Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
C Oy on pyytänyt ETK:n soveltamislausuntoa siitä, tuleeko yhtiön toimitusjohtajalle A:lle työskentelyn päättyessä maksettavia korvauksia ottaa huomioon eläkkeen perusteena olevissa työsansioissa.
C Oy:n ja A välisen vuonna 1999 tehdyn ns. johtajasopimuksen mukaan sopimuksen irtisanomisaika on 12 kuukautta. Tuona aikana yhtiöllä on oikeus päättää haluaako se ja jos haluaa niin missä laajuudessa irtisanotun toimivan yhtiön puolesta.
Yhtiön ja A:n maaliskuussa 2004 tekemän sopimuksen mukaan työntekovelvoite päättyy 30.6.2004, jonka jälkeen heinäkuussa on vuosiloma. Sopimuksen mukaan 1.8.2004 alkaen maksetaan 31.7.2005 asti korvaus ”full compensation”, joka vastaa 12 kuukauden palkkaa. Sopimuksen mukaan A voi auttaa yhtiötä yhtiön niin pyytäessä. Sopimus ei rajoita uuden työn vastaanottamista. Kilpailukiellosta on erikseen omat määräyksensä.
C Oy maksoi korvauksen kertasuorituksena elokuussa 2004. A kertoi omassa vastauksessaan korvauksen olleen ns. kultaisen kädenpuristuksen, kertaluonteisen sopimukseen perustuvan korvauksen.
Kaupparekisteritietojen mukaan C:n toimitusjohtajuus päättyi 31.3.2004.
ETK: Toimitusjohtajalle sopimuksen perusteella työskentelyn päättyessä maksettuja korvauksia ei tule ottaa huomioon eläkkeen perusteena olevissa työansioissa.
Toimitusjohtaja on osakeyhtiön elin, jolla ei ole työsopimuslain mukaista työntekijäasemaa eikä siten myöskään työntekijäasemaan liittyvää työsuhde- tai palkkaturvaa. TEL 1 d §:ssä on kuitenkin erityissäännös TEL:n soveltamisesta osakeyhtiön toimitusjohtajaan.
Koska toimitusjohtajalla ei ole lainkaan lakiin perustuvaa irtisanomisaikaa, voivat osakeyhtiö ja toimitusjohtaja varautua sopimuksella toimitusjohtajan työn hyvin nopeaankin päättymiseen. Juuri tällaisesta sopimukseen perustuvasta korvauksesta on nyt kysymys. Sopimuksen mukainen vuoden palkan suuruisen korvauksen maksaminen ilman työntekovelvoitetta on sidottu toimitusjohtajuuden päättymiseen.
Sopimuksen mukaan A:lla on C Oy:n niin halutessa mahdollisuus avustaa yhtiötä tietyissä erikseen sovittavissa asioissa. C Oy on kuitenkin ilmoittanut, että työntekovelvoitetta ei ole. Korvauksen suorittaminen kertamaksuna eikä kuukausittain viittaa myös siihen, että suoritettua korvausta ei ole ollut tarkoitus kytkeä minkäänlaiseen työskentelyyn tai sellaiseen varautumiseen.
Koska työskentelystä yhtiön hyväksi korvauksen suoritusaikana täytyy erikseen sopia ja koska työskentelyä muille tahoille ei sopimuksessa ole rajoitettu, ei maksettavaa kertakorvausta ei voida pitää vastikkeena tehdystä työstä. Suoritettu korvaus on enemmän vahingonkorvauksen luonteinen korvaus, joka liittyy sopimussuhteen päättymiseen, kuin työnteon perusteella maksettava korvaus.
Lainkohdat
TEL 1 d § TEL 7 e §
Lisää tietoa aiheesta
Työeläke 2/95