Työsuhdekeksintöjen perusteella maksetut korvaukset voivat kuulua eläkepalkkaan vaikuttaviin ansioihin

Asianumero
12263
Päätöksen antaja
ETK
Päätöksen antopäivä
24.1.2002
Asiakirjan laji
Lausunto

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Oy maksaa ohjesääntönsä perusteella työntekijöilleen korvauksia näiden tekemistä keksinnöistä, jotka voivat olla patentilla suojattavissa ja joiden hyväksikäyttö liittyy yhtiön toimintaan. Keksinnön tehneelle työntekijälle maksetaan rahamäärältään kiinteä kertakorvaus kolmessa eri vaiheessa: Ilmoituspalkkio 504,56 euroa (3000mk) maksetaan jokaisesta työnantajalle tehdystä hyväksytystä keksintöilmoituksesta. Ilmoitus on hyväksytty, jos Oy päättää ottaa kaikki oikeudet keksintöön. Patenttipalkkio maksetaan kahdessa vaiheessa; yhtiön jättämästä patenttihakemuksesta työntekijälle maksetaan 504,56 euroa (3000mk) ja hakemuksen perusteella yhtiölle myönnetystä patentista 1009,13 euroa (6000mk). Yhdestä keksinnöstä työntekijälle maksettavien tavanomaisten peruskorvausten määrä on yhteensä 2018,26 euroa (12000mk).

Lisäksi yhtiö maksaa keksintökorvaussääntönsä perusteella työntekijöille korvauksia, jos yhtiö on työsuhdekeksintölain (656/1967) 4 §:n mukaisesti ottanut oikeudet joko kokonaan tai osittain. Yhtiö maksaa tällöin työntekijälle kohtuullisen korvauksen, joka muodostuu edellä mainituista ilmoitus- ja patenttipalkkioista sekä kertaluonteisesta tai juoksevasta rojaltikorvauksesta. Rojaltikorvaus suoritetaan keksinnöstä, jolla on työnantajalle huomattava taloudellinen merkitys ja sen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon keksinnön taloudellinen arvo, työnantajan saaman oikeuden laajuus sekä työsopimuksen ehtojen ja työsuhteeseen liittyvien muiden seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Rojaltikorvauksen suuruus vaihtelee 4204,70 euron (25000mk) ja 25228,19 euron (150000mk) välillä.

Tuotekehittelyn merkitys yhtiön toiminnassa on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Oy:ssä on tuotekehitystehtävissä työskenteleviä henkilöitä, joiden toimenkuva on keskittynyt yhä enemmän patentoitavissa olevien keksintöjen tekemiseen. Näiden henkilöiden työsopimuksen mukaisena tehtävänä on keskittyä työsuhdekeksintöinä patentoitavissa olevien innovaatioiden tekemiseen. Yhtiössä suunnitellaan ja tiedetään tarkalleen, kuinka monta uutta patentoitavaa keksintöä seuraavana vuonna tehdään. Jopa yli 10 prosenttia tuotekehitystehtävissä työskentelevien henkilöiden koko vuoden ansioista saattaa muodostua työsuhdekeksintöjen perusteella maksettavista korvauksista.

ETK: Ilmoituspalkkiot ja patenttipalkkiot on otettava eläkepalkkaa määrättäessä huomioon ainakin siltä osin, kun niitä maksetaan sellaisille tuotekehitystehtävissä työskenteleville henkilöille, joiden pääasiallisena tehtävänä on tehdä patentoitavissa olevia keksintöjä ja muita innovaatioita.

Sen sijaan kertaluontoisia tai jatkuvia rojaltikorvauksia ei oteta eläkepalkassa huomioon.

Perusteluja: Myös säännönmukaisen palkkauksen (esim. kuukausipalkan) ohella maksettavat suoritukset otetaan eläkepalkassa huomioon, jos niiden voidaan katsoa olevan korvausta työntekijän työpanoksesta. Erilaisten tulospalkkioiden ja bonusten on vakiintuneesti katsottu kuuluvan eläkepalkkaan vaikuttaviin ansioihin. Sen sijaan korvausta, joka maksetaan työntekijälle tekijänoikeuden tai teollisoikeuden luovutuksesta ei yleensä oteta huomioon eläkepalkassa.

Immateriaalioikeudellisen periaatteen mukaan patentilla suojattavissa olevan keksinnön tekijällä on lähtökohtaisesti oikeus itse hyödyntää keksintöänsä ja saada sen tuotto hyväkseen. Työsuhdekeksintölaissa on kuitenkin säädetty, että työnantaja voi tietyissä tilanteissa ottaa työntekijänsä tekemän keksinnön oikeudet itselleen. Työntekijälle on tällöin maksettava kohtuullinen korvaus.

Kun työnantaja maksaa työntekijälleen työsuhdekeksintölaissa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen, ei kysymys ole varsinaisesta työsopimuksen mukaisen työvelvoitteen täyttämisestä aiheutuvasta vastikkeesta vaan pikemminkin immateriaalioikeudellisin perustein maksetusta korvauksesta, jota ei oteta eläkepalkassa huomioon.

Jos kysymys kuitenkin on työntekijästä, jonka pääasialliseen tai yksinomaiseen toimenkuvaan kuuluu nimenomaan keksintöjen ja muiden teollisoikeuksilla suojattavien innovaatioiden tekeminen, on tehtyjen keksintöjen lukumäärän perusteella työntekijälle maksetulla palkkiolla myös tulospalkkiojärjestelmän piirteitä. Työntekijälle voidaan maksaa bonuksen luonteisena etuna palkkiota, jonka suuruus riippuu tehdystä työstä eli tässä tapauksessa tehtyjen keksintöjen lukumäärästä. Tällöin tehtyjen keksintöjen lukumäärään perustuvaa palkkiota voidaan pitää eläkepalkassa huomioon otettavana työansiona.

Oy:n maksamissa ilmoituspalkkiossa ja patenttipalkkiossa, jotka maksetaan pääasiassa tuotekehitystehtävissä työskenteleville henkilöille, on siinä määrin piirteitä tehtyyn työhön perustuvista kannustepalkkausjärjestelmistä, että näitä palkkioita on luonteeltaan pidettävä työstä maksettuina vastikkeina (bonuksina).


Sen sijaan Oy:n maksama kertaluonteinen tai jatkuva rojaltikorvaus on pikemminkin työsuhdekeksinnön keksijälle työsuhdekeksintölain 7 §:n nojalla maksettavaa korvausta, jota ei oteta eläkepalkassa huomioon. Näitä korvauksia maksetaan sellaisten keksintöjen perusteella, joilla on työnantajalle huomattava taloudellinen merkitys ja korvausten suuruus on riippuvainen keksinnön taloudellisesta merkityksestä. Kysymys ei siten ensisijaisesti ole tehdystä työstä maksettavasta vastikkeesta vaan teollisoikeuden käyttämisestä maksettavasta korvauksesta.