Työsuhdetietojen ja palkattomien aikojen selvittäminen ja oikeus saada sitova päätös

Työeläkeotteella tarkoitetaan yksityisen alan eläkelaitoksen tai julkisen alan eläkelaitoksen antamaa joko kirjallista tai sähköistä asiakirjaa, joka sisältää muun muassa tietoja vakuutetun henkilön

• työskentelystä yksityisellä ja julkisella työnantajalla
• työskentelystä yrittäjänä
• työskentelystä MEL:n mukaan vakuutettuna merenkulkijana
• karttuneen eläkkeen määrästä.

Yksityisen alan eläkelaitokset antavat työeläkeotteen kirjallisena tai sähköisenä. Julkisen alan eläkelaitokset antavat työeläkeotteen pääsääntöisesti sähköisenä.

Työeläkeotteella tarkoitetaan:

• henkilölle annettua kirjallista työeläkeotetta
• henkilön katsomaa sähköistä työeläkeotetta

Kirjallisen ja sähköisen työeläkeotteen sisältö

Kirjallisella työeläkeotteella näytetään työntekijän eläkkeeseen oikeuttavat ansiot 6 otteen antamisvuotta edeltävältä vuodelta.

Sähköisellä työeläkeotteella on lisäksi 6 vuotta aiempien vuosien sekä kuluvan vuoden ansaintatietoja, jos ne on ehditty rekisteröidä ansaintarekisteriin.

Työeläkeotteella näkyvät kultakin vuodelta seuraavat tiedot:

• eläkkeeseen oikeuttavat työeläkelakien mukaan vakuutetut työansiot työnantajittain
• eläkkeeseen oikeuttavat yrittäjä- ja maatalousyrittäjä-toimintajaksot sekä näiden työtulot
• eläkkeeseen oikeuttavien palkattomien aikojen etuuksien perusteena olevat ansiot ja kestot etuuslajeittain
• alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtaneen opiskelun ajalta karttuvan etuuden peruste ja aika
• eläkkeellä oloajalta (eläkesuhteesta) karttunut eläke
• otteen antamisajankohtaan mennessä karttuneen eläkkeen määrä

Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevan työntekijän tai yrittäjän työeläkeotteella ei kuitenkaan näytetä karttunutta eläkkeen määrää, eikä arviota tulevasta vanhuuseläkkeestä. Ansiot, jotka on jo otettu huomioon työntekijälle maksettavassa eläkkeessä, eivät näy otteella.

Työeläkeotteella ilmoitetaan ansaitun eläkkeen määrä

Ansaitun eläkkeen kokonaismäärässä on mukana seuraavista työskentelyistä ja etuuksista karttunut eläke:

• yksityisten ja julkisten alojen eläkelakien mukaan vakuutettu työskentely
• työeläkelisä
• palkattomat ajat
• jatkuva osa-aikaeläke
• päättyneet eläkesuhteet ja
• päättyneet yksityisen alan rekisteröidyt lisäeläkkeet.

Ansaitun eläkkeen kokonaismäärä näytetään otteella otteen antovuoden tasossa euron tarkkuudella.

Vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneillä karttuneen eläkkeen kokonaismäärässä otetaan huomioon elinaikakertoimen vaikutus. Elinaikakertoimena käytetään kyseiselle ikäluokalle vahvistettua tai arvioitua vanhuuseläkkeen elinaikakerrointa.

Ansaitun eläkkeen kokonaismäärässä otetaan huomioon myös modifioinnin tai normeerauksen vaikutus julkisten alojen eläkkeeseen.

Ansaitun eläkkeen kokonaismäärässä ei oteta huomioon yrittäjätoiminnasta karttunutta eläkettä, jos yrittäjällä on maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ja perintä on vielä kesken.

Milloin työeläkeotteella ei näytetä julkisten alojen palvelussuhteista ansaittua eläkettä?

Työeläkeotteella ei näytetä julkisten alojen palvelussuhteista ansaittua eläkettä, jos

• henkilö on vain julkisen puolen vanhuuseläkkeellä
• julkisten alojen palvelussuhteesta ansaittu eläke on lisäturvan mukaista
• vapaakirja 2004 vuoden loppuun saakka karttuneista ansioista on modifioimatta
• vapaakirjasummatiedot puuttuvat tai
• vapaakirjassa on laskennan estävä koodi.

Yllä mainituissa tilanteissa työeläkeotteella kerrotaan yleisesti, että rekisteritietojen mukaan työeläkeotteen saajalla on lisäksi julkisten alojen mukaista työskentelyä ja hän voi tarvittaessa olla yhteydessä julkisen alan eläkelaitokseen (Kevan tai Suomen Pankin yhteystiedot).

Vanhuuseläkeikä ilmoitetaan työeläkeotteella

Työeläkeotteella ilmoitetaan henkilön oman ikäluokan alin vanhuuseläkeikä, kun se on vahvistettu.

Työeläkeotteella kerrotaan myös alimman vanhuuseläkeiän määräytymisestä niiden henkilöiden työeläkeotteilla, joilla alinta vanhuuseläkeikää ei vielä ole vahvistettu.

Työeläkeotteella näytetään myös arvio vanhuuseläkkeen määrästä henkilön

• oman ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä,
• tavoite-eläkeiässä (jos siihen on aikaa enintään 5 vuotta) sekä
• vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajalla.

Työeläkeotteella ei näytetä työkyvyttömyyseläkearviota.

Tavoite-eläkeikä ilmoitetaan työeläkeotteella

Tavoite-eläkeikä tarkoittaa kunkin ikäluokan laskennallista ikää, jossa työntekijän tai yrittäjän alimmasta vanhuuseläkeiästä lasketun lykkäyskorotuksen vaikutus eläkkeeseen on yhtä suuri kuin elinaikakertoimesta aiheutuva vähennys eläkkeeseen.

Työeläkeotteella ilmoitetaan tavoite-eläkeiän lisäksi myös arvio työntekijän tai yrittäjän vanhuuseläkkeen määrästä tavoite-eläkeiässä.

Työeläkeotteella näytetään työntekijälle ja yrittäjälle arvio tavoite-eläkeiästä viimeistään 5 vuotta ennen työntekijän tai yrittäjän alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä, ja tämän jälkeen joka vuosi. Tavoite-eläkeikää koskeva arvio tarkentuu sinä vuonna, kun työntekijä tai yrittäjä täyttää 62 vuotta.

Työeläkeote, joka sisältää tavoite-eläkeikää koskevia tietoja, lähetetään viimeistään 5 vuotta ennen työntekijän tai yrittäjän alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä kaikille ko. ikäluokkaan kuuluville, ellei hän ole jo aiemmin työeläkeotteen lähettämisvuoden aikana käynyt katsomassa arviot sisältävää sähköistä työeläkeotetta verkkopalvelussa. Tavoite-eläkeikää koskeva työeläkeote lähetetään edellä mainitussa aikataulussa, vaikka henkilö ei muutoin olisi kirjallista työeläkeotetta koskevan normaalin 3 vuoden työeläkeotejakeluaikataulun mukaan saamassa työeläkeotetta. Tämän jälkeen arvio työntekijän tavoite-eläkeiästä ilmoitetaan muun työeläkeotteen antamisen yhteydessä vuosittain.

Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevan henkilön työeläkeotteella ei kuitenkaan näytetä tavoite-eläkeikää koskevia tietoja.

Työeläkeotteensaajat

Kirjallinen työeläkeote annetaan 20–68-vuotiaille työntekijöille ja yrittäjille, joilla on työeläkelakien mukaan vakuutettua työskentelyä.

Kirjallinen työeläkeote lähetetään vain Suomessa asuville työntekijöille ja yrittäjille. Sähköisen työeläkeotteen saamista asuinpaikka ei rajaa, joten myös ulkomailla asuvien henkilöiden voi olla mahdollista katsoa sähköinen työeläkeotteensa.

Tilanteita, jolloin työeläkeotetta ei lähetetä

Yksityisen alojen eläkelaitos ei lähetä kirjallista työeläkeotetta seuraavissa tilanteissa:

• Henkilö on työeläkeotteen antovuoden lopussa alle 20-vuotias
• Henkilö on työeläkeotteen antovuotta edeltävän vuoden lopussa yli 68-vuotias.
• Henkilö on valinnut sähköisen työeläkeotteen.
• Henkilö ei ole valinnut sähköistä työeläkeotetta, mutta hän on katsonut sähköisen työeläkeotteen tiedot verkkopalvelusta kolmen vuoden sisään tai henkilö on pyytänyt eläkelaitokselta paperisen, vuosiotetta vastaavan työeläkeotteen kyseisenä vuonna.
• Henkilötunnuksen vaihto on kesken (SIPE).
• Henkilötunnuksen laji on muu kuin VRK-tunnus.
• Henkilöllä ei ole voimassa olevaa kotimaista osoitetta tai hänellä on vain voimassa oleva tilapäinen kotimainen osoite ja lisäksi hänen kansalaisuutensa on jokin muu kuin suomi.
• Henkilöllä on väestötietojärjestelmässä turvakielto.
• Henkilöllä on muu jatkuva kotimainen oma eläke kuin osittainen varhennettu vanhuuseläke. Poikkeuksena otteen lähettämisvuoden ensimmäisenä päivänä alle 63-vuotiaat julkisen alan alennetusta eläkeiästä vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevat henkilöt, joilla ansaintajärjestelmässä on yksityisten alojen työskentelyä viimeisen 3 vuoden aikana ja vanhuuseläkettä ei ole edeltänyt jokin muu oma eläke.
• Henkilöllä on alle vuoden vanha ennakkopäätös osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai kuntoutuksesta.
• Henkilöllä on vireillä eläkehakemus.
• Henkilö saa kansaneläkettä.
• Henkilö on kuollut.
• Henkilö saa työeläkeotteen Kevasta.

Kirjallinen työeläkeote katsotaan annetuksi, vaikka posti palauttaisi sen eläkelaitokselle sen vuoksi, että väestörekisterissä on ollut väärä osoite eikä henkilö tämän vuoksi ole saanut otetta.

Työeläkeote annetaan sähköisenä tai kirjallisena

Yksityisten alojen eläkelaitos tarjoaa työeläkeotteen kirjallisena tai sähköisenä. Työeläkeote lähetetään yleensä kirjallisena, ellei henkilö ole valinnut sähköistä työeläkeotetta. Jos henkilö haluaa työeläkeotteen sähköisenä, hänen on kirjauduttava sähköiseen asiointipalveluun ja valittava sähköinen työeläkeote.

Sähköisen otteen toimitustavan henkilö voi valita oman eläkelaitoksensa verkkopalvelussa tai Työeläke.fi – palvelun kautta.

Keva antaa työeläkeotteen pääsääntöisesti sähköisenä.

Työeläkeotteen antava eläkelaitos

Vuodesta 2024 alkaen yksityisten alojen eläkelaitos antaa työeläkeotteen, kun otteen saajan eläketurva työeläkeotteen lähettämisvuotta edeltävän vuoden lopussa tai viimeksi sitä ennen on järjestetty

• vain yksityisten alojen eläkelakien mukaan
• rinnakkain yksityisten ja julkisten alojen eläkelakien mukaan
• vain julkisten alojen eläkelakien mukaan ja hänellä on kolmen otteen lähettämisvuotta edeltävän vuoden aikana myös yksityisten alojen eläkelakien mukaisia työansioita.

Kirjallisen työeläkeotteen antaminen

Yksityisten alojen eläkelaitos lähettää kirjallisen työeläkeotteen, kirjallisen työeläkeotejakelupiiriin kuuluvalle henkilölle, kolmen vuoden kuluttua siitä, kun

1) henkilölle on viimeksi lähetetty työeläkeote, tai

2) henkilö on viimeksi käynyt katsomassa sähköisen työeläkeotteensa verkkopalvelussa.

Tästä poikkeuksena on tavoite-eläkeiän kertova työeläkeote, joka lähetetään viimeistään 5 vuotta ennen henkilön ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää koko ikäluokalle, jollei henkilö ole käynyt ko. tavoite-eläkeiän lähettämisvuonna katsomassa arviot sisältävää sähköistä työeläkeotettaan verkkopalvelussa.

Ensimmäisen kerran kirjallinen työeläkeote annetaan työntekijälle ja yrittäjälle sinä vuonna, kun hän täyttää 20 vuotta, ellei työntekijä tai yrittäjä on valinnut erikseen sähköistä otetta tai käynyt katsomassa sähköisen otteen joko lähettämisvuonna tai sitä edeltävävien kahden kalenterivuoden aikana.

Työeläkeote lähetetään myös sellaiselle henkilölle, joka on valinnut sähköisen otteen, mutta ei ole edellisen neljän vuoden aikana käynyt katsomassa otetta.

Jos henkilö on kuitenkin kirjallisen työeläkeotteen lähettämisvuonna, esimerkiksi omasta pyynnöstään, saanut jo vastaavan työeläkeotteen tai käynyt katsomassa sähköisen työeläkeotteensa viimeisen kolmen vuoden sisään, ei hänelle lähetetä kirjallista otetta. Kirjallista työeläkeotetta ei lähetetä myöskään siinä tapauksessa, että henkilö on otteen lähettämisvuonna saanut työeläkeotteen Kevalta.

Kirjallisen työeläkeotteen lähettää pääsääntöisesti se yksityisten alojen eläkelaitos, jossa työntekijä tai yrittäjä oli vakuutettu otteen lähettämisvuotta edeltäneen kalenterivuoden lopussa tai sitä ennen.

Jos työntekijä tai yrittäjä on aiemmin valinnut sähköisen työeläkeotteen, mutta hän poistaa valinnan, hänelle lähetetään jatkossa paperiote.

Työntekijä saa kirjallisen työeläkeotteen aina myös pyynnöstä eläkelaitokselta, vaikka työntekijä ei kuuluisi kirjallisen työeläkeotejakelun piiriin tai hänelle ei tule lähetettäväksi kirjallista työeläkeotetta siksi, että hän on käynyt katsomassa sähköisen työeläkeotteen aina alle kolmen vuoden välein.

Rinnakkaisuustilanteissa eli rinnakkain jatkuvissa tai rinnakkain päättyneissä työ- ja palvelussuhteissa tai yrittäjätoiminnassa työeläkeotteen lähettävä laitos määräytyy seuraavassa järjestyksessä:

1. MEL-työskentelyn vakuuttanut laitos eli Merimieseläkekassa
2. jatkuvan TEL-lisäturvan vakuuttanut laitos
3. Poraston hoidossa olevan, jatkuvan TyEL:n piiriin kuuluvan työsuhteen vakuuttanut eläkesäätiö tai -kassa
4. TEL:n tai TyEL:n piiriin kuuluvan työsuhteen vakuuttanut eläkelaitos (keskinäisessä vertailussa tutkitaan edellisen vuoden tai työsuhteiden päättymisvuosien ansiot)
5. MYEL-toimintajakson vakuuttanut eläkelaitos eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos
6. LEL:n tai TaEL:n piiriin kuuluneen työsuhteen vakuuttanut eläkelaitos eli Etera.

Jos henkilölle on annettu ennakkopäätös luopumistuesta, työeläkeotteen lähettää MELA.

Jos henkilöllä on ansaintajärjestelmässä ainoastaan palkattomia aikoja ja/tai lapsenhoito- tai opiskeluaikoja, työeläkeotteen lähettää Eläketurvakeskus.

Jos henkilöllä ei ole mitään tietoja ansaintajärjestelmässä, hänelle ei lähetetä kirjallista työeläkeotetta.

Sähköisen työeläkeotteen antaminen eri tilanteissa

Sähköisen työeläkeotteen antaa sen eläkelaitoksen sähköinen asiointipalvelu, jossa työntekijä tai yrittäjä on vakuutettuna sähköisen työeläkeotteen antamishetkellä. Jos työntekijällä on vain päättyneitä työ- tai palvelussuhteita, sähköisen työeläkeotteen tarjoaa Hae henkilön eläkevakuuttajat-palvelun päättelemä vilma- tai pääasiallinen laitos. Myös niissä tilanteissa, joissa Hae henkilön eläkevakuuttajat-palvelu on päätellyt vilma- tai pääasiallisen laitoksen eläkerekisterin perusteella (esim. jatkuvalla eläkkeellä), on sähköisen työeläkeotteen tarjoaja vilma- tai pääasiallinen laitos.

Jos Suomessa asuva, vain sähköisen otteen valinnut työntekijä tai yrittäjä ei käy katsomassa sähköistä otetta (eli ei kirjaudu palveluun) neljään kalenterivuoteen, eikä hän ole tuona aikana muutoinkaan saanut esimerkiksi omasta pyynnöstään työeläkeotetta, hänelle lähetetään seuraavan kalenterivuoden aikana kirjallinen työeläkeote. Otteen lähettää se eläkelaitos, jossa työntekijän työsuhde tai yrittäjän yrittäjätoiminta on viimeksi vakuutettu.

Rinnakkaisuustilanteissa eli rinnakkain jatkuvissa työ- ja palvelussuhteissa tai yrittäjätoiminnassa sähköisen työeläkeotteen antava laitos määräytyy Hae henkilön eläkevakuuttajat-palvelun perusteella seuraavassa järjestyksessä:

1. MEL:n piiriin kuuluvan työsuhteen vakuuttanut eläkelaitos eli Merimieseläkekassa
2. Vilmalaitos tai pääasiallinen laitos, jos vilmalaitoksena tai pääasiallisena laitoksena ja yhdenkin jatkuvan ansiotoiminnan vakuuttajana on sama eläkelaitos (yksityinen tai julkinen).
3. Jos yhdenkään jatkuvan työsuhteen tai yrittäjätoiminnan vakuuttanut eläkelaitos ei ole samalla vilmalaitos tai pääasiallinen laitos, sähköisen otteen antaa viimeksi ennen kuluvaa päivää suurimmat ansiot vakuuttanut laitos.
4. Jos henkilöllä on vain päättyneitä työ- tai palvelussuhteita, sähköisen työeläkeotteen antaa vilmalaitos tai pääasiallinen laitos.

Jos henkilöllä ei ole lainkaan työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita tai hänellä on vain palkattoman ajan etuuksia, hän saa työeläkeotteen työeläkejärjestelmän yhteisestä sähköisestä asiointipalvelusta (Työeläke.fi-palvelu).

Työsuhdetietojen selvittäminen

Yksityisen alan työsuhdetietojen selvittelystä vastaa se eläkelaitos, jossa työsuhde on vakuutettu ja julkisen alan työsuhdetietojen selvittelystä vastaa se julkisen alan eläkelaitos, jossa työskentely on vakuutettu.

MEL:n piiriin kuuluvien työsuhteiden selvittelystä vastaa Merimieseläkekassa.

Jos selvityspyyntö koskee LEL:n tai TaEL:n piiriin kuuluvaa työsuhdetta, selvittelystä vastaa Ilmarinen.

Tarkemmat tiedot

Jos työsuhdetta ei ole vakuutettu lainkaan, selvittelystä vastaa se eläkelaitos, jossa työnantajalla on vakuutus, jonka piiriin työsuhde kuuluisi. Jos työnantajalla ei ole vakuutusta, selvittelystä vastaa Eläketurvakeskus.

Eläkelaitos voi tarvittaessa pyytää Eläketurvakeskuksen lakiosastolta soveltamisalaratkaisua siitä, mitä eläkelakia työskentelyyn tulisi soveltaa.

Yksityisen alan työsuhdetietojen selvittäminen, kun työnantajalla ei ole vakuutusta

Jos työnantaja on kokonaan laiminlyönyt TyEL:n tai vuotta 2007 edeltävältä ajalta TEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa, selvityspyynnön vastaanottanut eläkelaitos lähettää asian tutkittavaksi Eläketurvakeskuksen valvontaosastolle.

Tarkemmat tiedot

Jos työnantajan laiminlyönti vuotta 2007 edeltävältä ajalta koskee LEL:n tai TaEL:n piiriin kuulunutta työskentelyä, eläkelaitos siirtää asian Ilmarisen tutkittavaksi.

Jos työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt työeläketurvan järjestämisvelvollisuutensa tai vakuutuksen hoitamiseen liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa ja työntekijä on ollut tietoinen laiminlyönnistä sekä omalla toiminnallaan mahdollistanut laiminlyönnin tapahtumisen välttäen siten työeläkevakuutusmaksun pidättämisen palkastaan, työntekijällä ei ole oikeutta eläkkeeseen siltä osin kun se perustuisi ansioihin, joiden vakuuttaminen on laiminlyöty. Eläkelaitos antaa työntekijän pyynnöstä päätöksen koskien niitä ansioita, jotka eivät ole eläkkeeseen oikeuttavia työansiota.

Tarkemmat tiedot

Palkattomien aikojen sekä lapsenhoito- ja opiskeluaikojen selvittäminen

Palkattomien aikojen sekä lapsenhoito- ja opiskeluaikojen selvittelystä vastaa pääsääntöisesti työeläkeotteen antanut eläkelaitos.

Jos otteen on antanut julkisten alojen eläkelaitos Keva, selvittelystä vastaa Eläketurvakeskus. Keva selvittää kuitenkin neuvontavastauksella ne tilanteet, joissa palkattomien aikojen puuttuminen rekisteristä johtuu ilmoitusliikenteen aikatauluista.

Jos samana vuonna on annettu useampi sähköinen ote tai kirjallisen otteen antamisen jälkeen sähköinen ote, selvittelystä vastaa lähtökohtaisesti ennen selvittelypyynnön vireilletuloa viimeisimmän otteen antanut laitos, ei kuitenkaan julkisten alojen eläkelaitos.

Palkattomia aikoja sekä lapsenhoito- ja opiskeluaikoja koskevat tiedustelut etuuksien maksajille tehdään Eläketurvakeskuksen kautta. Sen jälkeen selvittelystä vastaava eläkelaitos vastaa kysyjälle.

Eläketurvakeskus tietojen selvittäjänä

Eläketurvakeskus vastaa selvittelystä silloin, kun

• selvittelyasia liittyy Eläketurvakeskuksessa käsiteltävänä olevaan soveltamisala-asiaan
• työeläkeotteen on antanut Keva ja selvittelypyyntö koskee palkatonta aikaa ja/tai lapsenhoito- tai opiskeluaikaa
• henkilöllä on ansaintajärjestelmässä pelkkiä palkattomia aikoja ja/tai lapsenhoito- tai opiskeluaikoja
• henkilöllä ei ole ansaintajärjestelmässä mitään tietoja.

Jos otteen saaja ilmoittaa edellä mainituissa tilanteissa puuttuvasta työsuhteesta, Eläketurvakeskus siirtää asian selvitettäväksi ja vastattavaksi siihen eläkelaitokseen

• jossa ilmoitetulla työnantajalla on tai on ollut vakuutus työsuhteen kestäessä tai
• josta työnantaja Eläketurvakeskuksen kehotuksen saatuaan ottaa vakuutuksen.

Eläketurvakeskus siirtää asian eläkelaitoksen selvitettäväksi ja vastattavaksi myös niissä tilanteissa, joissa Eläketurvakeskus työeläkeotteen annettuaan ottaa työnantajalle pakkovakuutuksen. Asian selvittämisestä vastaa tällöin se eläkelaitos, josta pakkovakuutus on otettu.

Myös palkattomia aikoja sekä lapsenhoito- ja opiskeluaikoja koskevat selvityspyynnöt siirretään vastattavaksi siihen yksityisen alan eläkelaitokseen, johon työsuhdetietoja koskeva selvittely on siirretty vastattavaksi.

Jos henkilö on ilmoittanut useammasta puuttuvasta työsuhteesta, Eläketurvakeskus siirtää työsuhdeselvittelyt useampaan kuin yhteen eläkelaitokseen. Tällöin vakuutetulle vastaa palkattomien aikojen osalta se yksityisten alojen eläkelaitos, joka olisi antanut työeläkeotteen, jos ilmoitetut työsuhteet olisi vakuutettu. Jos kuitenkaan yhtään työsuhdetta ei selvittelyn perusteella tule vakuutettavaksi yksityisten alojen työeläkelakien mukaan, Eläketurvakeskus vastaa vakuutetulle palkattomien aikojen sekä lapsenhoito- ja opiskeluaikojen osalta.

Näin ollen Eläketurvakeskus selvittää ja vastaa selvityspyyntöön itse vain silloin, kun

• Eläketurvakeskuksen antaman työeläkeotteen jälkeinen selvityspyyntö koskee pelkästään palkattomia aikoja ja/tai lapsenhoito- tai opiskeluaikoja
• Eläketurvakeskuksen antaman työeläkeotteen jälkeisen työsuhdetietojen selvityspyynnön perusteella todetaan, että työnantajalla ei ole vakuutusta eikä hän ole edes vakuuttamisvelvollinen; tällaisessa tapauksessa Eläketurvakeskus antaa sito-päätöksen sijasta soveltamisalaratkaisun
• Eläketurvakeskus on antanut työeläkeotteen ja eläkelaitoksen tekemän työsuhdeselvittelyn perusteella todetaan, että työnantaja ei ole vakuuttamisvelvollinen
• julkisten alojen eläkelaitos on antanut työeläkeotteen ja selvityspyyntö koskee palkattomia aikoja ja/tai lapsenhoito- tai opiskeluaikoja tai selvityspyyntö koskee edellä mainittujen lisäksi myös yksityisen alan työsuhdetta, mutta työsuhdeselvittelyn perusteella todetaan, että työnantaja ei ole vakuuttamisvelvollinen.

Työeläkeotteen antanut eläkelaitos siirtää selvityspyynnön toimivaltaiseen eläkelaitokseen

Koska työntekijät ja yrittäjät toimittavat selvityspyyntönsä pääsääntöisesti työeläkeotteen antaneeseen eläkelaitokseen, otteen antanut eläkelaitos siirtää työsuhdetietoja koskevat selvityspyynnöt toimivaltaisiin eläkelaitoksiin ja ilmoittaa siirrosta asianosaiselle. Epäselvissä tapauksissa eläkelaitos voi antaa selvityspyynnön siirtämisen Eläketurvakeskuksen tehtäväksi.

Palkattomia aikoja sekä lapsenhoito- ja opiskeluaikoja koskevat selvityspyynnöt työeläkeotteen antanut eläkelaitos selvittää itse aiemmin mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Selvitysvelvollisuuden kesto

Selvittelystä vastaava taho on velvollinen selvittämään puuttuvat tiedot niin kauan, kunnes henkilölle annetaan uusi työeläkeote.

Uuden otteen antamishetkellä vireillä olevista selvittelyistä vastaa kuitenkin se eläkelaitos, jossa selvittely on jo vireillä.

Työsuhdetta ja palkattomia aikoja koskevien tietojen selvittäminen voi jakautua eläkelaitoksen ja tietojen selvittämistä vaatineen työntekijän tai yrittäjän kesken. Eläkelaitos on velvollinen selvittämään tiedot työeläkeotteen antamisvuotta edeltävältä 6 kalenterivuodelta. Sitä vanhemmista tiedoista selvitysvelvollisuus on työntekijällä tai yrittäjällä.

Jos työeläkeotetta ei ole annettu ollenkaan, selvitysvelvollisuus jakautuu toisella tavalla.

Eläkelaitoksen velvollisuus selvittää tiedot

Työeläkelakien mukaan eläkelaitoksella on velvollisuus selvittää työntekijän tai yrittäjän vaatimuksesta hänen työeläkeotteellaan olevien tietojen oikeellisuus takautuvasti työeläkeotteen antamisvuotta edeltävältä 6 kalenterivuodelta.

Selvittämisvelvollisuus ei koske

• karttuneen eläkkeen määrää
• yrittäjätoimintaa
• yrittäjätoiminnan kokonaistyötuloa.

Kun eläkelaitos selvittää tietojen oikeellisuutta kuudelta otteen antamista edeltävältä kalenterivuodelta, se hankkii saatavissa olevat selvitykset kuten verotiedot ja muut sellaiset viranomaistiedot, joiden saamiseen sillä on oikeus. Työntekijän ja yrittäjän on tarvittaessa esitettävä vaatimuksensa perusteista sellainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää.

Tarkemmat tiedot

Työntekijän tai yrittäjän velvollisuus selvittää tiedot

Jos työntekijällä tai yrittäjällä on otteen antamisvuotta edeltävää kuutta kalenterivuotta aikaisemmin ollut sellaisia eläkkeeseen oikeuttavia ansioita tai etuuksia, joita ei ole otettu huomioon oikein eläkkeeseen oikeuttavina, hänen tulee esittää niistä riidaton näyttö. Riidattoman näytön perusteella tulee eläkelaitoksen ottaa tiedot huomioon takautuvasti tältä ajalta.

Kuitenkin tilanteessa, jossa työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt työeläketurvan järjestämisvelvollisuutensa tai vakuutuksen hoitamiseen liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa ja työntekijä on ollut tietoinen laiminlyönnistä sekä omalla toiminnallaan mahdollistanut laiminlyönnin tapahtumisen välttäen siten työeläkevakuutusmaksun pidättämisen palkastaan, työntekijällä ei ole oikeutta eläkkeeseen siltä osin kun se perustuisi ansioihin, joiden vakuuttaminen on laiminlyöty. Eläkelaitos antaa työntekijän pyynnöstä päätöksen koskien niitä ansioita, jotka eivät ole eläkkeeseen oikeuttavia työansiota.

Tarkemmat tiedot

Riidattoman näytön vaatimus

Riidattomalla näytöllä tarkoitetaan työsuhteen olemassa olosta ja työsuhteen ansioista saatua selvitystä, jonka perusteella ansiot voidaan ottaa eläkettä määrättäessä huomioon. Jos kyse on TEL:n mukaisista ansioista, jotka on ansaittu ennen 1.1.2005, riidaton näyttö edellyttää selvitystä myös esitetyn työsuhteen kestoajasta.

Vastaavanlaisen selvityksen työntekijä ja yrittäjä voi esittää palkattomilta ajoilta saamiensa etuuksien perusteena olevista tuloista tai esimerkiksi tutkinnon suorittamisesta.

Riidattomaksi näytöksi voidaan hyväksyä mm.

• työsuhteen aikana ja työsuhteen päättyessä annetut palkkatodistukset ja työtodistukset
• nimikirjaote
• verotiedot
• palkkaturvapäätökset päätöksellä myönnetyn palkan ja ajanjakson osalta
• tuomioistuinten lainvoimaiset päätökset työeläkelakien piiriin kuuluvan palkan tai työsuhdeajan osalta.

Vakuutuspalkan osalta riidattomaksi näytöksi käyvät mm. työkomennussopimus tai muu vastaava selvitys työn luonteesta verrattuna vastaavaan työhön Suomessa.

Palkattomien aikojen osalta riidattomaksi näytöksi voidaan hyväksyä mm. etuuspäätös ja tutkintotodistus.

Riidattoman näytön arvioinnissa on kuitenkin kyse tapauskohtaisesta näytön riittävyyden arvioinnista, jonka ratkaisee se eläkelaitos, jolla on velvollisuus selvittää eläkeoikeuteen vaikuttavien tietojen oikeellisuus ja antaa siitä päätös.

Tarkemmat tiedot

Selvitettäessä jälkikäteen työsuhteen olemassa oloa on ensin ratkaistava,

• kuuluuko työskentely Suomen työeläkelakien piiriin ja
• mitä työeläkelakia siihen sovelletaan.

Tämän jälkeen kokonaisselvittelyssä saadun näytön perusteella selvitetään

• eläkkeen perusteena olevat työansiot ja
• työsuhteen kestoaika silloin, kun sitä tietoa tarvitaan (TEL).

Työskentelyn todentaminen jälkikäteen on näin ollen aina kokonaisselvityksen tulos. Yksittäisten tietojen luotettavuus ja merkitys arvioidaan tapauskohtaisesti.

Työeläkelakien piiriin kuuluminen ja eläkkeen perusteena olevat työansiot

Työskentelyajankohtana voimassa olleiden työeläkelakien mukaan ratkaistaan se, kuuluuko työskentely jonkin työeläkelain piiriin. Myös eläkkeen perusteena oleva työansio määräytyy työskentelyajankohtana voimassa olleiden säännösten mukaan.

Milloin työsuhdetiedot voidaan määritellä arvion perusteella

Eläkkeen perusteena oleva työansio

Jos työsuhteen palkkatietoja ei ole käytettävissä, voidaan eläkkeen perusteena oleva työansio määritellä arvion perusteella. Tämä on kuitenkin poikkeuksellinen menettely, ja sitä voidaan käyttää vain silloin, kun työntekijältä ei edellytetä riidatonta näyttöä.

Eläkkeen perusteena olevan työansion arvioinnin lähtökohtana käytetään työnantajalta saatuja tietoja.

Lisäksi työntekijän työhistoria ja hänen oma arvionsa palkasta sekä muut selvittelyssä esille tulleet seikat vaikuttavat arviointiin.

Palkan arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi myös esimerkiksi seuraavia tietoja:

• veroäyrejä
• muiden saman työnantajan palveluksessa olleiden työntekijöiden palkkoja
• ko. työalan yleistä palkkatasoa (tiedot esim. työmarkkinajärjestöiltä)
• ammattiliittojen palkkataulukkoja
• LEL-työnimikkeiden keskipalkkoja (vahvistettu vuoteen 1993 saakka)

Työsuhdeaika

Tieto työsuhteen kestoajasta tarvitaan silloin kun kyse on TEL-työsuhteen todentamisesta. Työsuhdeajan arviointia voidaan käyttää silloin, kun työntekijältä ei edellytetä riidatonta näyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilanteita, joissa henkilölle ei ole annettu vuoden 2006 jälkeen työeläkelakien mukaista työeläkeotetta eikä myöskään Keva ole vuonna 2012 tai sen jälkeen antanut työeläkeotetta.

Työsuhdeaikaa voidaan arvioida esimerkiksi palkan maksupäivien perusteella. Merkittävää on tällöin myös työstä saadun ansion suuruus, sillä se yleensä kuvastaa työntekijän työpanosta ja siten siihen käytettyä aikaa.

Tietolähteet

Työtodistus

Työnantajan työtodistus on yleensä riittävä todiste työsuhteesta, jos se on kirjoitettu työsuhteen päättyessä. Jos työtodistus on kirjoitettu huomattavasti työsuhteen päättymisen jälkeen tai vähän ennen eläketapahtumaa, se ei yksinään riitä todistamaan työsuhteen olemassaoloa.

Työtodistuksen tietojen arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että työntekijällä on saattanut olla mahdollisuus vaikuttaa tietoihin, jotka työnantaja on työtodistukseen merkinnyt. Esimerkkinä tällaisesta voi olla työntekijän työskentely perheyrityksessä.

Nimikirjaotetta pidetään yleensä työtodistusta vastaavana selvityksenä.

Työsopimus

Selvityksenä työsuhteesta voi olla työsopimus. Se ei kuitenkaan yksinään riitä todistamaan työeläkevakuutettavan työsuhteen olemassaoloa, koska työsopimus ei ole selvitys tehdystä työstä. Työsuhde syntyy vasta, kun työntekijä työsopimuksen perusteella ryhtyy tekemään työtä.

Palkkaturvapäätökset

Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Työntekijä voi hakea palkkaturvana kaikkia palkka- yms. saataviaan, jotka työnantaja olisi velvollinen työntekijälleen maksamaan. Palkkaturva-asioita hoitavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).

Palkkaturvalain mukaan työntekijälle maksetaan työsuhteesta johtuvat palkkasaatavat, joita on haettu 3 kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Jos palkkaturvaa on haettu myöhässä, sitä ei makseta. Eläkkeen perusteena olevia työansioita selvitettäessä myöhässä haetut saatavat otetaan huomioon, jos niistä on saatu luotettava selvitys esimerkiksi konkurssituomiossa.

Palkkaturvapäätöksellä myönnetty palkka on yleensä riittävä näyttö työsuhteesta. Työntekijä on palkkaturvahakemuksessaan saattanut ilmoittaa saaneensa palkkaa ennen palkkaturvajaksoa. Jos tätä hakemuksessa ilmoitettua palkkaa ei ole verotiedoissa, työsuhde katsotaan yleensä todennetuksi vain palkkaturvapäätöksellä myönnetyn palkan osalta. Muilta osin työsuhdetta ei voida todentaa, ellei saada lisänäyttöä, kuten esimerkiksi tuomioistuimen päätöstä.

Myös palkkaturvapäätöksellä myönnettyä palkkaa vastaava työsuhdeaika katsotaan yleensä todennetuksi, silloin kun tarvitaan myös tieto työsuhteen kestoajasta (TEL).

Tarkemmat tiedot

Verotiedot

Veron ennakonpidätystodistus

Ennakonpidätystodistuksen tiedot ovat yleensä riidaton näyttö työsuhteen todentamiseksi.

Tarkemmat tiedot

Veroilmoitusmenettely

Esitäytettyyn veroilmoitukseen on täytetty valmiiksi esimerkiksi henkilö- ja palkkatiedot, jotka verohallinto on saanut työnantajilta ja muilta ilmoittajilta. Asiaosaisen tulee tarkistaa tiedot ja täydentää niitä tarvittaessa. Jos työntekijä ei korjaa tietoja, hänen osaltaan verottajalta saadaan yleensä vain palkkatieto.

Tarkemmat tiedot

Verotarkastuskertomus

Veroviraston tekemästä verotarkastuksesta laaditaan verotarkastuskertomus. Verotarkastuskertomukseen merkitään tarkastuksessä esiin tulleet havainnot sekä verotus- ja muut toimenpiteet. Tilanteessa, jossa esimerkiksi kirjanpidon puuttumisen vuoksi ei ole ollut saatavilla palkkatietoja, on verotarkastuskertomuksessa voitu arvioida palkat sekä näitä arvioituja palkkoja vastaavat ennakonpidätykset.

VakO on oikeuskäytännössä katsonut, että muun luotettavana pidettävän selvityksen puuuttuessa verotarkastuskertomuksessa olevia tietoja vakuuttamattomista palkoista on voitu pitää näyttönä työansioista ja maksuunpanna niiden osalta myös työeläkevakuutusmaksut.  

Tulorekisteritiedot

Vuoden 2019 alusta lukien työnantaja, toimeksiantaja tai muun näihin rinnastettavan suorituksen maksaja ilmoittaa työntekijälle maksamansa suoritukset tulorekisteriin. Työnantajan tulorekisteriin ilmoittamista työeläkevakuutettavista työansiosta tulee automaattisesti tieto työeläkejärjestelmän ansaintarekisteriin. Työnantaja vastaa tulorekisteriin antamiensa tietojen oikeellisuudesta sekä tietojen oikaisemisesta ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli työnantaja ei korjaa tulorekisterin tietoja, ne jäävät virheellisiksi tulorekisteriin. Tässä tilanteessa työntekijän ansiotiedot tulorekisterissa ja ansaintarekisterissä saattavat jäädä erilaisiksi.

Tarkemmat tiedot

Pakollisesti tulorekisteriin talletettavia tietoja ovat työeläkelakien mukaiset työansioita koskevat tiedot, ei kuitenkaan YEL:ssä tai MYEL:ssä tarkoitettu työtulo.

Työnantaja on velvollinen korjaamaan mahdolliset virheet tulorekisteritiedoissa. Jos työnantaja ei ole korjannut virheellisiä tai puutteellisia tietoja, voivat tulorekisteri ja ansaintarekisteri olla sisällöltään erilaiset.

Tulorekisteriin talletetut tulotiedot poistetaan 10 vuoden kuluttua tiedon tallettamisvuotta seuraavan vuoden alusta.

Vuosi-ilmoitukset

Ennen vuotta 2019 työnantajan oli ilmoitettava verottajalle vuosi-ilmoituksella työntekijöittäin verotusvuoden ennakonpidätyksen alaiset ansiot viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Kaikki työnantajat ja suorituksen maksajat olivat pääsääntöisesti velvollisia antamaan vuosi-ilmoituksen verottajalle.

Tarkemmat tiedot

Vuosi-ilmoituksesta saadaan näyttö työnantajan maksamasta palkasta. Jos työsuhdeselvittelyssä tarvitaan myös tieto työsuhteen kestoajasta (TEL), työsuhdeaika on todennettava muista lähteistä. Jos työsuhdeajasta ei saada selvitystä, se voidaan arvioida koko kalenterivuoden jatkuvaksi, jos kyse ei ole työsuhteesta, jonka selvittelyssä edellytetään riidatonta näyttöä. Työsuhdeajan arvioinnissa on kuitenkin otettava aina huomioon työntekijän työhistoria ja muu selvittelyn yhteydessä saatu tieto.

Tarkemmat tiedot

Ennakkoperintä

Ennakonpidätyksestä vapautetun kotitalouden maksama palkka on vakuutettava työeläkelakien mukaan.

Tarkemmat tiedot

Äyritiedot

Veroluettelossa on tiedot työntekijän äyrimääristä myös niiltä vuosilta, joilta ei enää saada yksilöllisiä tietoja. Äyreihin sisältyvät kaikki työntekijän tulot, kuten palkka-, kiinteistö-, liike- ja ammattitulot. Tämän vuoksi äyripyyntö on täsmennettävä koskemaan työntekijän äyrejä henkilökohtaisista tuloista. Näihinkin tuloihin sisältyvät palkkatulot, osinko- ja vuokratulot sekä sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahat, perhe-eläke ja perintö. Veroluettelossa oleva tulo on voitu vahvistaa myös verottajan arviolla.

Äyritiedot eivät yksin riitä todistamaan, että palkkaa on maksettu selvitettävänä olevasta työsuhteesta, mutta yhdessä muitten tietojen kanssa äyritiedot ovat tukena työsuhteen selvittämisessä. Vanhoja palkkatietoja selvitettäessä on otettava huomioon rahan arvon muuttuminen 1.1.1963.

Jos työsuhdetietojen selvittäminen edellyttää myös tietoa työsuhteen kestosta (TEL) ja työsuhteen kestosta on saatu selvitys, mutta työntekijästä ei saada äyritietoja tai muita tietoja palkasta, työsuhdetta ei yleensä rekisteröidä.

Lähetetyn työntekijän todistus

Eläketurvakeskuksen antama lähetetyn työntekijän todistus osoittaa ainoastaan Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin kuulumisen.

Todistusta annettaessa Eläketurvakeskus ei tutki työsuhdetta tarkemmin, jollei annetuista tiedoista ilmene jotakin erityistä. Näin ollen esimerkiksi aika, jolle todistus on annettu, ei yleensä todista työsuhdeaikaa, vaan se on ainoastaan arvioitu työskentelyaika ulkomailla. Eläketurvakeskus lähettää todistuksesta kopion eläkelaitokseen, jonka tulee valvoa, että työntekijän eläketurva on hoidettu asianmukaisesti hänen ulkomaankomennuksensa aikana.

Tuomioistuimien päätökset

Näytöksi työsuhteesta riittää myös tuomioistuimen lainvoimaisella päätökseltä vahvistettu seikka, kuten palkka tai työsuhdeaika. Erikseen tulee arvioida, kuuluuko tällainen työsuhde työeläkelakien piiriin.

Työkavereiden todistukset

Työkavereiden todistuksilla työsuhteesta ei yleensä ole merkitystä.

Kaupparekisteritiedot

Kaupparekisteristä saadaan työnantajan toimintaa koskevia tietoja, kuten toimialat, toiminta-aika, yhtiömuoto ja yhtiömiehet.

Jos kaupparekisterissä on puutteelliset tiedot yrityksestä, pidetään pääsääntöisesti vain rekisteröityjä tietoja ratkaisun perusteena työsuhdetta todennettaessa. Yksittäistilanteissa voi henkilöyhtiöiden osalta pitää ratkaisun perusteena muuta yritystoiminnasta saatua selvitystä. Osakeyhtiön osalta perusteena ratkaisulle ovat vain kaupparekisteritiedot. Niiden yritysten osalta, joita ei ole rekisteröity kaupparekisteriin lainkaan, hankitaan tarvittava selvitys muista lähteistä mm. verottajalta.

Tarkemmat tiedot

Muut tietolähteet

Edellä mainittujen tietolähteiden lisäksi työsuhteen todentamisessa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia tietolähteitä:

• työnantajan ilmoituksia eläkelaitokselle
• työnantajan palkkakirjanpitoa (palkkakortti/palkkalaskelma)
• työvoimaviranomaisilta saatuja tietoja
• elinkeinoilmoituksia
• väestötietorekisteriä
• konkurssiasiakirjoja
• yrityssaneerausasiakirjoja
• asunto-osakeyhtiöiden vuosi- ja toimintakertomuksia
• koulujen arkistoja
• kaupunkien ja maakuntien arkistoja.

Päätös vai neuvontavastaus

Selvittelyn jälkeen selvittelystä vastaava eläkelaitos antaa pääsääntöisesti neuvontavastauksen tai valituskelpoisen sito-päätöksen selvitetyistä tiedoista. Jos työntekijä tai yrittäjä ei ole nimenomaisesti vaatinut päätöstä, voidaan hänelle antaa neuvontavastaus. Jos selvittelystä annetaan neuvontavastaus, tulee siitä käydä selkeästi ilmi, mihin lopputulokseen asiassa on päädytty ja että henkilöllä on oikeus valituskelpoiseen päätökseen.

Päätöksen antaminen, kun työnantaja ei ole vakuuttamisvelvollinen eikä hänellä ole vakuutusta

Jos työnantajalla ei ole vakuutusta ja selvittelyssä todetaan, että työnantaja ei ole vakuuttamisvelvollinen, Eläketurvakeskus voi antaa TyEL:n 10 §:n mukaisen soveltamisalaratkaisun, jos työntekijä ehdottomasti vaatii valituskelpoista päätöstä.

Päätöksen antaminen, kun työnantajaa ei ole voitu yksilöidä

Jos työntekijä ei pysty yksilöimään työnantajaa eikä tätä voida selvittää eläkelaitoksessa tai Eläketurvakeskuksessa, päätöstä ei yleensä anneta.

Jos selvittelypyyntö on tullut vireille Eläketurvakeskukseen, se ilmoittaa työntekijälle, että asiaa ei ole voitu selvittää. Jos työntekijä kuitenkin haluaa valituskelpoisen päätöksen, Eläketurvakeskus voi antaa TyEL:n 10 §:n mukaisen soveltamisalaratkaisun.

Päätöksen antaminen rekisteröinnin ollessa kesken

Selvittelypyyntö voi tulla vireille ajankohtana, jolloin tietoja tai niissä tapahtuneita muutoksia ei ole vielä rekisteröity.

Joissakin juuri rekisteröidyissä tapauksissa, esimerkiksi työsuhdetietojen vuosi-ilmoitusten antamisen yhteydessä, on mahdollista, että tietoihin on odotettavissa muutoksia. Tällaisissa tapauksissa eläkelaitoksen tulisi ilmoittaa rekisteröinnin keskeneräisyydestä työntekijälle. Eläkelaitos voi pyytää työntekijää tarkistamaan tiedot seuraavalta työeläkeotteelta, jos selvittelypyyntö koskee työeläkeotteen antamisvuoden tietoja.

Päätöksen antaminen, kun työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt työeläketurvan järjestämisvelvollisuuden tai ilmoitusvelvollisuuden

Jos selvittelyssä käy ilmi, että työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt työeläketurvan järjestämisvelvollisuutensa tai vakuutuksen hoitamiseen liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa ja työntekijä on ollut tietoinen laiminlyönnistä sekä omalla toiminnallaan mahdollistanut laiminlyönnin tapahtumisen välttäen siten työeläkevakuutusmaksun pidättämisen palkastaan, työntekijällä ei ole oikeutta eläkkeeseen siltä osin kun se perustuisi ansioihin, joiden vakuuttaminen on laiminlyöty. Eläkelaitos antaa työntekijän pyynnöstä päätöksen koskien niitä ansioita, jotka eivät ole eläkkeeseen oikeuttavia työansiota. Päätöksen antaminen perustuu TyEL 189a §:ään.

Tarkemmat tiedot

Asianosaisen kuuleminen ja lisäselvityksen hankkiminen

Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua kaikista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Kuulemisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole silloin, kun

• vaatimus jätetään tutkimatta
• hylätään heti perusteettomana
• hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai
• jos kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Työsuhdeselvittelyssä asianosaisia ovat tavallisesti työnantaja ja työntekijä riippumatta siitä, kumpi taho selvittelypyynnön on tehnyt. Näin ollen molempia on lähtökohtaisesti kuultava ennen päätöksen antamista. Jos kysymys on työsuhteesta, josta vakuutusmaksut ovat vanhentuneet ja työsuhteesta on muutoinkin saatu riittävä näyttö, työnantajaa ei kuitenkaan tarvitse kuulla. Väärinvakuuttamistilanteissa kuultavana voi olla myös toinen eläkelaitos.

Sito-päätöksen sisältö

Työntekijän tai yrittäjän pyytämässä sito-päätöksessä laitos vahvistaa päätöspyynnön mukaisesti eläkkeeseen oikeuttavan yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen

• työansion työnantajittain
• eläkkeeseen oikeuttavilta palkattomilta ajoilta maksettujen etuuksien perusteena olevat tulot etuuslajeittain (ei maksupäiviä) sekä
• perusteen ja ajan, jolta eläkettä karttuu lapsenhoidon tai opiskelun ajalta.

Työnantajan pyytämässä sito-päätöksessä eläkelaitos vahvistaa sen, onko työntekijälle maksettava palkka tai muu vastike vakuutettavaa työansiota.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos ei selvitä karttuneen eläkkeen määrää. Karttuneen eläkkeen määrästä työntekijä ja yrittäjä saavat aikanaan eläkepäätöksen, johon he voivat tarvittaessa hakea muutosta.

Selvittämisvelvollisuus ei koske myöskään yrittäjätoimintaa ja sen kokonaistyötuloa. Työntekijälle ja yrittäjälle lähetettävässä sito-päätöksessä tulisi mainita, että vasta eläkepäätöksessä vahvistetaan hänen kokonaistyötulonsa.

Työeläkelisään oikeuttavista päivistä ei anneta sito-päätöstä.

Virheellisen vakuuttamisen oikaisu sekä siirrot TEL:n ja TaEL:n välillä

Jos TEL:n piiriin kuuluva työskentely ennen 1.1.2007 on vakuutettu virheellisesti LEL:n tai TaEL:n mukaan tai päinvastoin, sovelletaan vakuuttamisen oikaisemiseen 31.12.2006 saakka voimassa olleita säännöksiä.

Tarkemmat tiedot

Sito-päätöksen tiedoksianto ja palkattomia aikoja koskevasta päätöksestä ilmoittaminen Eläketurvakeskukselle

Sito-päätös annetaan tiedoksi sitä pyytäneelle työntekijälle, yrittäjälle tai työnantajalle.

Työntekijän pyytämä sito-päätös annetaan tiedoksi myös työnantajalle silloin, kun

• työsuhteen selvittelyn tuloksena vahvistetaan uusi työsuhde
• ansaintajärjestelmässä jo olevia tietoja muutetaan
• työsuhteen olemassaoloa ei voida selvittelyn perusteella vahvistaa.

Työnantajalle annettavasta päätöksestä ei kuitenkaan saa ilmetä muun työnantajan palveluksessa tehdyn työn perusteella syntyneitä työsuhdetietoja tai palkattomien aikojen tietoja. Vastaavasti työnantajan pyytämä päätös annetaan tiedoksi työntekijälle.

Lisäksi palkattomia aikoja koskevasta päätöksestä ilmoitetaan Eläketurvakeskukseen palkattomien aikojen rekisteröintiä varten.

Valitusoikeus sito-päätöksestä

Työntekijä, yrittäjä ja työnantaja voivat valittaa päätöksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (TELK).

TELK:n päätöksestä voivat valittaa vakuutusoikeuteen (VaKO) työntekijä, yrittäjä, työnantaja sekä päätöksen antanut laitos, jos TELK:n päätös poikkeaa eläkelaitoksen antamasta päätöksestä.

Ylimääräisellä muutoksenhaulla haetaan muutosta lainvoimaisiin päätöksiin. Sito-päätökseen sovellettavia ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat

• päätösvirheen (asia-, kirjoitus- tai laskuvirhe) korjaaminen sekä
• lainvoimaisen päätöksen poistaminen.

Sito-päätös ei ole sellainen TyEL:n 139 §:ssä tarkoitettu päätös, joka voitaisiin oikaista TyEL:n 139 §:n perusteella.

Sito-päätöksen vaikutus

Sito-päätöksen tultua lainvoimaiseksi päätöksellä ilmoitettujen tietojen muuttaminen ansaintarekisteriin edellyttää

• lainvoimaisen päätöksen korjaamista asiavirheenä tai
• päätöksen poistamista.

Siltä osin, kun tiedot on jo sito-päätöksellä lainvoimaisesti ratkaistu, työntekijällä tai yrittäjällä ei ole enää eläkepäätöksen yhteydessä valitusoikeutta

• työsuhdeajoista
• palkattomien aikojen tiedoista tai
• lapsenhoito- tai opiskeluaikojen tiedoista.

Eläkelaitoksen on eläkepäätöksessä mainittava, että muutoksenhakuoikeutta ei ole siltä osin kuin asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.

Tietosuoja

Eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen on työsuhdeselvittelyasiaa käsiteltäessä otettava huomioon salassapitosäännökset.

Pääsääntöisesti kaikki työnantajaa, työntekijää, yrittäjää ja eläkelaitosta koskevat tiedot ovat työeläkejärjestelmän ulkopuolisilta salassa pidettäviä.

Asianosaisella on asian ollessa vireillä tai myöhemmin tietyin rajoituksin oikeus saada salassa pidettäviä tietoja, jos tieto voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Itseään koskevia tietoja asianosaisella on oikeus saada riippumatta tiedon merkityksestä asiansa käsittelylle.

Eläketurvakeskuksen ja eläkelaitoksen salassa pidettävien tietojen luovuttaminen perustuu suostumukseen tai lainsäännökseen. 

Sito-päätöksen ja neuvontavastauksen rekisteröinti

Työsuhteen vakuuttaneen eläkelaitoksen on heti päätöksen annettuaan merkittävä ansaintarekisteriin tieto annetusta sito-päätöksestä.

Eläketurvakeskuksen on vastaavasti merkittävä ansaintarekisteriin tieto palkattomia aikoja koskevasta päätöksestä heti saatuaan tiedon päätöksestä tai annettuaan päätöksen.

Tieto on merkittävä myös siinä tapauksessa, että alkuperäinen tieto ei muutu. Tämä merkintä on viitetieto, joka estää rekisteritiedon muuttamisen ilman erikoiskäsittelyä. Päätöksen yksityiskohtainen sisältö käy ilmi eläkelaitoksen asiakirjoista.

Jos sito-päätös muuttuu muutoksenhakuelimessä, vakuuttanut eläkelaitos sekä Eläketurvakeskus ilmoittavat muuttuneet tiedot ansaintarekisteriin päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Tiedon muuttuneesta päätöksestä Eläketurvakeskus saa sito-päätöksen antaneelta eläkelaitokselta.

Ilmoitusvelvollisuus rekisteröintitietojen muuttumisesta

Eläkelaitos saattaa muuttaa rekisteritietoja ilmoittamatta asiasta työntekijälle tai yrittäjälle, jos tiedot ovat osoittautuneet eläkelaitoksen käsityksen mukaan kiistatta virheellisiksi. Näin tapahtuu etenkin silloin, kun kysymys on selvästä virheestä, esim. atk-ajosta tai työnantajan erehdyksestä.

Jos rekisteritiedot on jo ehditty ilmoittaa työntekijälle tai yrittäjälle, eläkelaitoksen tulee ilmoittaa muutoksesta. Samassa yhteydessä ilmoitetaan mahdollisuudesta saada muutoksesta sito-päätös.

Työnantajan pyynnöstä annettu päätös vakuuttamisvelvollisuudesta

Edellä kuvattua menettelyä sovelletaan soveltuvin osin myös silloin, kun työnantaja pyytää päätöstä vakuuttamisvelvollisuudestaan.

Jos henkilölle ei missään vaiheessa ole annettu työeläkeotetta ja hän pyytää työsuhdetietojensa selvittämistä, tietojen selvittämisestä vastaa se eläkelaitos, jonka järjestettäväksi eläketurva kyseisestä työsuhteesta kuuluu.

Jos henkilö pyytää palkattomien aikojen selvittämistä, tietojen selvittämisestä vastaa työntekijän viimeksi vakuuttanut yksityisten alojen eläkelaitos. Jos tällaista eläkelaitosta ei ole tai työntekijän on viimeksi vakuuttanut Keva, tiedot selvittää Eläketurvakeskus.

Jos selvitettävät tiedot liittyvät Eläketurvakeskuksen käsiteltävänä olevaan TyEL:n 10 §:n mukaiseen soveltamisala-asiaan,  Eläketurvakeskus selvittää tiedot.

Selvitysvelvollisuuden jakautuminen

Jos henkilölle ei ole missään vaiheessa annettu työeläkeotetta ja selvityspyyntö koskee selvityspyyntövuotta edeltänyttä 6 kalenterivuotta, eläkelaitoksen on työntekijän vaatimuksesta selvitettävä tietojen oikeellisuus. Työntekijän on tarvittaessa esitettävä vaatimuksensa perusteista sellainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, kun otetaan huomioon myös eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen mahdollisuudet hankkia selvitys.

Jos selvityspyyntö koskee selvityspyyntövuotta edeltänyttä 6 kalenterivuotta aiempaa aikaa, työntekijän on esitettävä vaatimuksensa tueksi riittävä selvitys, jotta työsuhdetta tai palkatonta aikaa koskevat puutteet voidaan korjata. Vuotta 2005 edeltäneen TEL-työsuhteen selvittäminen edellyttää sekä työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohdan että työansioiden todentamista.

Jos tilanne muuttuu ja hänelle annetaan työeläkeote (esim. työntekijän omasta pyynnöstä tai lain perusteella), on hänen esitettävä vaatimuksensa tueksi riidaton näyttö, jos selvityspyyntö koskee työeläkeotteen lähettämisvuotta edeltävää 6 kalenterivuotta aiempaa aikaa.

Riittävä selvitys

Riittävällä selvityksellä tarkoitetaan selvitystä, jonka perusteella työsuhteen olemassaolo ja siitä saadut ansiot voidaan katsoa perustellusti tulleen selvitetyksi. Riittävä selvitys on riidatonta näyttöä lievempi vaatimus.

Tarkemmat tiedot

Riittävänä selvityksenä työsuhdeajasta voidaan pitää esimerkiksi työnantajan työtodistusta, kun se on kirjoitettu heti työsuhteen päätyttyä. Riittävänä selvityksenä työansioista voidaan pitää esimerkiksi palkkakuitteja ja ennakonpidätystodistuksen tietoja.

Veroluettelossa on tiedot työntekijän äyrimääristä myös niiltä vuosilta, joilta ei enää saada yksilöllisiä tietoja palkan maksusta. Äyreihin sisältyy työntekijän palkkatulojen lisäksi henkilökohtaisista tuloista myös osinko- ja vuokratulot sekä sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahat, perhe-eläke ja perintö. Veroluettelossa oleva tulo on voitu vahvistaa myös verottajan arviolla. Äyritiedot eivät näin ollen yksin riitä todentamaan työansioita. Yhdessä muiden tietojen kanssa äyritiedot ovat kuitenkin tukena ansiotietojen selvittämisessä.

Jos työsuhteesta ei saada luotettavia ansiotietoja, palkka voidaan määritellä arvion perusteella, jos käytettävissä on tähän tarvittavat tiedot. Arvioinnin lähtökohtana käytetään esimerkiksi seuraavia tietoja:

• työnantajalta saatuja tietoja
• verotietoja
• muiden saman työnantajan palveluksessa olleiden, samanlaista työtä tehneiden palkkatietoja.

Myös työntekijän työhistoria ja hänen oma arvionsa palkasta sekä muut selvittelyssä esille tulleet seikat vaikuttavat arviointiin.

Selvitysvelvollisuuden jakautuminen, kun henkilö on selvityspyynnön vireilletulovuotta aiemmin kuulunut otejakelun piiriin ja saanut työeläkeotteen

Jos henkilö ei kuulu otejakelun piiriin esimerkiksi ulkomaille muuton tai eläkkeelle jäännin vuoksi, mutta hänelle on kuitenkin jonain vuonna annettu sähköinen tai kirjallinen työeläkeote, on eläkelaitoksen selvitettävä tietojen oikeellisuus otteen lähettämisvuotta edeltävältä kuudelta vuodelta. Jos selvityspyyntö koskee otteen lähettämisvuotta edeltävää kuutta kalenterivuotta aiempaa aikaa, on henkilön esitettävä vaatimuksensa tueksi riidaton näyttö.

Selvitysvelvollisuuden jakautumista koskeva aika lasketaan siis viimeisimmän otteen antamisvuodesta taaksepäin.

Työnantajalla on oikeus saada eläkelaitokselta valituskelpoinen päätös vakuuttamisvelvollisuudestaan.

Työnantajalle voidaan antaa myös neuvontavastaus, jolloin siinä kerrotaan mahdollisuudesta saada valituskelpoinen päätös.

Sito-päätöksen merkitys työnantajalle

Työnantajalla on oikeus saada sitova päätös työntekijän työansioiden tai muun vastikkeen vakuuttamisvelvollisuudesta.

Työnantaja voi näin etukäteen varmistaa tulkinnanvaraisissa tilanteissa sen, tuleeko hänen periä työntekijälle maksettavasta erästä työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja maksaa työnantajan työeläkevakuutusmaksu eläkelaitokselle. Tällä voidaan välttää tilanteita, joissa työnantaja joutuisi jälkikäteen maksamaan takautuvasti työeläkevakuutusmaksut myös työntekijän osalta.

Kun työnantaja hakee sitovaa päätöstä eläkelaitokselta, ei työnantajan tarvitse pyytää asiasta Eläketurvakeskuksen soveltamisalaratkaisua.

Päätöksen kohteena olevat tiedot

Päätös annetaan yksittäisen nimetyn työntekijän palkasta tai muunlaisesta vastikkeesta.

Työnantajan oikeutta saada päätös takautuvasti ei ole rajoitettu. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua ei kuitenkaan yleensä voida periä jälkikäteen, vaikka päätöksellä todettaisiin maksettu erä työeläkevakuutettavaksi ansioksi.

Päätöksen antava eläkelaitos

Se eläkelaitos, jossa työnantaja on järjestänyt tai on järjestämässä työntekijöidensä eläketurvan, antaa työnantajalle päätöksen vakuuttamisvelvollisuudesta. Päätöksen antaa näin ollen se eläkelaitos, jossa työnantajalla on vakuutussopimus päätöspyynnön vireille tullessa.

Jos päätöstä pyytää tilapäinen työnantaja tai työnantaja, jolla ei ole vielä vakuutusta, päätöksen antaa eläkelaitos, jossa työnantajan on tarkoitus järjestää eläketurva työntekijälle, jota päätöspyyntö koskee. Vakuutushakemuksen tekemistä tai vakuutussopimuksen alkamista ei edellytetä.

Työnantajan on yksilöitävä vaatimuksensa

Jotta eläkelaitos voi antaa päätöksen, on työnantajan yksilöitävä vaatimuksessaan ainakin seuraavat asiat: 

• työntekijä
• maksettava palkka tai muu vastike
• palkan tai muun vastikkeen maksun perusteet.

Näyttövelvollisuus

TyEL:ssa ei ole määritelty työnantajan ja eläkelaitoksen selvittämisvelvollisuuden jakautumista. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus antaa vakuuttamisasian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot eläkelaitokselle. Käytännössä näyttövelvollisuus on työnantajalla, koska asian selvittäminen on työnantajan intressissä ja hänellä on myös parhaat mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Myös hallintolain säännösten mukaan asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Työnantajan tarjoaman selvityksen lisäksi eläkelaitoksen tulee huolehtia asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.

Keva voi antaa ennakkopäätöksen siitä:

• onko hakija JuEL-lain alaisessa palvelussuhteessa tai onko hän tiettynä ajanjaksona ollut sellaisessa palvelussuhteessa; sekä
• onko työntekijälle maksettava palkka tai muu vastike JuEL 85 §:ssä tarkoitettua eläkettä kartuttavaa työansiota.

Hakija voi olla Kevan jäsenyhteisön, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen tai Suomen Pankin palveluksessa.

Kevan on myös asianomaisen Kevan jäsenyhteisön hakemuksesta annettava päätös siitä, onko henkilö tämän lain alaisessa palvelussuhteessa tai onko hän tiettynä ajanjaksona ollut sellaisessa palvelussuhteessa sekä onko työntekijälle maksettava palkka tai muu vastike 85 §:ssä tarkoitettua eläkettä kartuttavaa työnansiota.