Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Eurooppayhtiö X:ssä oli vuodesta 2004 lukien ollut käytössä osakepalkkiojärjestelmä, jonka piiriin kuului yhtiön avainhenkilöitä. Palkkiojärjestelmällä pyrittiin yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt yhtiöön ja tarjoamaan heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Avainhenkilöillä oli mahdollisuus saada yhtiön Helsingin arvopaperipörssissä noteerattuja osakkeita kolmelta yhden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta kullekin ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ansaintajaksoja olivat kalenterivuodet 2004, 2005 ja 2006. Yhtiön hallitus päätti palkkiojärjestelmän piiriin kuuluvien avainhenkilöiden enimmäispalkkiomäärät vuosittain kulloinkin alkaneelle ansaintajaksolle. Enimmäispalkkio ilmaistiin osakkeiden kappalemääränä, minkä lisäksi yhtiö sitoutui maksamaan rahana 1,5 kertaa annettavien osakkeiden arvon palkkion maksuhetkellä. Enimmäispalkkio ilmoitettiin kohderyhmään kuuluville henkilöille sen jälkeen, kun hallitus oli siitä päättänyt. Ennen 31.12.2006 rekrytoitavien uusien avainhenkilöiden ottamisesta mukaan palkkiojärjestelmään yhtiön hallitus päätti erikseen. Heidän enimmäispalkkionsa oli suhteessa heidän työsuhteensa voimassaoloaikaan ansaintakaudella.
Maksettavan palkkion määrä todettiin ansaintajakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä. Se oli sidottu X-konsernin osakekohtaiseen tulokseen ja liikevaihtoon. Yhtiön hallituksella oli kuitenkin oikeus vähentää tai korottaa ansaintajaksolta jaettavan palkkion määrää enintään 15 prosentilla riippuen konsernin uusmyynnin kehittymisestä. Käytännössä ansaintavuoden jälkeen maksettava palkkio määräytyi tiettynä prosenttiosuutena kullekin avainhenkilölle vahvistetusta enimmäispalkkiosta ja lopullisen maksettavan palkkion määrä vahvistettiin osakkeiden lukumääränä. Palkkiota ei maksettu lainkaan, jos sekä toteutunut osakekohtainen tulos että liikevaihto eivät täyttäneet ansaintajaksolle asetettuja minimitavoitteita. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettiin yhteensä enintään 94.500 osaketta ja rahaa osakkeiden antamishetken arvoa vastaava määrä 1,5-kertaisena.
Ensimmäisen kerran osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettiin sen piiriin kuuluneille avainhenkilöille palkkioita ansaintajaksolta 1.1. – 31.12.2004 vuoden 2005 keväällä. Henkilöille oli kerrottu osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuulumisesta marraskuussa 2004. Ansaintajaksolla 1.1. – 31.12.2005 osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluivat samat henkilöt sekä lisäksi kaksi uutta johtajiston jäsentä, jotka olivat tulleet järjestelmän piiriin syksyllä 2005. Tämän ansaintajakson jälkeen yhtiön hallitus päätti vuoden 2005 toteutuneista osakepalkkioista, jotka maksettiin näille avainhenkilöille maaliskuussa 2006.
ETK:n kanta: Osakepalkkiojärjestelmän perusteella keväällä 2006 maksettavia osakepalkkioita eli luovutettuja osakkeita ja niiden 1,5-kertaista arvoa vastaavia käteissuorituksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevina työansioina niiden avainhenkilöiden osalta, jotka ovat kuuluneet osakepalkkiojärjestelmän piiriin sen käyttöönotosta vuodesta 2004 lukien. Jos avainhenkilö kuitenkin oli otettu osakepalkkiojärjestelmän piiriin vasta syksyllä 2005, on hänelle keväällä 2006 maksettu palkkio otettava huomioon hänen eläkkeen perusteena olevana työansionaan.
Keskeisiä perusteluja:Eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä (Työntekijäin eläkelain (TEL) 7 §:n 1 momentti).
Vastikkeena työstä ei kuitenkaan pidetä muun muassa palkkiota, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin taikka muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina, sijoitustalletuksena tai muulla vastaavalla tavalla, taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana, edellyttäen, että tällaisen palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana (TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohta).
TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohta on tullut voimaan 1.1.2006 (laki 22.12.2005/1119) ja sitä sovelletaan sellaiseen palkkioon, joka maksetaan työntekijälle lain voimaantulon jälkeen.
Eläketurvakeskuksen lainmuutoksen voimaantulon yhteydessä antamien soveltamisohjeiden mukaan palkkion lupaamisella tarkoitetaan lähtökohtaisesti sitä ajankohtaa, jolloin työntekijälle ilmoitetaan tietyt ehdot sisältävän palkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta yrityksessä sekä työntekijän kuulumisesta kyseisen palkkiojärjestelmän piiriin.
Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä ollut, vuosia 2004, 2005 ja 2006 koskeva osakepalkkiojärjestelmä täytti ehdoiltaan TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohdassa säädetyt edellytykset palkkiona annettavien osakkeiden ja niihin liittyneen käteissuorituksen osalta. Näin ollen siltä osin, kun palkkiota maksettiin 1.1.2006 jälkeen sellaisille avainhenkilöille, joille palkkion maksaminen oli luvattu vähintään vuosi ennen palkkion maksamista, ei tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettavia osakkeita ja niihin liittyviä käteissuorituksia pidetty TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohdan nojalla työstä maksettuina vastikkeina.
Osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien avainhenkilöiden oli katsottava saaneen sovellettavassa lainkohdassa tarkoitetun lupauksen palkkion maksamisesta silloin, kun heille oli kerrottu heidän kuulumisestaan tämän palkkiojärjestelmän piiriin, mikä esitetyn selvityksen mukaan oli 18 henkilön osalta tapahtunut marraskuussa 2004. Näiden henkilöiden osalta edun lupaamisen ja sen saamisen välinen aika oli siten ollut vähintään vuosi.
Niiden avainhenkilöiden osalta, jotka kuitenkin olivat tulleet osakepalkkiojärjestelmän piiriin vasta syksyllä 2005, ei edun lupaamisen ja sen saamisen välillä ollut kulunut vähintään vuotta. Heille maksettuihin palkkioihin ei sen vuoksi voitu soveltaa TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohtaa, joten heille vuonna 2006 kyseessä olevan osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettuja palkkioita oli pidettävä TEL:ssa tarkoitettuna työansiona, koska palkkiot voitiin määräytymisperusteensa perusteella rinnastaa TEL:n 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tulospalkkioihin.