Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
X Oy:n antaman selvityksen mukaan yhtiön työntekijöille maksettavat käteiset voittopalkkiot määräytyivät seuraavasti:
1. Yhtiökokous teki päätöksen jaettavasta summasta tilikauden päätyttyä. Summa perustui yrityksen liikevoittoon ja tulokseen. Prosentti ei ollut kaikkina vuosina sama ja jonakin vuonna voittopalkkio saattoi jäädä kokonaan maksamatta. Yhtiökokous päätti voittopalkkioiden maksamisesta erillisenä asiana samassa kokouksessa, jossa päätettiin tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä.
2. Voittopalkkio ei Oy:n mielestä ollut korvausta työstä, vaan sen päätarkoitus oli sitoa työntekijät pidemmäksi ajaksi työnantajan palvelukseen ja kannustaa heitä toimimaan tuloksen tekoa edistävällä tavalla.
3. Käteisellä voittopalkkiolla ei työnantajan mielestä korvattu yhdenkään työntekijän osalta työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa määriteltyä palkkaa.
4. Käteinen voittopalkkio ¿termi oli valittu käyttöön siksi, että kyse ei työnantajan mielestä ollut missään tapauksessa työntekijälle oikeuksia synnyttävästä tulos- tai bonuspalkkauksesta.
5. Yhtiön johto teki yhtiökokouksen jälkeen päätöksen henkilökohtaisista jakoperusteista.
6. Käteisiä voittopalkkioita maksettiin kaikille, mutta henkilöstö jaettiin työntekijöihin, toimihenkilöihin, avainhenkilöihin ja johtoon. Eri henkilöstöryhmille määrättiin hieman erisuuruiset lähtötasot tai kokonaissummat. Kussakin ryhmässä määriteltiin kriteerit, joista tärkeimpänä oli työssäoloaika. Muita kriteerejä olivat esimerkiksi sairauspoissaolot ja esimiesten laatu ja tehokkuusarvioinnit. Yksikön vetäjän asema oli otettu huomioon erityisenä, joten hänen osuutensa oli ollut muiden työntekijöiden osuuksia suurempi.
7. Voittopalkkiot tiedotettiin päätöksen jälkeen kullekin työntekijälle henkilökohtaisesti korostaen, etteivät ne ole palkkaa ja etteivät ne vaikuta loma- ja keskituntiansioihin ja että voittopalkkiot maksettaisiin seuraavana (2/3 ¿osaa) ja osin sitä seuraavana (1/3 ¿osa) syksynä vain, jos työntekijä edelleen oli työsuhteessa. Järjestelmän päätarkoitus oli sitoa työntekijät pysymään yrityksen palveluksessa.
8. Voittopalkkioita oli maksettu X Oy:ssä kahtena vuonna ja sen emoyhtiössä kolmena vuonna.
9. Voittopalkkiot oli tilinpäätöksessä kirjattu henkilöstökuluihin.
ETK: Käteisiksi voittopalkkioksi nimetyt suoritukset olivat TEL-palkkaa.
Keskeisiä perusteluja: Jotta käteinen voittopalkkio voisi jäädä eläkepalkan laskennan ulkopuolelle, tulee sen määräytyä samalla tavalla kuin henkilöstörahastolain (814/1989) mukaan jaetaan rahaston vastaanottamat voittopalkkioerät jäsenten rahasto-osuuksiin. Mainitun lain 17 §:n mukaan jako tehdään kunkin henkilöstörahastolain sääntöjen mukaan, mutta jaon on oltava tasapuolinen. Eläketurvakeskus on vuonna 1995 antamillaan ohjeilla (Eläketurvakeskuksen lakiosaston tiedote 3/95) täsmentänyt niitä ehtoja, joiden täyttymistä edellytetään, jotta osakeyhtiön työntekijöilleen maksamat käteiset voittopalkkiot voitaisiin katsoa eläkepalkan laskentaan kuulumattomiksi voitonjakoon rinnastettaviksi suorituksiksi. Edellytyksenä on muun muassa, että palkkioiden maksamisen ei voida katsoa liittyvän työnantajan ja työntekijän kesken sovittuun kannustusjärjestelmään.
Esitetyn selvityksen mukaan käteisiä voittopalkkioita ei maksettu X Oy:ssä kaikille työntekijöille samansuuruisina, joten voittopalkkioiden määräytymisperusteita ei siltä osin voitu pitää henkilöstörahastolaissa tarkoitetulla tavalla tasapuolisina. Erisuuruisten voittopalkkioiden maksaminen eri työntekijöille viitasi myös siihen, että kysymyksessä oli pikemminkin tulospalkkauksen muodossa tapahtuva työn tuloksen palkitseminen eli vastike työstä kuin yhtiön voittovarojen jakaminen henkilöstölle. Voittopalkkioiden vastike-luontoisuuteen viittasi myös se, että palkkioita oli konsernissa päätetty maksaa jo useamman vuoden aikana eli kysymys oli pysyväisluontoiseksi tarkoitetusta henkilöstön kannustusjärjestelmästä.
Eläketurvakeskuksen mielestä X Oy:ssä maksettuja käteisiksi voittopalkkioiksi nimettyjä suorituksia ei voitu pitää sellaisina eläkepalkkaa laskettaessa huomiotta jätettävinä erinä, joita mainitussa Eläketurvakeskuksen lakiosaston tiedotteessa 3/95 tarkoitetaan. Palkkiot oli näin ollen katsottava työntekijöiden saamaksi vastikkeeksi työskentelystään X Oy:ssä.
Työntekijälle maksettavan suorituksen nimityksellä ei voi olla ratkaisevaa merkitystä päätettäessä sen kuulumisesta eläkkeen perusteena oleviin ansioihin. Ratkaisu on tehtävä suorituksen maksamisesta saadun selvityksen ja suorituksen tosiasiallisen luonteen mukaan.