Suomessa tilapäisesti työskennelleelle unkarilaiselle työntekijälle ei tarvinnut järjestää eläketurvaa Suomessa

Asianumero
1746
Päätöksen antaja
ETK
Päätöksen antopäivä
1.3.2001
Asiakirjan laji
Päätös

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Unkarin kansalainen A työskenteli Suomessa 19.8.1998–31.7.2000 välisenä aikana suomalaisen Z Oy:n tiloissa. A:n ja Z Oy:n välillä ei ollut työsuhdetta. A oli työsuhteessa unkarilaiseen Y:hyn, joka oli sopinut A:n työskentelystä suomalaisen X Oy:n kanssa. X Oy:n ja Z Oy:n kesken oli tehty alihankintasopimus, jossa työnsuorittajaksi oli nimetty A. A:n palkan maksoi vain Y. Joitakin työskentelyyn liittyviä kuluja oli maksanut myös X Oy. Määräyksen työskennellä Suomessa antoi Y. A palasi Suomesta Y:n palvelukseen Unkariin. Suomessa ollessaan A:lla oli raportointivelvollisuus Y:lle. A:ta verotettiin vain Unkarissa. Y ja X Oy olivat täysin erillisiä yhtiöitä. Omistukseen tai hallintoelinten jäsenyyteen perustuvaa yhteyttä näiden yhtiöiden välillä ei ollut.

Myös ulkomaalaisen Suomessa tekemä työ on pääsääntöisesti vakuutettava Suomen työeläkelakien mukaan, mikäli Suomea velvoittavista kahden tai monenvälisistä sosiaaliturvasopimuksista taikka EY:n lainsäädännöstä ei muuta aiheudu. Vuonna 1963 annettuun ohjeistukseen perustuvan soveltamiskäytännön mukaan ulkomaisen työnantajan Suomeen vain tilapäisesti lähettämälle työnte-kijälle ei tarvitse järjestää TEL:n mukaista eläketurvaa, jos työntekijä on saman vieraan valtion kansalainen kuin työnantajakin. Tilapäisenä on voitu pitää kaksikin vuotta jatkunutta työskentelyä. Suomen ja Unkarin välillä ei ollut solmittu sosiaaliturvasopimusta eikä maiden välillä liikkuviin työntekijöihin voitu myöskään soveltaa EY:n lainsäädäntöä.

Y:tä on pidettävä A:n yksinomaisena työnantajana. X Oy ei ole sopinut A:n kanssa tämän työskentelystä eikä maksanut A:lle palkkaa. X Oy:llä ei myöskään ole ollut oikeutta johtaa ja valvoa A:n työtä. Myöskään Z Oy ei ole toiminut A:n työnantajana tämän työskennellessä Suomessa. A:n työskentely Z Oy:n tiloissa on perustunut alihankintasopimukseen, jonka perusteella muodollinen ns. direktio-oikeus säilyy edelleen varsinaisella työnantajalla, vaikka tosiasiallinen työnjohto-oikeus olisikin siirtynyt tilaajalle eli Z Oy:lle.


Koska sekä työnantaja (Y) että työntekijä (A) ovat kotoisin samasta vieraasta valtiosta ja koska A työskenteli Suomessa vähemmän kuin kaksi vuotta, mitä on soveltamiskäytännössä pidetty tilapäisenä, ei Y:llä tai muillakaan tahoilla ole velvollisuutta järjestää A:lle Suomen työeläkelakeihin perustuvaa eläketurvaa.

Lainkohdat

TEL 1 §

Lisää tietoa aiheesta

ETK:n yleiskirje 14/63