon eläkkeen perusteena olevina työansioina vakuutuspalkan lisäksi. 

Työskentelyn päättymisen jälkeen tai ennen maksettu palkka, kun henkilö on vaihtanut työskentelymaata

Työntekijälle jälkikäteen tai etukäteen maksettu palkka vakuutetaan siinä maassa, jossa vakuutetaan palkan perusteena oleva työskentely, vaikka henkilö olisi palkan maksuhetkellä muuttanut toiseen maahan. Työansio vakuutetaan maksuperiaatteen mukaisesti.

Katso tarkemmat tiedot ja esimerkit ohjeista:

• Maksettava palkka, kun henkilö on siirtynyt Suomesta ulkomaille
• Maksettava palkka, kun henkilö on siirtynyt ulkomailta Suomeen

Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa ei yleensä syytä poiketa maksuperiaatteesta

Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa eläkkeen perusteena olevat työansiot otetaan maksuperiaatteen mukaisesti huomioon karttuneen eläkkeen määrään vaikuttavina ja myös tulevan ajan ansiota määrättäessä.

Tulevan ajan ansio

Tulevan ajan ansiota laskettaessa ei ole yleensä aihetta kohdentaa tarkasteluaikaan sisältyvien kalenterivuosien työansioita maksuperiaatteesta poiketen. Ansaintaperiaatteen soveltaminen jonakin kalenterivuonna maksettuihin työansioihin saattaisi aiheuttaa tarpeen kohdentaa uudelleen kyseisenä ansaintavuonna maksettuja työansioita, mikä sekavoittaa tarpeettomasti tulevan ajan ansion laskentaa.

Tulevan ajan ansion laskennassa otetaan työansiot huomioon suhteellisen pitkältä ajalta ja samantyyppisiä suorituksia (esimerkiksi tulospalkkioita) käsitellään eri kalenterivuosina yleensä johdonmukaisin perustein. Tämän vuoksi maksuperiaatteen soveltamisen ei voida arvioida aiheuttavan tulevan ajan laskentaan sellaista vääristymää, josta yleensä aiheutuisi olennaista eroa eläkkeen määrään.

Työkyvyttömyyden alkamisvuoden ansiot

Jos työkyvyttömyyden alkamisvuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiota määrättäessä, työkyvyttömyyden alkamisvuonna maksettavat työansiot voidaan kohdentaa ansainta-ajalle, jos se poikkeaa maksamisvuodesta ja jos työkyvyttömyyden alkamisvuonna maksettavan työansion määrä on suurempi kuin kuukausieläkkeen viisinkertainen määrä.

Tieto kohdennettavasta työansiosta eläketapahtuman yhteydessä

Eläkkeen määrää vääristävä seikka voi tulla eläkettä myöntävän laitoksen tietoon eläkkeenhakijan tai eläkkeensaajan ilmoituksen perusteella.

Ilmoitus voidaan tehdä eläkehakemuksella, jos silloin on tiedossa jokin eläketapahtuma-ajankohdan jälkeen maksettu palkkaerä, jonka eläkkeenhakija haluaa kohdennettavaksi ennen eläkkeelle jääntiä koskevaan aikaan.

Jos palkkaerän (esim. tulospalkkion) määrä ei ole tiedossa eläkehakemusvaiheessa, eläkkeensaaja voi tehdä eläkepäätöksen antamisen ja palkkaerän maksamisen jälkeen kohdentamista koskevan vaatimuksen eläkelaitokselle vapaamuotoisella todistettavalla ilmoituksella tai hakemuksella.

Oikaisupäätös

Henkilölle annettu eläkepäätös on voinut tulla jo lainvoimaiseksi, kun eläkelaitos saa tiedon kohdennettavasta työansiosta. Eläkelaitos antaa eläkkeensaajalle oikaisupäätöksen, jos ansioiden kohdentaminen ansainta-ajalle on mahdollista.

Tässä ohjeessa kerrotaan sellaisten työansioiden työeläkevakuuttamisesta, jotka maksetaan ulkomaille siirtyvälle työntekijälle työskentelyn päättymisen jälkeen tai ennen työskentelyn alkamista.

Ulkomailla työskentelevän työntekijän vakuuttamiseen liittyvästä vakuutuspalkasta on oma soveltamisohjeensa.

Jälkikäteen maksettava palkka

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut tulee maksaa Suomeen, jos työntekijälle maksetaan palkkaa tai palkkaan rinnastettavia eriä Suomessa työskentelyn päättymisen jälkeen. Merkitystä ei ole sillä, kuuluuko työntekijä Suomen sosiaaliturvaan siirryttyään ulkomaille.

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan Suomeen, kun

• henkilö siirtyy ulkomaille asumaan, työskentelemään toiselle työnantajalle tai toimimaan yrittäjänä ja
• hänelle maksetaan palkkaa työsuhteesta, jonka aikana häneen sovellettiin Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Työntekijälle jälkikäteen maksettavan palkan vakuuttaminen kuuluu sille EU-maalle, joka oli toimivaltainen silloin, kun palkan perusteena oleva työskentely tapahtui. Tällaisessa tilanteessa ei ole kyse lainvalinta-asiasta eikä EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamasta useassa EU-maassa työskentelystä.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Jälkikäteen maksettava palkka
Henkilö on työskennellyt Suomessa suomalaiselle työnantajalle. Hänen työskentelynsä Suomessa päättyy ja hän siirtyy Viroon työskentelemään virolaiselle työnantajalle. Suomalainen työnantaja maksaa työsuhteen päättymisen jälkeen henkilölle bonuksia, jotka on ansaittu Suomen työsuhteen aikana.

Henkilöön sovelletaan Viron sosiaaliturvalainsäädäntöä EU:n sosiaaliturva-asetusten pääsäännön perusteella ja virolainen työnantaja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Viroon. Suomalainen työnantaja maksaa kuitenkin bonuksista lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut edelleen Suomeen.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Irtisanomisajan palkka
Henkilö on työskennellyt Suomessa suomalaiselle työnantajalle. Hänen työskentelynsä Suomessa päättyy ja hän muuttaa Saksaan asumaan. Suomalainen työnantaja maksaa työntekijälle irtisanomisajan palkkaa, mutta henkilö ei tee enää työtä suomalaiselle työnantajalle.

Henkilöön sovelletaan Saksan sosiaaliturvalainsäädäntöä, vaikka hän ei työskentele Saksassa. Suomalainen työnantaja maksaa kuitenkin irtisanomisajan palkasta lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut edelleen Suomeen.

Tällaiset työskentelyn päättymisen jälkeen maksettavat palkat katsotaan maksuperiaatteen mukaan työeläkelainsäädännössä sen kalenterivuoden ansioiksi, jolloin ne maksetaan.

Sama tulkinta koskee myös työskentelyä sosiaaliturvasopimusmaissa tai sopimuksettomissa maissa.

Tarkemmat tiedot

Työskentely irtisanomisaikana

Jos henkilö on siirtynyt tekemään työtään ulkomaille ja hän työskentelee edelleen suomalaiselle työnantajalleen irtisanomisaikana, on tilanne eri.

Se, mihin maahan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan, riippuu siitä, missä maassa henkilö työskentelee.

• Jos kyseessä on EU-maa tai sosiaaliturvasopimusmaa, lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut irtisanomisajalta tulee lähtökohtaisesti maksaa kyseiseen maahan eikä Suomeen. EU:n sosiaaliturva-asetuksissa ja sosiaaliturvasopimuksissa pääsääntö on, että henkilöön sovelletaan hänen työskentelymaansa sosiaaliturvalainsäädäntöä. Jos irtisanomisaikana on sovittu tilapäisestä ulkomaantyöstä, voidaan työntekijää edellytysten täyttyessä pitää Suomesta lähetettynä työntekijänä. Sosiaalivakuutusmaksut maksetaan tuolloin Suomeen.
• Jos kyseessä on sopimukseton maa, sovelletaan ainoastaan Suomen kansallista lainsäädäntöä ja työeläkevakuutusmaksut maksetaan irtisanomisaikana tehdystä työstä Suomeen. Tällaisessa tilanteessa saattaa syntyä vakuuttamisvelvollisuus myös työskentelymaassa.

Etukäteen maksettava palkka

Työntekijälle etukäteen maksettava palkka vakuutetaan siinä maassa, jossa vakuutetaan palkan perusteena oleva työskentely.

Palkkaa ei siten vakuuteta TyEL:n mukaisesti, jos

• työntekijä saa etukäteen palkkaa ulkomaiselta työnantajalta työstä, jonka työntekijä tulee tekemään ulkomailla ja
• ulkomailla tehtävään työhön ei sovelleta TyEL:a.

Sillä ei ole merkitystä, kuuluuko työntekijä Suomen sosiaaliturvaan palkan maksuhetekellä.

Esimerkki:

Työntekijä ja työnantaja ovat allekirjoittaneet vuonna 2018 työsopimuksen, jonka perusteella työnantaja on maksanut työntekijälle sign on-palkkion vuonna 2018. Työntekijä on asunut vuonna 2018 Suomessa ja hän on muuttanut työskentelemään Venäjälle vuonna 2019, jolloin työsopimus Venäjällä on alkanut. Venäjällä tehtävään työhön ei sovelleta TyEL:a. Työntekijälle maksettua sign on-palkkiota ei vakuuteta TyEL:n mukaisesti Suomessa vuonna 2018, jolloin se on maksettu.

Tässä ohjeessa kerrotaan sellaisten työansioiden työeläkevakuuttamisesta, jotka maksetaan ulkomailta Suomeen siirtyvälle työntekijälle ulkomailla työskentelyn päättymisen jälkeen tai ennen Suomessa työskentelyn alkamista.

Jälkikäteen maksettava palkka

Lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei makseta Suomeen, jos työntekijälle maksetaan palkkaa tai palkkaan rinnastettavia eriä ulkomailla työskentelyn päättymisen jälkeen. Merkitystä ei ole sillä, kuuluuko työntekijä Suomen sosiaaliturvaan tultuaan Suomeen.

Edellytyksenä on, että

• hän ei tee enää työtä lähtövaltionsa työnantajalle
• hän siirtyy Suomeen asumaan, työskentelemään toiselle työnantajalle tai toimimaan yrittäjänä ja
• hänelle maksetaan palkkaa, joka perustuu työsuhteeseen lähtövaltiossa.

Työntekijälle jälkikäteen maksettavan palkan vakuuttaminen kuuluu sille EU-maalle, joka oli toimivaltainen silloin, kun palkan perusteena oleva työskentely tapahtui. Tällaisessa tilanteessa ei ole kyse lainvalinta-asiasta eikä EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamasta useassa EU-maassa työskentelystä.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Jälkikäteen maksettava palkka
Henkilö on työskennellyt Virossa virolaiselle työnantajalle. Henkilön työskentely Virossa päättyy ja henkilö siirtyy Suomeen työskentelemään yrittäjänä. Virolainen työnantaja maksaa työsuhteen päättymisen jälkeen henkilölle palkkaa, joka on ansaittu Viron työsuhteen aikana.

Henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä EU:n sosiaaliturva-asetusten pääsäännön perusteella ja siten henkilö maksaa itse Suomessa tapahtuvan yrittäjätoiminnan osalta yrittäjäeläkevakuutusmaksut Suomeen. Virolainen työnantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan Viron työsuhteen aikana ansaitusta ja työsuhteen päättymisen jälkeen maksetusta palkasta lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja Suomeen.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Irtisanomisajan palkka

Henkilö on työskennellyt Saksassa saksalaiselle työnantajalle. Henkilön työskentely Saksassa päättyy ja henkilö muuttaa asumaan vakituisesti Suomeen. Saksalainen työnantaja maksaa henkilölle irtisanomisajan palkkaa, mutta henkilö ei tee enää työtä saksalaiselle työnantajalle.

Henkilöön sovelletaan asumisen perusteella Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, vaikka henkilö ei työskentele Suomessa. Saksalainen työnantaja ei ole velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkasta lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja Suomeen, koska henkilö ei työskentele saksalaiselle työnantajalle irtisanomisaikana Suomessa.

Sama tulkinta koskee myös sosiaaliturvasopimusmaista tai sopimuksettomista maista Suomeen tulevia henkilöitä.

Työskentely irtisanomisaikana Suomessa

Jos henkilö on siirtynyt tekemään työtään Suomeen ja hän työskentelee edelleen ulkomaiselle työnantajalleen irtisanomisaikana, on tilanne eri.

Se, mihin maahan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan, riippuu siitä, mitä kansainvälisiä määräyksiä häneen sovelletaan.

• Jos kyseessä on EU:n sosiaaliturva-asetukset tai sosiaaliturvasopimus, lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut irtisanomisajalta tulee lähtökohtaisesti maksaa työskentelymaahan eli Suomeen. EU:n sosiaaliturva-asetuksissa ja sosiaaliturvasopimuksissa pääsääntö on, että henkilöön sovelletaan hänen työskentelymaansa sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sosiaalivakuutusmaksuja ei kuitenkaan makseta Suomeen, jos henkilöllä on A1-todistus tai sosiaaliturvasopimuksen mukainen todistus sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä.
• Jos kyseessä on sopimukseton tilanne, sovelletaan ainoastaan Suomen kansallista lainsäädäntöä ja työeläkevakuutusmaksut maksetaan irtisanomisaikana tehdystä työstä lähtökohtaisesti Suomeen.

Etukäteen maksettava palkka

Työntekijälle etukäteen maksettava palkka vakuutetaan siinä maassa, jossa vakuutetaan palkan perusteena oleva työskentely.

Sellainen palkka, joka kuuluu Suomessa vakuutettavaan työsuhteeseen ja on eläkkeen perusteena olevaa työansiota, vakuutetaan TyEL:n mukaisesti Suomessa, vaikka se maksettaisiin ennen kuin työntekijä on siirtynyt Suomeen.

Työntekijälle maksettava palkka katsotaan sen kalenterivuoden ansioksi, jolloin se maksetaan.

Esimerkki:

Työnantaja ja työntekijä ovat allekirjoittaneet vuonna 2018 työsopimuksen, jonka perusteella työnantaja on maksanut työntekijälle sign on-palkkion vuonna 2018. Työntekijä on asunut vuonna 2018 USA:ssa ja hän on muuttanut työskentelemään Suomeen vuonna 2019, jolloin työsopimus Suomessa on alkanut. Työntekijän Suomessa työskentelyyn sovelletaan TyEL:a vuodesta 2019 alkaen ja maksettu sign on-palkkio liittyy Suomessa vakuutettavaan työskentelyyn. Työntekijälle maksettu sign on-palkkio vakuutetaan TyEL:n mukaisesti Suomessa vuonna 2018, jolloin se on maksettu.

Työeläkelakien mukainen eläkkeen perusteena oleva työansio on suppeampi käsite kuin veron ennakonpidätyksen alainen ansio

Työeläkelakeja sovellettaessa noudatettava työsuhteen käsite ja eläkkeen perusteena oleva työansio eroavat ennakkoperintälain mukaisesta työsuhteen ja ennakonpidätyksen alaisen palkan käsitteistä.

Työeläkelakien mukainen eläkkeen perusteena oleva työansio on suppeampi käsite kuin veron ennakonpidätyksen alainen ansio.

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ovat lähtökohtaisesti kaikki työsopimuksen perusteella tehdystä työstä saadut vastikkeet. Eläkkeen perusteena olevaa työansiota eivät ole sellaiset työsuhteessa tai työsuhteen perusteella maksetut suoritukset, jotka eivät ole vastiketta työnteosta.

Ennakkoperintälain mukaista palkkaa on kaikenlaatuinen palkka ja etuus, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa.

Eläkkeen perusteena oleva työansio ei ole sidottu veron ennakonpidätysvelvollisuuteen. Ennakonpidätystä koskevilla ratkaisuilla ei ole sitovaa merkitystä, kun ratkaistaan kuuluuko suoritus työeläkelakeja sovellettaessa eläkkeen perusteena olevaan työansioon.

Ennakkoperintälain mukainen palkka                     

Palkan käsite ennakonpidätyksessä on määritelty ennakkoperintälain (EPL) 13 §:ssä. Sen mukaan palkalla tarkoitetaan:

• kaikenlaatuista palkkaa, palkkioita, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa
• kokouspalkkiota
• henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota
• hallintoelinten jäsenyydestä saatua palkkiota
• toimitusjohtajan palkkiota
• avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa
• luottamustoimesta saatua korvausta.

Ennakonpidätyksen alaista palkkaa voivat olla sellaisetkin suoritukset, joita työeläkelakeja sovellettaessa ei pidetä työstä maksettuna vastikkeena (esim. henkilökuntaetu). Ennakonpidätysvelvollisuus voi koskea suoritusta, jota työeläkelakeja sovellettaessa pidetään yrittäjänä tehdystä työstä saatuna korvauksena (esim. yksittäisestä asiantuntijaluennosta saatu kertakorvaus).

Tarkemmat tiedot

Ennakkoperintälain mukainen työ- tai käyttökorvaus   

Työkorvauksena pidetään työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaa korvausta. Työkorvaus on muussa kuin työsuhteessa saatua vastiketta, eikä se siten ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Käyttökorvauksena pidetään tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden (kuten patentin tai tavaramerkin) käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettavaa korvausta. Käyttökorvauksena pidetään myös teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettua korvausta. Käyttökorvausta ei pidetä eläkkeen perusteena olevana työansiona, jollei kysymys tosiasiallisesti ole työsuhteessa tehdystä työstä maksetusta palkasta.

Vaikka ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitettua työ- tai käyttökorvausta ei pidetä ennakkoperintälain mukaan palkkana, suorituksen maksajalla on ennakonpidätysvelvollisuus, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Tarkemmat tiedot

Kustannusten korvaukset ennakonpidätyksessä 

Ennakonpidätystä ei toimiteta palkansaajalle maksetusta välittömien kustannusten korvauksesta, jos se ei ylitä kustannusten selvitettyä tai arvioitua määrää. Tällaisina kustannuksina voidaan ennakonpidätystä toimitettaessa ottaa huomioon:

• työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneet menot
• matka- ja edustusmenot
• sekä muut palkansaajalle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneet menot.

Työmatkakustannuksista maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella. Korvausten verotus ratkaistaan tuloverolain ja Verohallinnon kustannuspäätöksen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Kustannusten korvaukset työeläkelakeja sovellettaessa 

Työmatkasta saatu päiväraha tai muu työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten korvaus:

• ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota siltä osin kuin se on verovapaa
• on pääsääntöisesti eläkkeen perusteena olevaa työansiota siltä osin kuin se on veronalaista.

Ensisijaisesti kiinnitetään huomiota siihen, pidetäänkö suoritusta ennakkoperinnässä verovapaana. Ennakonpidätystä koskevat verotusratkaisut eivät ole lopulliseen verotukseen nähden sitovia, joten lopullinen verotus voi vaikuttaa siihen, otetaanko suoritus huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.

Työmatkakustannusten korvauksissa lähtökohtana ovat Verohallinnon kustannuspäätöksessä vahvistetut päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden korvausten määrät, jotka työnantaja voi maksaa työntekijälle verovapaasti päätöksessä määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Siltä osin kuin työnantaja maksaa työntekijälle verovapaata määrää suurempia kustannusten korvauksia, ylitettä pidetään ennakonpidätyksessä palkkana ja työeläkelakeja sovellettaessa eläkkeen perusteena olevana työansiona. Jos työnantaja maksaa työmatkakustannusten korvauksia vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, kustannusten korvaukset ovat lähtökohtaisesti eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Tarkemmat tiedot

Työehtosopimukseen perustuvat kustannusten korvaukset ja eläkkeen perusteena oleva työansio

Kun korvauksen maksaminen perustuu työehtosopimukseen, korvauksen suuruus ja maksamisen peruste vaikuttavat siihen, miten korvaus otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.

Työehtosopimukseen perustuvat kustannusten korvaukset ovat veronalaisia ja myös eläkkeen perusteena olevaa työansiota siltä osin kuin ne suuruudeltaan ylittävät Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisten verovapaiden korvausten enimmäismäärät.

Työehtosopimukseen perustuvat kustannusten korvaukset, jotka ovat tuloverolain (TVL) 72 a §:n perusteella verollisia verottajan asettaman määräajan (3 vuotta; määräaika on 3 vuotta 6 kuukautta, jos kolmen vuoden määräaika päättyy 1.1.–31.12.2021 välisenä aikana) jälkeen, ovat veronalaiselta osin eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota eivät ole sellaiset työehtosopimukseen perustuvat kustannusten korvaukset, jotka maksetaan Verohallinnon kustannuspäätöstä lievemmin perustein ja jotka eivät suuruudeltaan ylitä Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisia verovapaiden suoritusten enimmäismääriä. Tällaiset korvaukset jäävät eläkkeen perusteena olevan työansion ulkopuolelle, vaikka suoritukset verotuksessa katsottaisiin rahapalkan määrään lisättäväksi veronalaiseksi tuloksi.

Tarkemmat tiedot

Päätös eläkkeen perusteena olevista työansioista

Työnantajalla on työeläkevakuutus

Eläkelaitoksen on työnantajan hakemuksesta annettava valituskelpoinen päätös siitä, onko työntekijälle maksettava palkka tai muu vastike sellaista työansiota, jonka perusteella työnantajan on järjestettävä eläketurva.

Eläkkeen perusteena olevien ansioiden selvittelystä vastaa eläkelaitos, jossa työsuhde on vakuutettu. Jos työskentelyä ei ole vakuutettu, selvittelystä vastaa eläkelaitos, jossa työnantajalla on vakuutus, jonka piiriin työsuhde kuuluisi.

Myös työntekijällä on oikeus saada eläkelaitoksen päätös eläkkeen perusteena olevista ansioista (sito-päätös). Jos eläkehakemus on jo vireillä, eläkelaitos ratkaisee eläkkeen perusteena olevat ansiot eläkepäätöksellä.

Työnantajalla ei ole työeläkevakuutusta

Jos työnantajalla ei ole vakuutusta missään eläkelaitoksessa, selvittelystä vastaa Eläketurvakeskus. Eläketurvakeskus antaa eläkkeen perusteena olevista ansioista päätöksen, jos asia liittyy soveltamisalaratkaisuun.

Jos kysymyksessä ei ole soveltamisala-asia, mutta suoritus olisi eläkkeen perusteena olevaa ansiota, Eläketurvakeskus kehottaa työnantajaa ottamaan eläkevakuutuksen ja tarvittaessa ottaa työnantajalle pakkovakuutuksen. Eläketurvakeskus siirtää eläkkeen perusteena olevaa työansiota koskevan asian sen eläkelaitoksen selvitettäväksi ja vastattavaksi, josta työnantaja on ottanut eläkevakuutuksen tai josta Eläketurvakeskus on ottanut pakkovakuutuksen.

Eläketurvakeskuksen lausunto eläkkeen perusteena olevista työansioista

Eläketurvakeskus voi antaa asianosaisen pyynnöstä lausunnon eläkkeen perusteena olevista ansioista. Eläketurvakeskus ei anna eläkkeen perusteena olevista ansioista päätöstä, ellei asia liity työeläkelakien soveltamisala-asiaan.

Eläketurvakeskuksen soveltamisalaratkaisu

Eläketurvakeskus voi antaa valituskelpoisen soveltamisalapäätöksen, jos on epäselvyyttä siitä, mitä työeläkelakia työskentelyyn on sovellettava. Eläketurvakeskus kuulee kaikkia asianosaisia ennen päätöksen antamista.

Merimieseläkelain mukainen eläkkeen perusteena oleva työansio määräytyy samoin periaattein kuin työntekijän eläkelaissa.

MEL:n työansion kohdentamissäännökset ovat  TyEL:ä vastaavat.

Merimieseläkejärjestelmässä on lisäksi erityissäännös sellaisen työansion kohdentamisesta, joka on ollut nostettavissa kalenterivuoden viimeisenä päivänä, mutta joka on maksettu seuraavan kalenterivuoden tammikuussa.

Eläkettä karttuu työntekijän työansioiden tai yrittäjän kokonaistyötulon perusteella. Eläkettä karttuu 1,5 karttumisprosentin mukaan työansioista, jotka on maksettu 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun saakka saakka. Yrittäjän kokonaistyötulosta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia 18 vuoden täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alun ja vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden lopun välisenä aikana.

Yrittäjän vanhentuneet maksamattomat työeläkevakuutusmaksut kuitenkin vaikuttavat pienentävästi yrittäjän eläketurvaan eli puuttumaan jäävä työeläkevakuutusmaksu poistaa tai pienentää kyseisen vuoden eläkekarttumaa.

Vuoden 2025 loppuun eläkettä karttuu 1,7 prosenttia vuodessa työansioista, jotka on maksettu 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä tai yrittäjä täyttää 63 vuotta. 1,7 prosentin korkeammalle karttumalle on vaatimuksena, ettei ole saanut maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain mukaista lupumistukea tai muuta omaan työskentelyyn perustuvaa työeläkelakien mukaista etuutta. Osa-aikaeläke tai osittainen vanhuuseläke ei estä korkeampaa karttumaa. 

Jos karttumisprosentti muuttuu kalenterivuoden aikana, eläkkeen karttuminen määräytyy keskimääräisen karttumisprosentin mukaan muista kuin vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen ansaituista työansioista. Keskimääräinen karttumisprosentti lasketaan ottamalla karttumisprosentit huomioon niiden kalenterivuoteen sisältyvien kalenterikuukausien lukumäärän suhteessa, joihin karttumisprosentit kohdistuvat.

Kun eläkettä karttuu työstä 1,5 prosenttia vuotta kohden sen johdosta, että maksussa on eläkettä, puhutaan eläkeaikaisesta karttumasta. Silloin ei palkattomilta ajoilta kartu eläkettä lainkaan. Kun estettä korkeammalle karttumalle ei ole, karttuu eläkettä myös palkattomilta ajoilta. Tällöin puhutaan iän mukaisesta karttumasta.

Eläkettä laskettaessa vuosityöansiot tarkistetaan palkkakertoimella

Eläkettä laskettaessa kunkin vuoden työansiot ja kokonaistyötulo (vuosityöansiot) tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon.

Vuosityöansiot jaksotetaan karttumisprosentin muutosvuonna

Vuoden 2025 loppuun asti karttumisprosentti on 1,7 prosenttia vuodessa työansioista, jotka on maksettu 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. Tämän jälkeen karttumisprosentti laskee 1,5 prosenttiin yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun saakka.

Keskimääräinen karttumisprosentti lasketaan käytännössä siten, että vuosiansiot jaksotetaan eri karttuma-ajoille kuukauden tarkkuudella. Vuosiansiot jaksotetaan niiden kalenterivuoteen sisältyvien kalenterikuukausien määrän suhteessa, joihin karttumisprosentit kohdistuvat. Eri karttuma-ajoille jaksotetuista ansioista lasketaan eläke kyseisen karttumisprosentin mukaisesti.

Esimerkki: Työansioiden jaksottaminen henkilön 53 vuoden iän täyttämisvuonna

Perustiedot

• Henkilö täyttää 53 vuotta 17.5.2019
• Henkilön työsuhde päättyy 31.10.2019
• Vuosityöansio on 24 000 euroa

1,5 prosentin karttuma-aika

1,5 % karttumakuukaudet ovat 1.1.2019–31.5.2019, eli 5 kuukautta.
1,5 % karttumajakson ansio on 24 000,00 x 5/12 = 10 000 euroa.

1,7 prosentin karttuma-aika

1,7 % karttumakuukaudet ovat 1.6.2019–31.12.2019, eli seitsemän kuukautta.
1,7 % karttumajakson ansio on 24 000,00 x 7/12 = 14 000,00 euroa.

Vuosityöansio ja eläke

Vuosityöansio 24 000,00 euroa.

Karttunut eläke näistä ansioista on:
24 000,00 x 5/12 = 10 000,00 euroa
24 000,00 x 7/12 = 14 000,00 euroa

(10 000,00 x 1,5 %)/12 = 12,50 euroa/kk
(14 000,00 x 1,7 %)/12 = 19,83 euroa/kk

Vuonna 2019 karttunut eläke on yhteensä 12,50 + 19,83 = 32,33 euroa/kk.

Työansioiden huomioon ottaminen vanhuuseläkkeelle siirryttäessä

Vanhuuseläkettä laskettaessa työansioista otetaan huomioon ennen vanhuuseläkkeen alkamisajankohtaa maksetut työansiot. Käytännössä tämä tarkoittaa, että huomioon otetaan vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun maksetut ansiot.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Vanhuuseläke alkaa 63 vuoden iän täyttämisvuonna

Henkilö on täyttänyt 63 vuoden iän heinäkuussa 2018. Vanhuuseläke alkaa marraskuussa ikäluokan alimmassa eläkeiässä 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Henkilölle karttuu vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä ansaitusta vuosityöansiosta 7 kuukaudelta eläkettä 1,7 karttumisprosentin mukaan ja 3 kuukaudelta 1,5 karttumisprosentin mukaan vuodelta 2018.

Uuden eläkkeen karttuminen työkyvyttömyyseläkejakson alkamis- tai päättymisvuoden ansioista

Työkyvyttömyyseläkejakso voi alkaa joko 

• eläketapahtumavuoden alusta, jos kyseessä on tulevan ajan eläke tai
• eläketatapahtumaa seuraavan kalenterikuukauden alusta, jos eläkkeessä ei ole tulevaa aikaa tai
• eläkkeen alkamisesta, kun on kyseessä entisin perustein myönnetty eläke.

Työkyvyttömyyseläkejakso päättyy, kun eläkeoikeus päättyy.

Silloin, kun on kyseessä uusin perustein myönnetty tulevan ajan eläke, eläkejakso alkaa eläketapahtumavuoden alusta eikä vajaata alkamisvuotta ole. Tällöin iän mukaista karttumaa voi tulla eläkejakson päättymisvuonna.

Kun on kyseessä entisin perustein myönnetty eläke tai sellainen uusin perustein myönnetty eläke, jossa ei ole tulevaa aikaa, voi eläkejakso alkaa kesken vuoden. Jos työkyvyttömyyseläkejakson alkamisvuonna eläke ei ole jatkunut koko alkamisvuotta, tämän vuoden työansiosta karttuu uutta eläkettä iän mukaisesti joko 1,5 tai 1,7 prosenttia vuodessa.

Alkamisvuoden ansiot jaksotetaan samalla tavalla koko vuodelle kuin silloin, kun eläkettä ei ole ollut maksussa. Samoin tehdään, jos kyseessä on työkyvyttömyyseläkejakson päättymisvuosi.

Työuraeläke on työkyvyttömyyseläketyyppinen etuus, joten karttumisprosentit lasketaan kuten työkyvyttömyyseläkkeessä vuosina, jolloin eläkejakso alkaa ja karttumisprosentti vaihtuu kesken vuoden. Työuraeläkkeen alkamisvuodelta (täyttänyt 63 vuotta) karttuu vanhuuseläkettä sekä 1,7 (kuukausilta ennen 63 ikää) että 1,5 (63 ikävuodesta) mukaan. Ansiot jaksotetaan eri karttumisprosenttien kuukausille tasaisesti koko vuodelle, vaikka ne tosiasiallisesti olisivat eläkeaikana. Jos vanhuuseläke alkaa samana vuonna, työansiot otetaan huomioon vanhuuseläkkeen alkamiseen saakka.

Esimerkki: Eläkkeen karttuminen työkyvyttömyyseläkkeen päättymisvuonna

Henkilö on täyttänyt 53 vuoden iän heinäkuussa ja eläke päättyy kesäkuun loppuun. Henkilölle karttuu 7 kuukaudelta eläkettä 1,5 karttumisprosentin mukaan ja 5 kuukaudelta 1,7 karttumisprosentin mukaan.

Eläkkeen karttuminen eläkkeen aikana tehdystä työstä

Eläkettä karttuu pääsääntöisesti 1,5 prosenttia vuodessa eläkkeen aikana tehdystä työstä. Eläkettä karttuu työstä eläkkeen rinnalla (aikaisintaan vuodesta 2005 alkaen) riippumatta siitä, milloin eläke on alkanut. Eläkeaikaisen työn karttuma alkaa työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuotta seuraavan vuoden alusta.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen sovelletaan elinaikakerrointa, jos eläkkeensaaja on syntynyt vuonna 1948 tai sen jälkeen.

Eläkkeen aikana ansaittuun uuteen eläkkeeseen ei tule tulevaa aikaa, jos eläke on jo maksussa jonkin työeläkelain mukaan.

Eläkkeen karttuminen vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä

Eläkettä karttuu aina 1,5 prosenttia ensimmäisen työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen tehdystä työstä. Jos työntekijällä on rinnakkaisia työsuhteita ja hän hakee vanhuuseläkkeen vain osasta niistä, muuttuu jatkuvaksi jääneen työsuhteen karttuma 1,5 prosenttiin ensimmäisen vanhuuseläkkeen alkamiskuukauden alusta.

Eläkkeen karttuminen työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdystä työstä

Eläkettä karttuu työstä 1,5 prosenttia vuodessa niiden vuosien aikana, jolloin työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke on jatkunut koko kalenterivuoden.

Jos työkyvyttömyyseläke ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, kyseiseltä kalenterivuodelta karttuu uutta eläkettä iän mukaisesti.

Myös maatalousyrittäjien luopumistuen aikana tehdystä työstä karttuu eläkettä kuten työkyvyttömyyseläkkeen ajalta.

Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä

Eläkettä karttuu iän mukaisesti osa-aikaeläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla tehtävästä työstä.

Jos eläkkeensaaja saa vain kansaneläkettä tai ulkomaan eläkettä

Jos eläkkeensaaja saa pelkästään kansaneläkettä ja on sen rinnalla työssä, karttuu eläkettä normaalisti iän mukaisesti. Myöskään ulkomailta maksettava eläke ei estä iän mukaista karttumista.

Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen aika

Eläke on karttuman mielessä jatkuva myös lepäämisaikana. Karttuma työstä lepäämään jättämisen ajalta on 1,5 prosenttia vuodessa.

Jos lepäämään jätettyä työkyvyttömyyseläkettä ei vaadita uudelleen maksuun 2 vuoden kuluessa lepäämään jättämisestä, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan sen lepäämään jättämisestä lukien. Tällöin karttuma työansioista on lakkauttamisvuodesta lukien iän mukainen.

Eläkkeen karttuminen kertasuoritetun eläkkeen aikana

Kertasuoritetun eläkkeen jälkeen henkilön ei katsota olevan eläkkeellä eläkkeen karttumisen kannalta. Kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen aikana karttuma työstä on iän mukainen. Myös palkattomien aikojen etuuksien ajalta karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

Kuntoutusrahan aikana tehty työ

Kuntoutusraha ei ole eläke vaan se rinnastetaan sosiaalietuuksiin. Kuntoutusrahan rinnalla tehdystä työstä eläkettä karttuu iän mukaisesti.

Jos kuntoutusrahan jälkeen myönnetään kuntoutustuki entisin perustein, on kuntoutusraha-aika eläkeaikaa. Kuntoutusrahan alkamisvuoden ansiot rinnastetaan eläketapahtumavuoden ansioihin eikä niistä kartu eläkettä.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuosi

Tulevan ajan sisältävän työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuodelta ei kartu eläkettä työansioista. Tulevan ajan eläkeosa lasketaan eläketapahtumavuoden alusta. Se korvaa eläketapahtumavuoden työansioista tulevan karttuman. Tämä koskee kaikkea eläketapahtumavuonna tehtyä työtä. Jos tulevan ajan eläkeosaa ei ole, eläkettä karttuu eläketapahtumakuukauden loppuun asti.

Jos eläkkeensaajalle myöhemmin myönnetään eläke uusin perustein, eläketapahtumavuodelta eläkettä karttuu aiemman työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteen perusteella. Samoin silloin, kun kuntoutustuen kesto on alle vuoden, eläkettä karttuu vain eläkesuhteen perusteella. Jos aiemmassa työkyvyttömyyseläkkeessä ei ollut tulevan ajan eläkeosaa, ei eläkettä kartuttavaa eläkesuhdetta ole. Silloin aiemmalta eläketapahtumavuodelta karttuu uutta eläkettä työansioista.

Verohallinnon päätökset vuosina 1990-2024 toimitettavissa verotuksissa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista