Kannustinjärjestelmän perusteella maksettu palkkio ei ollut eläkkeen perusteena olevaa työansiota samassa suhteessa kuin sen arvo perustui työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön osakkeiden arvon kehittymiseen

Asianumero
12481
Päätöksen antaja
ETK
Päätöksen antopäivä
5.12.2006
Asiakirjan laji
Lausunto

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Maailmanlaajuisessa Y-pankkikonsernissa oli käytössä niin sanottuja avainhenkilöitä koskeva kannustinjärjestelmä, jonka piiriin kuului myös Suomessa työskenteleviä työntekijöitä, jotka olivat konserniin kuuluvan Eurooppa-yhtiö X:n Suomen sivuliikkeen palveluksessa. Kannustinjärjestelmässä työntekijälle kertyneestä tavanomaisesta bonuksesta osa sijoitettiin määräajaksi siten, että 50 prosenttia allokoitiin aina pakollisesti konsernin ulkomaisen emoyhtiön Y:n osakkeisiin. Järjestelmän piiriin kuuluvalla työntekijällä ei siltä osin ollut mahdollisuutta vaikuttaa sijoituspäätökseen (mandatory allocation). Sen sijaan työntekijällä oli mahdollisuus ilmaista toivomuksensa bonuksen loppuosan (50 prosenttia) allokoinnista. Myös loppuosa oli mahdollista sijoittaa samoihin emoyhtiön osakkeisiin, mutta vaihtoehtoisesti se voitiin sijoittaa johonkin kannustinjärjestelmän ehdoissa luetelluista lukuisista rahastoista. Jos työntekijä ei ollut ilmaissut allokoinnin osalta mitään toivetta, katsottiin hänen valinneen erään tietyn rahaston. Lopullisen sijoituspäätöksen teki kuitenkin kannustinjärjestelmän hallinnoinnista vastannut ohjelmatyöryhmä (”the Plan Committee”), jonka ei ollut pakko noudattaa työntekijän tekemää valintaa. Emoyhtiö Y:n osakkeet olivat julkisen noteerauksen kohteina ainakin Amsterdamin ja New Yorkin arvopaperipörsseissä.

Työntekijällä oli oikeus kannustinjärjestelmän kautta sijoitettuihin palkkioihin vasta tietyn odotusajan (2-3 vuotta) jälkeen. Palkkio maksettiin työntekijällä joko emoyrityksen Y osakkeina tai niiden sijasta käteissuorituksena.

ETK:n kanta: Kannustinjärjestelmän perusteella odotusajan jälkeen maksettavaa palkkiota pidettiin TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohdassa tarkoitettuna palkkiona, joka ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, samassa suhteessa kuin palkkio oli kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti ollut odotusaikana allokoituna konsernin emoyrityksen osakkeisiin. Muilta osin palkkiota ei pidetty mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna palkkiona eli muilta osin kyse oli eläkkeen perusteena olevasta työansiosta.


Keskeisiä perusteluja:TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohdan mukaan vastikkeena työstä ei pidetä palkkiota, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin taikka muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina, sijoitustalletuksena tai muulla vastaavalla tavalla, taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana, edellyttäen, että tällaisen palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana.

Esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olleen kannustinjärjestelmän perusteella työntekijälle maksettu palkkio täytti selkeästi TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohdassa säädetyt edellytykset siltä osin, kun maksettavan palkkion määrä perustui kaikilta osin (100-prosenttisesti) Y-konsernin jonkin konserniyhtiön osakkeisiin.

Palkkio maksettiin työnantajayhtiö X:n kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön osakkeina, jotka olivat viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattuja, tai osakkeiden sijasta osittain tai kokonaan rahana. Koska osa palkkiosta maksettiin työntekijälle kahden ja osa kolmen vuoden kuluttua, voitiin palkkion koko määrän arvioida riippuvan kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä vähintään vuoden mittaisena aikana edun lupaamisesta.

Siinä tapauksessa, että vain osa kannustinjärjestelmän perusteella työntekijälle maksettavasta palkkiosta oli ollut allokoituna Y-konsernin jonkin konserniyhtiön osakkeisiin, ei palkkion koko määrää voitu pitää TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohdassa tarkoitettuna palkkiona, koska saatavan edun arvo ei kaikilta osin perustunut kyseisten osakkeiden arvon kehitykseen, vaan niistä ainakin osittain riippumattomiin eri rahastojen tuottoihin. Siinäkin tapauksessa TEL:n 7 §:n 3 momentin 4a kohdassa tarkoitettuna palkkiona voitiin kuitenkin pitää sitä suhteellista osuutta työntekijälle maksettavasta palkkiosta, joka vastasi Y-konsernin jonkin konserniyhtiön osakkeisiin allokoitua osuutta kyseisen kannustinjärjestelmän piirissä olleesta kokonaissijoituksesta. Siltä osin maksettava palkkio täytti kyseisessä lainkohdassa säädetyt edellytykset eläkkeen perusteena oleviin työansioihin kuulumattomasta palkkiosta.