Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Isobritannialainen yhtiö X Ltd tiedusteli, onko sen suomalaisiin IT-alan asiakasyrityksiin välittämiä konsultteja pidettävä sellaisina työntekijöinä, joille X Ltd:n on E 101- tai vastaavan todistuksen puuttuessa järjestettävä eläketurva Suomessa. Lisäksi yhtiö tiedusteli eläkkeen maksamista näille ulkomaalaisille konsulteille sekä mahdollisuudesta saada vapautus Suomen lakisääteisestä eläkevakuuttamisvelvollisuudesta.
Tapauksen perustiedot
X Ltd välitti Suomeen ulkomaista työvoimaa kolmesta kuukaudesta useisiin vuosiin kestäviin erilaisiin projekteihin suomalaisissa IT-alan yrityksissä. X Ltd solmi näiden konsulteiksi nimettyjen henkilöiden kanssa ¿freelance-sopimuksen¿ (Freelance Contract), josta ilmenivät sopijapuolet, projektin arvioitu kestoaika, työn suori-tuspaikka kohdeyrityksessä, tehtävänimike, palkkio sekä allekirjoitukset ja eräitä vakiosopimuslausekkeita. Sopimuksen mukaan osapuolet eivät voineet pitää sitä missään olosuhteissa työsopimuksena. Iso-Britanniassa konsultteja pidettiin itsenäisinä ammatinharjoittajina (self-employed). Osalle konsulteista oli kotivaltiostaan myönnetty tämän perusteella E101- tai E102-todistus kuulumisesta kotivaltion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Osa konsulteista tuli kuitenkin EU:n ulkopuolelta sellaisista maista, joiden kanssa Suomella ei ollut sosiaaliturvasopimusta (mm. Unkari ja Intia) ja osa oli sellaisia, jotka eivät olleet saaneet E101 ¿todistusta kotivaltiostaan. Konsultit saivat X Ltd:ltä kiinteän 2.500 punnan suuruisen palkkion. Palkkio maksettiin sen jälkeen, kun konsultti oli lähettänyt X Ltd:lle asiakasyrityksen hyväksymän työaikaraportin. Konsultit työskentelivät henkilökohtaisesti asiakasyritysten tiloissa ja käyttivät niiden työvälineitä. Käytännössä heillä ei ollut mahdollisuutta työskennellä samanaikaisesti muissa projekteissa. X Ltd:n ja suomalaisten asiakasyritysten välisistä sopimusjärjestelyistä Eläketurvakeskukselle ei toimitettu tietoja.
ETK:n kanta
X Ltd:n Suomeen välittämiä konsultteja oli pidettävä sellaisina työsuhteessa olevina työntekijöinä, joille X Ltd oli velvollinen järjestämään Suomen työeläkelakien mukaisen eläketurvan, jos konsulttiin ei E101-, E102- tai vastaavan Suomen solmimaan kahdenväliseen sosiaaliturvasopimukseen perustuvan sovellettavaa lainsäädäntöä koskevan todistuksen perusteella sovellettu, jonkin muun maan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
TEL:ssa ei ole säännöksiä, joiden perusteella työnantaja voisi vapautua Suomessa tehtävästä työstä aiheutuvasta eläketurvan järjestämisvelvollisuudesta. Koska X Ltd:n työntekijät, joiden eläketurva tuli järjestettäväksi Suomessa, olivat muun valtion kuin Iso-Britannian kansalaisia, ei isobritannialainen X Ltd voinut vapautua eläketurvan järjestämisvelvollisuudestaan myöskään pitkäaikaisen soveltamiskäytännön perusteella. Sillä, että X Ltd olisi järjestänyt työntekijöilleen Suomen TEL:a vastaavan eläketurvan esimerkiksi isobritannialaisessa vakuutusyhtiössä, ei ollut merkitystä asiassa.
Perusteluja
Ellei EU:n säännöksistä tai Suomen solmimista sosiaaliturvasopimuksista muuta johdu, sovelletaan Suomessa tehtävään työhön alueperiaatteen mukaisesti Suomen työeläkelainsäädäntöä, vaikka työnsuorittaja ja/tai työnteettäjä eivät olisi Suomen kansalaisia tai Suomessa asuvia. Myös työntekosuhteen oikeudellinen luonne on työeläkelakeja sovellettaessa tällöin ratkaistava Suomen lain mukaan. TEL:n mukainen eläketurvan järjestämisvelvollisuus koskee vain työsuhteessa tehtyä työtä. Työnteettäjä ja työnsuorittaja eivät voi kolmansia osapuolia sitovasti keskenään sopia siitä, onko kysymyksessä työsuhde, vaan se päätellään työsopimuslain 1 luvun 1 §:stä ilmenevien työsopimussuhteen tunnusmerkkien avulla. Suomessa tehdyn työn osalta ei ole merkitystä sillä, että työnteettäjän ja työnsuorittajan välistä oikeussuhdetta pidetään jonkin muun valtion lain mukaan muuna kuin työsuhteena.
Silloin, kun työntekijä siirretään, lainataan tai vuokrataan väliaikaisesti toiselle työnteettäjälle jakaantuvat työnantajan oikeusasemaan kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet erillisille itsenäisille toimijoille. Työn tosiasiallinen johto- ja valvontaoikeus siirtyy silloin sille, jolle työntekijä on siirretty, mutta muodollinen työsopimussuhde on edelleen voimassa sen tahon kanssa, joka työntekijän siirtää.
Esitetyn selvityksen mukaan X Ltd teki konsulttien kanssa sopimuksen työn tekemisestä. Konsultit sitoutuivat henkilökohtaisesti tekemään työtä. X Ltd maksoi konsulttien vastikkeen työstä ja osoitti heille työntekopaikan asiakasyritysten tiloissa ja projekteissa. X Ltd sai konsulttien työstä hyödyn siten, että se saattoi markkinoida omia palveluitaan ja osaamistaan asiakasyrityksille. Osoittamalla konsultit työskentelemään asiakasyritysten projekteissa X Ltd tosiasiassa siirsi sille sopimuksen perusteella kuuluvan työn johto- ja valvontaoikeuden asiakasyrityksille. Selvityksen mukaan konsultit olivat velvollisia noudattamaan asiakasyritysten menettelytapoja ja ¿sääntöjä ja työ tapahtui asiakasyritysten tiloissa ja välineillä.
Esitetyn selvityksen mukaan X Ltd tosiasiallisesti käytti konsultteihin nähden kaikkia niitä työnantajan oikeusasemaan liittyviä oikeuksia, jotka työvoiman vuokraustilanteissa jäävät varsinaiselle työnantajalle. Lisäksi konsultit olivat asiakasyrityksissä työskennellessään näiden työnjohtovallan alaisia. Koska konsulttien työssä siten täyttyivät kaikki työsuhteen tunnusmerkit, olivat konsultit työsuhteessa. Työnantajuus oli jakaantunut X Ltd:n ja sen asiakasyritysten kesken.
Työvoiman vuokrauksessa työnantajalle kuuluvat muut oikeudet ja velvoitteet kuin työn välitön johto- ja valvonta ja työn tekemiseen välittömästi liittyvät muut järjestelyt säilyvät vuokrauksen ajan edelleen työvoiman vuokraajalla. Näin ollen myös suomalaisiin asiakasyrityksiin lähetettyjen konsulttien eläkevakuuttamisvelvollisuus kuului X Ltd:lle niin kauan kuin konsultit työskentelivät Suomessa.