Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille muun ohella tulkkipalvelut, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vammaisuuden perusteella järjestettäviin tulkkipalveluihin kuuluu erilaisissa tilanteissa mm. työssäkäymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen ym. sellaisen syyn yhteydessä tapahtuva tulkkaus.
Kunta voi käytännössä täyttää velvoitteensa palkkaamalla tulkin, ostamalla palvelut tulkilta tai tulkkivälitykseltä tai korvaamalla kuulovammaiselle tulkin käytöstä aiheutuneet kohtuulliset kulut. Kunnat ja kuntayhteisöt ovat palkanneet päätoimisia kuukausipalkkaisia tulkkeja mm. asioimistulkin tehtäviin. Kuulovammainen voi myös itse palkata avustajakseen tulkin tai ostaa tulkkipalveluja tulkkivälitykseltä.
Oppilaitos voi järjestää opiskeluun liittyvät tulkkipalvelut ottamalla tulkin työ- tai virkasuhteeseen. Yleensä oppilaitosten tulkit on järjestetty koululainsäädännön perusteella, jolloin vammaispalvelulaki on toissijainen.
Vammaispalvelulain mukaan tulkkipalvelut ovat maksuttomat 1.1.1994 alkaen vaikeavammaiselle henkilölle, jona pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulo- tai näkövammaista tai puhevammaista henkilöä.
Tulkkeja koskevat eläkelait:
Se, mitä työeläkelakia viitomakielen tulkin työskentelyyn on sovellettava, riippuu siitä, keneen työntekijä (tulkki) on työsuhteessa ja täyttääkö työntekijä ja työsuhde sen eläkelain piiriin kuulumisen edellytykset, johon kyseiseen työnantajaan työsuhteessa olevat työntekijät kuuluvat. Näin ollen viittomakielen tulkkeja voi koskea VEL, KVTEL, TEL tai TaEL. Tulkki voi kuulua myös YEL:n piiriin.
Tulkki kuuluu VEL:n piiriin, jos valtion eläketurvan piiriin kuuluva valtion oppilaitos ottaa tulkin työ- tai virkasuhteeseen. Mm. korkeakoulut ja jotkut valtion ammatilliset oppilaitokset ovat tällaisia oppilaitoksia. Jos työsuhde on tarkoitettu jatkumaan alle vuoden, määräytyy tulkin eläketurva TaEL:n säännösten mukaan. Jos tulkki on virkasuhteessa valtioon, kuuluu hän VEL:n piiriin, vaikka virkasuhde olisi vuotta lyhyempi, koska TaEL ei koske virkasuhteessa tehtyä työtä. Kuitenkin jos virkasuhteessa valtioon oleva eri sopimuksella tekee tulkin työtä samalle työnantajalle, kuuluu tulkkaustyö TaEL:n piiriin.
Kunnan tai kuntayhteisön kanssa työsopimuksen solmineen tulkin eläketurva määräytyy KVTEL:n säännösten mukaan, jos hän on virkasuhteessa tai vähintään vuoden jatkuvassa työsuhteessa. Jos työsuhde on tarkoitettu jatkumaan alle vuoden, kuuluu se TaEL:n piiriin. Virkasuhteessa kuntaan olevan tulkin eläketurva määräytyy kuitenkin aina KVTEL:n mukaan.
Jos tulkki on työsuhteessa kuulovammaiseen, kuuluu hän TEL:n piiriin siinä tapauksessa, jos työsuhde on tarkoitettu jatkumaan toistaiseksi tai vähintään vuoden pituisen ajan. Muutoin työsuhde kuuluu TaEL:n piiriin. Kunta korvaa vammaispalvelulain perusteella kaikki tulkista aiheutuneet kustannukset mm. työeläkevakuutusmaksut.
Tulkki kuuluu TEL:n piiriin, jos hän on työsuhteessa tulkkivälitykseen. Jos kuitenkin työsuhde on tarkoitettu jatkumaan alle vuoden, tulkin eläketurva määräytyy TaEL:nn mukaan.
Oppilaitoksessa työskentelevän opiskelutulkin eläketurva voi määräytyä myös TEL:n mukaan. Mm. tulkit, joiden työsuhde (entisiin ns. VAL-oppilaitoksiin) mm. ammatillista peruskoulutusta antavaan oppilaitokseen, kansalaisopistoon tai liikunnan koulutuskeskukseen, on alkanut 1.1.1993 jälkeen kuuluvat TEL:n piiriin. Työsuhde, joka on tarkoitettu jatkumaan alle vuoden, kuuluu kuitenkin TaEL:n piiriin.
Tulkki voi työskennellä myös itsenäisenä yksityisenä ammantinharjoittajana tai yhtiön osakkaana. Tällöin hän kuuluu YEL:n piiriin.