Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Tapauksessa komissio vaati kanteellaan yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut EY 49 (palveluiden vapaa liikkuvuus) artiklan mukaisia velvoitteitaan. Kanteessaan komissio katsoi, että Saksan käytäntö tiettyjen edellytysten tarkastamisesta (esimerkiksi valvonta lähtömaassa) ennen työkomennukselle lähettämistä sekä se, että työkomennukselle voidaan lähettää ainoastaan vähintään yhden vuoden ajan toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluja tarjoavan yrityksen palveluksessa olleita työntekijöitä, ovat sellaisia esteitä palvelujen tarjoamisen vapaudelle, jotka eivät voi olla oikeutettuja EY 49 artiklan mukaan. EYTI katsoo ratkaisussaan, että lähettämisen ennakkovalvonnan laajuus ylittää sen, mikä on tarpeellista työntekijöiden suojelua koskevan päämäärän saavuttamiseksi. EYTI:n mukaan sellainen ennakkovalvontatoimenpide, kuten Saksan viranomaisten käytäntö lähetettäessä kolmannen maan kansalaisia työkomennukselle, ei voi olla oikeutettu sillä perusteella, että on välttämätöntä varmistua siitä, että lähettäminen on tapahtunut laillisesti, ja se on näin ollen suhteeton keino Saksan liittotasavallan tavoittelemiin päämääriin nähden. EYTI katsoo lisäksi, että vaatimus vähintään yhden vuoden aikaisemmasta työskentelystä lähettävässä yrityksessä on katsottava suhteettomaksi Saksan liittotasavallan tavoittelemien päämäärien saavuttamisen kannalta. EYTI:n oikeuskäytännössä on jo aikaisemmin katsottu, että lainsäädäntö, jolla asetetaan ehto kuuden kuukauden aikaisemmasta työskentelystä, ylittää jo sen, mitä voidaan vaatia työntekijöiden, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, sosiaalisen suojelun tavoitteen nimissä.
Lainkohdat
EY:n perustamissopimus Artikla 49 Palvelujen vapaa liikkuvuus