Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Työsuhteen katsottiin päättyneen myös TEL 2 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla silloin, kun työoikeudellinen työsuhde oli sovittu päättyneeksi työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella, jota ei ollut riitautettu eikä osoitettu pätemättömäksi.
Esitiedot
Eläkelaitos katsoi päätöksessään, että A:n TEL-työsuhde oli päättynyt irtisanomisajan jälkeen 30.9.1993. Kuuden kuukauden ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen maksettu korvaus ei ollut TEL-palkkaa eikä näin pidentänyt TEL-työsuhdeaikaa.
A haki muutosta eläkelautakunnalta ja vaati, että hänen työsuhteensa X Oy:öön katsotaan päättyneen 31.3.1994. A totesi, että TEL 2 §:n 2 momentin mukaisesti työsuhteen katsotaan päättyneen, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, sen päivän lopussa, jolta sen perusteella viimeksi maksettiin palkkaa. Toistaiseksi voimassa olevaksi tehty työsopimus päättyi normaalitapauksessa joko työntekijän tai työnantajan irtisanottua työsopimuksen irtisanomisajan kuluttua umpeen. Vakiintuneen käytännön mukaisesti työsuhteen katsottiin jatkuvan irtisanomisajan loppuun asti, vaikkei työntekijällä tuona aikana olisi ollut työntekovelvoitetta. Vakiintuneesti katsottiin myös, että sopimuksen tosiasiallinen sisältö ratkaisi sopimuksen tulkinnan, eikä se, millaisia nimikkeitä sopimuksessa oli käytetty.
A totesi vielä, että hänen ja X Oy:n välillä solmitussa sopimuksessa ei ollut mainintaa irtisanomisesta eikä irtisanomisajan alkamisesta tai päättymisestä. Irtisanomisajalta maksetun palkan nimeäminen tukipaketiksi ei muuttanut työsuhteen jatkumista koskevaa tulkintaa. X:n työsuhde päättyi X Oy:öön, koska hänen toimensa ilmoitettiin lakkautettavaksi, eikä hänelle ollut osoittaa muuta työtä. Tällöin tuli noudatettavaksi sopimuksen mukainen irtisanomisaika, joka alkoi 1.10.1993 ja päättyi 31.3.1994. Tältä ajalta X Oy on myös maksanut A:lle kuukausittain palkkaa.
Eläkelautakunnan ratkaisu
Eläkelautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Eläkelautakunnan perustelut
A on työskennellyt X Oy:n palveluksessa 17.1.1986 alkaen. Työnantaja ja A ovat tehneet 31.8.1993 sopimuksen työsuhteen päättymisestä. Sopimuksen mukaan A:n työsuhde ja työntekovelvoite päättyvät 30.9.1993. Sopimuksen mukaan A:lle maksetaan lisäksi 6 kuukauden rahapalkkaa vastaava korvaus ja lomaoikeutta vastaava korvaus maksetaan samanaikaisesti.
Työsopimuslain, joka on ollut tuolloin voimassa, 38 §:n mukaan jos työsuhde on jatkunut 5 – 9 vuotta, eikä muusta ole sovittu, irtisanomisaika on ollut työnantajan taholta 3 kuukautta ja työntekijän taholta 1 kuukausi.
A ja työnantaja ovat sopineet työsuhteen päättymään 30.9.1993, eikä A:lle ole tämän jälkeen maksettu palkkaa TEL:n 2 § 2 momentin mukaisen työskentelyn perusteella. Eläkelautakunta katsoo, että A:n TEL:n mukainen työsuhteen päättymisajankohta on 30.9.1993.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja vaati, että hänen työsuhteensa X Oy:öön katsotaan päättyneen 31.3.1994. X uudisti asiassa aikaisemmin esittämänsä ja totesi lisäksi, että eläkelautakunnan asiassa esittämät päätöksen perustelut ovat niukat ja osittain virheelliset. Keskeinen merkitys asiassa on työnantajan ja A:n 31.8.1993 tekemällä sopimuksella ja sillä miten sitä työ- ja eläkeoikeudellisesti tulkitaan. Sille seikalle, mitä sopimuksessa on mainittu työsuhteen päättymisestä, ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä. Työnantaja oli sitoutunut maksamaan nimenomaan noudatettavana olevan irtisanomisajan mukaisen palkan 30.9.1993 jälkeenkin ja suorittamaan myös kertynyttä lomaoikeutta vastaavan korvauksen, mitä velvoitetta ei tietenkään olisi ollut, jos työsuhde olisi päättynyt jo 30.9.1993. Sopimuksessa ei ole mainittu eikä A:lle ole myöskään suullisesti ilmoitettu, ettei irtisanomisaikaa ole. Näin ollen A on jäänyt perustellusti siihen käsitykseen, että irtisanomisaika on 6 kuukautta. TEL:a sovellettaessa työsuhteen katsotaan päättyneen irtisanomisajan kuluttua loppuun. TEL 2 §:n 2 momentin mukaan henkilön ei tarvitse työskennellä työsuhteen päättymiseen asti, vaan ratkaisevaa on se, miltä ajalta hänelle maksetaan palkkaa. A on vielä todennut, että hän ei ole itse irtisanonut työsopimustaan ja näin ollen irtisanomisaika ei ole ollut kuukauden mittainen kuten hänen työnantajansa on väittänyt.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Eläkelautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Työntekijäin eläkelain (TEL) 2 §:n 2 momentin (sellaisena kuin lainkohta oli voimassa 31.12.2004 saakka) mukaan työsuhteen katsotaan tätä lakia sovellettaessa päättyneen sen päivän lopussa, jolta sen perusteella viimeksi maksettiin palkkaa ennen työsuhteen katkeamista.
Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeessa on todettu muun muassa, että työnantaja voi vapaaehtoisesti tai sopimukseen perustuen maksaa myös muuta kuin lakiin perustuvaa korvausta työsuhteen päättyessä. Tällaista korvausta työsuhteen päättyessä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Oikeuskäytännön mukaan työsuhteeseen perustuvat vahingonkorvausluonteiset suoritukset eivät ole TEL:n mukaista palkkaa. Muun muassa vakuutusoikeuden ratkaisussa 3209/1997 irtisanomisajalta maksettu neljän kuukauden korvaus ei ollut eläkkeen perusteena olevaa palkkaa, koska se ei ollut TEL:n mukaista vastiketta tehdystä työstä. Mainitussa tapauksessa työsopimus oli työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella sovittu päättyväksi irtisanomisaikaa noudattamatta ja työantaja oli maksanut työntekijälle neljän kuukauden irtisanomisajan palkan.
Eläketurvakeskuksen antaman työsuhderekisteriotteen mukaan A on työskennellyt X Oy:n palveluksessa 17.1.1986 alkaen. Työnantaja ja A ovat allekirjoittaneet 31.8.1993 sopimuksen työsuhteen päättymisestä. Mainitun sopimuksen mukaan A:n työsuhde ja työntekovelvoite päättyivät 30.9.1993 ja A:lle maksetaan kuuden kuukauden rahapalkkaa vastaava korvaus.
Vakuutusoikeus katsoo, että A:n työsuhde X Oy:öön on 31.8.1993 solmitulla sopimuksella sovittu päättyneeksi 30.9.1993. Asiassa ei ilmene, että A olisi riitauttanut mainitun sopimuksen tai että sopimus olisi muutoin pätemätön. A:n työoikeudellinen työsuhde on siten päättynyt 30.9.1993. Kun TEL:n mukainen työsuhde ei voi jatkua työoikeudellista työsuhdetta pitempään, A:n työsuhteen katsotaan päättyneen TEL 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla 30.9.1993.
Lainkohdat
Työntekijäin eläkelaki 2 § 2 mom. sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2004 saakka
Osasto
2
Asian aikaisemmat vaiheet:
ETK39606
ELK2414/04