Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Arviolaskelma eläkkeen määrästä ei sitonut eläkelaitosta, koska ennakkotiedossa ollutta virhettä ei ollut pidettävä vähäisenä. A:lle annetussa ennakkoarviossa ollut valtion eläkkeen määrä poikkesi yli 1/10 vanhuuseläkepäätöksellä todetusta karttuneesta valtion eläkkeen määrästä. Asiassa ei ilmennyt muitakaan seikkoja, joiden perusteella, A:lla olisi voitu todeta olevan oikeus myönnettyä suurempaan eläkkeeseen.
Esitiedot
Eläkelaitos myönsi A:lle 3 133,29 euron suuruisen vanhuuseläkkeen 1.11.2011 alkaen. A haki muutosta eläkelaitoksen päätökseen ja vaati, että hänen vanhuuseläkkeensä määräksi tulee vahvistaa 3 658,52 euroa kuukaudessa eläkelaitoksen 18.3.2011 antaman arviolaskelman mukaisesti.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut
VaEL 108 §:n mukaan eläkelaitos voi antaa työntekijälle etukäteen tiedon hänen tämän lain mukaisesta todennäköisestä eläkeiästään, karttuneen eläkkeen määrästä tai muusta eläkeoikeutta koskevasta seikasta, joka perustuu työntekijän palvelukseen tiedonantohetkeen mennessä. Ennakkoon annettu tieto sitoo eläkelaitosta myös, jos sen perusteena olevat tosiseikat osoittautuvat virheellisiksi tai se on virheellinen eläkelaitoksen tekemän virheen vuoksi, jos virhe on vähäinen eikä se johdu eläkkeensaajasta.
Lainkohdan perustelujen mukaan (HE 109/2007) eläkepäätöstä annettaessa noudatettaisiin mahdollisista vähäisistä rekisteröintivirheistä huolimatta kirjallisesti tai sähköpostin välityksellä annettua ennakkotietoa eläkkeenhakijan eduksi, jos virhe on vähäinen eikä se johdu eläkkeen hakijan omasta toiminnasta eikä hakijalla itsellään ole ollut virheen olemassaolosta tietoa. Vähäisenä virheenä pidettäisiin enintään 1/10 vaikutusta tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen määrään tai enintään vuoden poikkeamaa tämän lain mukaiseen ilmoitettuun eläkeikään. Kirjallisesti annetuksi tiedoksi katsottaisiin kirjallinen vastaus, sähköpostivastaus sekä asiakkaan sähköiseen palveluun tallentunut asiointi. Ennakkotieto olisi sitova siltä osin kuin se perustuu tiedonantohetkellä käytettävissä olevaan tietoon. Tulevaisuuden epävarmoihin tapahtumiin osittainkin perustuva tieto ei sitoisi eläkelaitosta.
A:lle on annettu 18.3.2011 edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettu ennakkoarvio vanhuuseläkkeen määrästä 1.11.2011 lukien. Arviolaskelmassa valtion eläkkeen määrä on ollut 3 658,53 euroa kuukaudessa, joka poikkeaa yli 1/10 valituksenalaisella päätöksellä todetusta karttuneesta valtion eläkkeen määrästä 3 116,87 euroa kuukaudessa. Näin ollen arviolaskelma ei ole eläkelaitosta sitova. Kyseinen ero on ollut seurausta valtion rekisteritietojen virheellisyyksistä, mistä syystä eläkkeen arviolaskennassa on virheellisesti muodostunut kaksi erillistä karttunutta eläkettä vuoden 2004 edeltävältä ajalta.
Asiassa ei ole ilmennyt muitakaan seikkoja, joiden perusteella A:lla voitaisiin todeta olevan oikeus myönnettyä suurempaan eläkkeeseen.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati eläkkeensä vahvistamista eläkelaitoksen 18.3.2011 antaman arviolaskelman mukaisesti 3.658,52 euroksi kuukaudessa. A uudisti asiassa aikaisemmin esittämänsä ja korosti hallituksen esityksessä (HE 109/2007) esitettyä toteamusta siitä, että eläkkeenhakijan tulisi voida luottaa eläketurvaansa koskeviin eläkelaitokselta saamiinsa eläketietoihin. A:n mukaan hallituksen esityksen sisällön henki on nimenomaan eläkkeenhakijan luottamusta suojaava. A:n mukaan virhe oli selkeästi eläkelaitoksen tekemä ja virhettä oli pidettävä laissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. A katsoi, että eläkelaitoksen olisi tullut itsekin huomata hänen neljän vuoden päällekkäinen palvelussuhteensa ennen ennakkotiedon antamista.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Vakuutusoikeus hylkäsi A:n valituksen.
Ratkaisun perustelut
Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.
Sovelletut oikeusohjeet
Valtion eläkelaki 108 §