Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
A oli X Oyj:n palveluksessa 1.4.1992–15.2.2004, josta viimeksi ulkomaan työkomennuksella Venäjällä 1.1.1999–15.2.2004. A sopi työnantajansa kanssa 29.12.2003 allekirjoitetulla sopimuksella työsuhteensa päättymisestä siten, että komennussopimuksen niin sanotusta paluupykälästä poiketen hänen työsuhteensa päätettiin ulkomaan työkomennuksen päättymiseen 15.2.2004, jolloin myös A:n työntekovelvollisuus päättyi. Työsuhteen päättymisen yhteydessä työnantaja maksoi A:lle kertakorvauksen (120.000 euroa), joka A:n mukaan sisälsi lakisääteisen irtisanomisajan loppuosan palkan sekä muita eriä. Työsuhteen päättämisen syynä oli uuden toimitusjohtajan tekemä liiketoimintamallin muutos, jossa A:n tehtävä Venäjällä tuli tarpeettomaksi. Kirjallisen sopimuksen mukaan kertakorvaus käsitti myös irtisanomisajan palkan sekä kaikista työsuhteen loppuun mennessä kertyneistä ja pitämättömistä vuosilomapäivistä tulevan korvauksen sekä kaikki muutkin A:n saatavat sekä korvaukset työsopimuksen mukaisista luontoiseduista riippumatta niiden laadusta.
A työskenteli ulkomailla työsuhteen päättymiseen eli 15.2.2004 saakka. Hänen vakuutuspalkkansa oli määritelty 3.11.1998 tehdyssä ulkomaantyösopimuksessa 6 895,70 € (41.000 FIM). Vakuutuspalkkaan on tehty työehtosopimuksen mukaiset vuotuiset yleiskorotukset.
A:n mukaan saatavia ei ollut työnantajan toivomuksesta sopimuksessa eritelty, mutta hänellä oli siltä osin erillinen X Oyj:n toimialajohtajan allekirjoittama todistus, jossa kertakorvaus oli eritelty osiin seu-raavasti:- Irtisanomisajan palkkaa 45.202,50 €,- Lomakorvauksia 15.268,40 €,- Kurssieroista johtuvia dollaripohjaisen palkan rästejä vuosilta 1999–2003 A:n oman ilmoituksen ja hänen laatimansalaskelman mukaan 21.459,92 €,- Päivärahoja Moskovan ulkopuolelle suuntautuneista työmatkoista vuosilta 1999–2004 A:n omanilmoituksen ja yhteenvedon mukaan 22.241,44 €
Vain loppuosa eli 15.827,74 € oli A:n mielestä vahingonkorvauksen luonteista korvausta työsuhteen päättymisestä.
ETK: A:lle työsuhteen päättämistä koskevan sopimuksen perusteella maksettua 120.000 euron kertakorvausta ei oteta miltään osin huomioon TEL:n mukaisena eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Keskeisiä perusteluja:TEL:n piiriin kuuluvan ulkomaantyön aikana määräytyy eläkkeen perusteena oleva työansio niin sanotun vakuutuspalkan mukaan. Ulkomaantyöstä maksettavalla todellisella palkalla mahdollisine lisineen, etuineen tai muine korvauksineen ei ole merkitystä eläkkeen perusteena olevan työansion kannalta. Vakuutuspalkka voi olla pienempi tai suurempi kuin tosiasiallisesti maksettava rahapalkka.
Jos työntekijän työsuhde päättyy irtisanomiseen hänen työskennellessään ulkomailla, eläkkeen perusteena oleviin ansioihin luetaan vakuutuspalkka myös irtisanomisajalta, jos työntekijälle maksetaan tältä ajalta normaalia palkkaa. Tällöin ei merkitystä ole sillä, onko työntekijällä työntekovelvoite ulkomailla vai ei. Myös irtisanomisajan palkka määräytyy siis ulkomaantyön tilanteissa vakuutuspalkan perusteella.
Irtisanomisajan palkka otetaan kuitenkin huomioon TEL:n mukaisen eläkkeen perusteena vain silloin, kun työsuhde päättyy irtisanomiseen, jolloin työsuhde jatkuu irtisanomisajan päättymiseen saakka. Osapuolten yhtäpitävien selvitysten mukaan A:n työsuhde X Oyj:öön ei kuitenkaan ole päättynyt irtisanomisen vaan osapuolten välillä tehdyn sopimuksen perusteella.
Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen aikana pätevästi sopia työsuhteen päättymisestä. Sopimisen edellytyksenä ei ole työsopimuslain päättämisperusteita, irtisanomisaikoja eikä menettelytapoja koskevien säännösten noudattaminen. Kun työsuhteen päättäminen perustuu molempien osapuolten yhteiseen sopimukseen, työsuhde päättyy sopimuksessa määriteltynä ajankohtana ilman irtisanomisaikaa.
Työsuhteen päättämistä koskevan sopimuksen perusteella maksettavat korvaukset eivät yleensä ole työstä maksettavaa vastiketta vaan korvausta työsuhteen päättymisestä. Jos sopimuksessa ei ole lainkaan eritelty siinä todetun korvauksen perusteita vaan sopimuksessa on sovittu ainoastaan tietyn kertakorvauksen maksamisesta, pidetään korvausta kokonaisuudessaan eläketyöansioon kuulumattomana vahingonkorvauksen luonteisena suorituksena.
A:n ja X Oyj:n välisessä sopimuksessa on A:lle sovittu maksettavaksi kertakorvaus työsuhteen päättymisestä. Korvausta ei ole sopimuksessa mitenkään eritelty. Myöhemmin laaditulla yhtiön toimialajohtajan allekirjoittamalla erillisellä todistuksellakaan ei ole tässä tapauksessa merkitystä eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi katsottavan määrän osalta, koska A:n työsuhde ei ole päättynyt irtisanomiseen, jonka perusteella hänen työsuhteensa olisi jatkunut tietyn irtisanomisajan. Lisäksi yksittäisillä A:lle tosiasiallisesti maksetuilla suorituksilla ei irtisanomistapauksessakaan olisi ollut merkitystä asiassa, koska A oli ulkomaan työkomennuksella, jonka aikana hänen eläkkeensä perusteena oleva työansio joka tapauksessa olisi määräytynyt vakuutuspalkan eikä tosiasiallisesti maksetun palkan mukaan.