Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Valtiokonttori oli viimeisenä eläkelaitoksena hylännyt A:n työttömyyseläkehakemuksen. Päätöksellä ei ollut ratkaistu kysymystä siitä, kuuluiko A:n toiminta X Oy:n yhteydessä työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin. A oli sittemmin, Valtiokonttorin päätöstä koskevan muutoksenhaun ollessa vireillä, pyytänyt TEL 10 a §:n mukaista työsuhdeselvittelyä edellä mainitun toimintansa osalta. Vakuutusoikeus katsoi, ettei työsuhdeselvittelyä koskeva asia kuulunut viimeisen eläkelaitoksen periaatteen (VILMA) piiriin ja että A:n tuli saada tältä osin erillinen muutoksenhakukelpoinen päätös asianomaiselta työeläkelaitokselta.
Valtiokonttorin päätös
Valtiokonttori hylkäsi A:n työttömyyseläkehakemuksen, koska A:lla ei ollut eläketapahtumaa edeltäneiden 15 vuoden aikana työeläkelakien alaista palvelusta vähintään viittä vuotta.
A haki päätökseen muutosta valtion eläkelautakunnalta ja vaati työttömyyseläkkeen myöntämistä. Perusteluna vaatimukselleen A esitti muun muassa, että hänen palvelussuhteensa X Oy:ssä ajalla 24.3.1997 – 31.8.1998 otetaan huomioon hänen eläkettä määrättäessä.
Valtion eläkelautakunnan ratkaisu
Valtion eläkelautakunta hylkäsi valituksen.
Valtion eläkelautakunnan perustelut
Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että edunsaaja on ennen eläketapahtumapäivää välittömästi edeltäneiden 15 kalenterivuoden aikana ansainnut työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua peruseläkettä tai muuta siihen verrattavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa eläkettä vähintään 5 vuotta. Lisäksi ennen vuotta 1945 syntyneeseen henkilöön, joka ei täytä kyseistä edellytystä, sovelletaan mainitun 15 kalenterivuoden sijasta 20 kalenterivuoden aikaa, edellytyksenä kuitenkin on, että henkilön kokonaistyöuran pituus on vähintään 15 vuotta. Valtion eläkelautakunta toteaa, että työttömyyseläkkeen edellytyksiä harkittaessa A kuuluu 1.1.2000 jälkeen voimassa olleiden työttömyyseläkesäännösten piiriin, joten hänen työskentelyään määrättäessä 15 vuoden kalenterivuoden sijasta ei voida soveltaa 20 kalenterivuoden aikaa.
Työttömäksi joutumisen ajankohdaksi laki määrittelee työttömyyseläkkeen laskennallisen eläketapahtuman, joka A:n eläkettä määrättäessä on 30.4.2004. Näin ollen A ei ole ansainnut viimeisten viidentoista kalenterivuoden aikana ennen eläketapahtumaa eli vuosina 1989-2003 eläkkeeseen oikeuttavaa eläkettä vähintään viideltä vuodelta. Edellä mainittuna aikana vaadittavaa palvelusta A:lle on kertynyt yhteensä 53 kuukautta eli 4 vuotta 5 kuukautta. Valtion eläkelautakunta toteaa, että edellä mainituin perustein A:lla ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen.
Lisäksi valtion eläkelautakunta toteaa, että Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on katsonut, että X Oy:ltä saaman ostosopimuksen mukaan A on työskennellyt itsenäisenä yrittäjänä ajalla 24.3.1997 – 31.8.1998. A on toiminut kirjamyyjänä ja saanut prosenttipalkkaista myyntipalkkiota. Ostosopimuksen mukaan A:n olisi tullut vastata kaikista toimintaan liittyvistä kuluista ja vakuutuksista sekä yrittäjäeläkevakuutuksesta. YEL-vakuutus voidaan kuitenkin ottaa ainoastaan kuluvalle ja kolmelle seuraavalle vuodelle. A on esittänyt toimintaansa koskevan selvityksen vuonna 2004, joten hän voisi ottaa taannehtivan YEL-vakuutuksen vuosille 2001-2004. A ei ole kuitenkaan enää edellä mainittuina vuosina harjoittanut yritystoimintaa. Näin ollen yritystoimintaa ei oteta huomioon työssäoloedellytystä määrättäessä. Valtion eläkelautakunta toteaa, että asiassa ei ole esitetty selvitystä poiketa eläkelaitoksen kannasta, jonka mukaan suhde ajalla 24.3.1997 – 31.8.1998 ei kuulu työntekijäin eläkelain piiriin.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta valtion eläkelautakunnan päätökseen ja vaati työttömyyseläkkeen myöntämistä. A totesi, ettei hän ole koskaan toiminut itsenäisenä yrittäjänä. A:n mukaan X Oy -niminen yritys haki maaliskuussa 1997 tuotemarkkinoijia, mikä tarkoitti iltapuhelinmyyjän työtä. A kertoi aloittaneensa työn 24.3.1997 X Oy:n toimistossa B:n opastuksella ja valvonnassa. Työaika oli kello 16 – 20. Reilun kuukauden päästä työn aloittamisesta A:lta oli kertomansa mukaan vaadittu ennakkoperintärekisteriin kirjoittautumista ja kirjatilausten ostosopimuksen allekirjoitusta, jolloin hänellä ei ollut muita vaihtoehtoja kuin allekirjoittaa sopimus, koska hän ei ollut yrityksistään huolimatta saanut muuta työtä. Tämän jälkeenkin työ oli A:n mukaan pysynyt samanlaisena iltapuhelinmyyntityönä X Oy:n toimistossa, yrityksen asiakasrekisterin perusteella ja työnantajan valvonnassa. A kertoi vielä, ettei hän koskaan toiminut kirjaedustajana, eikä hänellä ollut omia asiakkaita tai toimeksiantajia, mikä ei olisi ollut mahdollistakaan X Oy:n toimitiloissa. Työstään hänellä ei kertomansa mukaan ollut muita kuluja kuin työntekijän matkakulut kotoa työpaikalleen. Tammikuussa 1998 oli uudelleen vaadittu kirjatilausten ostosopimuksen allekirjoitusta, johon A totesi suostuneensa, koska hänellä oli syytä epäillä, ettei hän saisi luvattuja provisioita. Työ oli pysynyt samanlaisena ja tehdyillä sopimuksilla X Oy välttyi itselleen kuuluvista työnantajan maksuista. Työ ei A:n mielestä täyttänyt itsenäisen yrittäjän kriteerejä ja työnantaja oli käyttänyt hyväkseen hänen epäedullista asemaansa.
Eläketurvakeskus antoi vakuutusoikeuden pyynnöstä lausunnon siitä, kuuluuko A:n työsuhdeselvittelyasiaa koskeva ratkaisu viimeisen eläkelaitoksen periaatteen (VILMA) piiriin vai tulisiko Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen antaa asiasta erillinen valituskelpoinen päätös. Eläketurvakeskus katsoi, että Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen olisi tullut antaa A:lle valituskelpoinen päätös hänen työskentelystään X Oy:ssä. Eläketurvakeskus esitti kuitenkin, että viivytyksen välttämiseksi vakuutusoikeus tutkisi A:n valituksen palauttamatta asiaa Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Ilmariselle.
Kantansa perusteluiksi Eläketurvakeskus lausui seuraavaa: Viimeisen eläkelaitoksen periaatteen soveltaminen ei anna toisen järjestelmän eläkelaitokselle oikeutta ratkaista eläkeoikeutta jonkin muun järjestelmän karttuneen eläkkeen määrästä. Jos työsuhdeselvittelyä koskeva vaade tulee vireille eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä, VILMA-eläkelaitos pyytää työsuhdeselvittelyä koskevissa tilanteissa lausunnon työsuhteen vakuuttaneelta laitokselta. Kun kyseessä on myönteinen VILMA-eläkkeen päätösyhdistelmä, työsuhdeselvittelyä koskeva päätös sisältyy päätösyhdistelmään ja valitusoikeus toteutuu eläkepäätöksen kautta. Lainsäädännössä ei ole selkeää sääntelyä siitä, mikä eläkelaitos antaa päätöksen tilanteissa, joissa työsuhdeselvittelyä koskeva vaade tulee selvitettäväksi eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä tai eläkepäätöksen valitusaikana. Eläketurvakeskuksen antamissa lain soveltamista koskevissa ohjeissa on muun muassa todettu, että jos työsuhdeselvittely tulee vireille hylkäävän eläkepäätöksen valitusaikana, työsuhdeselvittely hoidetaan siinä eläkelaitoksessa, jossa työnantajalla on vakuutus tai, jossa työsuhde olisi pitänyt vakuuttaa. Ohjeistuksessa on päädytty tällaiseen suositukseen, jotta henkilön muutoksenhakuoikeus eläkehakemuksen käsittelyn tai eläkepäätöksen valitusaikana vireille tulleen työsuhdeselvittelyn osalta toteutuisi tarkoituksenmukaisesti. A:n tapauksessa työsuhdeselvittely on tullut vireille hylkäävän eläkepäätöksen antamisen jälkeen päätöksen valitusaikana. Koska Valtiokonttori hylkäsi A:n eläkehakemuksen ja työsuhdeselvittely tuli vireille päätöksen antamisen jälkeen, Valtiokonttorin päätöksellä ei ole erikseen otettu kantaa työsuhdeselvittelyä koskevaan asiaan ja Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen olisi tullut antaa työsuhdeselvittelystä päätös. A:n valitusoikeus on kuitenkin toteutunut ja valtion eläkelautakunta on ottanut asiaan kantaa päätöksensä perusteluissa. Asian palauttaminen Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Ilmariselle päätöksen antamista varten aiheuttaisi valittajan kannalta tarpeetonta viivytystä.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Kysymys A:n toiminnan X Oy:n yhteydessä ajalla 24.3.1997 – 31.8.1998 kuulumisesta 31.12.2006 saakka voimassa olleen työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin siirrettiin Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Ilmariselle ensimmäisenä asteena käsiteltäväksi.
Valtion eläkelautakunnan päätös kumottiin ja A:n oikeutta työttömyyseläkkeeseen koskeva asia palautettiin Valtiokonttorille käsiteltäväksi sen jälkeen, kun Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Ilmariselle siirretty asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Vakuutusoikeuden perustelut
Niin sanottua työsuhdeselvittelyä koskevan, 31.12.2006 saakka voimassa olleen työntekijäin eläkelain (TEL) 10 a §:n 1 momentin mukaan eläkelaitoksen on työntekijän vaatimuksesta selvitettävä hänen eläkeoikeuteensa vaikuttavien työsuhdetietojen oikeellisuus ja annettava päätös eläkkeeseen oikeuttavasta palvelusajasta ja eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
Valtiokonttori on 21.6.2004 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n työttömyyseläkehakemuksen. Päätöksellä ei ole ratkaistu kysymystä siitä, kuuluuko A:n toiminta X Oy:n yhteydessä ajalla 24.3.1997 – 31.8.1998 työntekijäin eläkelain piiriin. A on sittemmin, sanottua Valtiokonttorin päätöstä koskevan muutoksenhaun ollessa vireillä, pyytänyt työntekijäin eläkelain (TEL) 10 a §:n mukaista työsuhdeselvittelyä edellä mainitun toimintansa osalta. Vakuutusoikeus katsoo, että A:n tulee saada tältä osin erillinen muutoksenhakukelpoinen päätös, minkä vuoksi työsuhdeselvittely on siirretty käsiteltäväksi Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Ilmariselle, jolle se tässä tapauksessa kuuluu.
Koska A:n oikeutta työttömyyseläkkeeseen koskevaa asiaa ei voida ratkaista ennen kuin Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Ilmariselle siirretty asia on ratkaistu lainvoimaisesti, on vakuutusoikeus kumonnut valtion eläkelautakunnan päätöksen ja palauttanut A:n oikeutta työttömyyseläkkeeseen koskevan asian Valtiokonttorille myöhemmin uudelleen käsiteltäväksi.
A:n lainmukaisen muutoksenhakuoikeuden toteutuminen edellyttää, että kysymys hänen toimintansa X Oy:n yhteydessä kuulumisesta työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin käsitellään erillisenä asiana ja että hän saa tältä osin asianmukaisesti perustellun, muutoksenhakukelpoisen ensimmäisen asteen ratkaisun. Tämän vuoksi vakuutusoikeus on joutunut siirtämään sanotun kysymyksen Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Ilmariselle käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, eikä siis ole voinut suostua Eläketurvakeskuksen esittämään työsuhdeselvittelyn palauttamatta jättämistä ja valituksen tutkimista koskevaan pyyntöön.
Lainkohta
Valtion eläkelaki (280/1966) 3 a §
Osasto
3
Asian aikaisemmat vaiheet:
ETK39912
ETKsov12475
VELK368/2004