Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Venäläinen työnantaja X haki Eläketurvakeskukselta vapautusta velvollisuudesta järjestää Suomeen lähettämälleen työntekijälle työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva.
Työnantaja X oli lähettänyt 27-vuotiaan työntekijänsä Suomeen työkomennukselle 1.2.–15.7.2007 väliseksi ajaksi. Vapautusta haettiin samalle ajalle.
Työnantaja X toimitti Eläketurvakeskukselle selvityksen, jonka mukaan työntekijä työskenteli X:n palveluksessa ja työntekijän eläketurva oli Suomen työkomennuksen aikana järjestetty Venäjän lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Selvityksessä oli tiedot työntekijän palkasta ja maksetuista veroista sekä sosi-aalivakuutus- ja eläkemaksuista helmi- ja maaliskuulta 2007. Lisäksi työnantaja toimitti tiedot työntekijän palkasta ja eläkemaksuista vuodelta 2006.
Venäjän viranomaisen vahvistamaa selvitystä työntekijän eläketurvan järjestämisestä Venäjällä työnantaja ei Eläketurvakeskukselle toimittanut.
Työntekijä ilmoitti hakemuksella olevansa tietoinen työnantajansa hänelle järjestämästä eläketurvasta Suomen työkomennuksen aikana ja siitä, että työnantaja haki vapautusta velvollisuudesta vakuuttaa hänet Suomen työeläkelainsäädännön mukaisesti.
Eläketurvakeskuksen ratkaisu: Vapautushakemus hylättiin.
Päätöksen perusteena olevat tiedot työntekijälle Venäjällä järjestetystä eläketurvasta
Eläketurvakeskuksen käytettävissä olevat tiedot Venäjän lakisääteisestä työeläketurvasta ovat pääosin vuodelta 2005. Niiden mukaan Venäjän lakisääteinen työeläketurva koostuu kolmesta osasta. Eläkkeen perustana on tasasuuruinen osa, jonka perusmäärä on 900 RUB (Venäjän ruplaa, mikä vastaa noin 26 euroa) kuukaudessa. Perusmäärä on suurempi, mikäli eläkkeensaajalla on huollettavia perheenjäseniä tai jos hän on täyttänyt 80 vuotta. Perusmäärä on enintään 1800 RUB (noin 52 euroa). Perusmäärää täydentää maksuperusteinen vakuutusosa, joka määräytyy ansioiden ja työuran aikana maksettujen maksujen perusteella. Kolmas osa muodostuu täysin rahastoidusta rahastoeläkkeestä ja jonka saavat 1966 jälkeen syntyneet. Rahastoeläkkeen suuruus riippuu vakuutetun eläkemaksuilleen saamasta tuotosta.
Työnantajan eläkemaksulle on asetettu yläraja. Eläkemaksuja ei makseta tuloista, jotka ylittävät 600 000 RUB (noin 17 300 euroa) vuodessa eikä rajan ylittävistä ansioista myöskään kartu eläkettä.
Vakuutusosaa kartuttavia maksuja ei rahastoida, vaan ne kirjataan kunkin vakuutetun yksilölliselle eläketilille. Karttuneita eläkeoikeuksia tarkistetaan hintaindeksillä. Eläkkeelle siirryttäessä kertynyt pääoma jaetaan odotettavissa olevalla eliniällä.
Työkyvyttömyyseläkkeen vakuutusosan saamiseksi vaaditaan vähimmäisvakuutusaika, joka määräytyy vakuutetun iän mukaan. Vähimmäisaikavaatimus on kuitenkin enintään 15 vuotta. Työkyvyttömyyseläke määräytyy samoin kuin vanhuuseläke. Eläkkeen tasasuuruinen osa vaihtelee työkyvyttömyysluokissa, joita on kolme.
Eläketurvakeskuksen saamien tietojen mukaan keskimääräinen eläke Venäjällä on noin 25 % vakuutetun palkasta.
Eläketurva sisältää vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet.
Maksettavia peruseläkkeitä tarkistetaan hintojen muutosta seuraavalla indeksillä ja vakuutusperusteisia eläkkeitä tarkistetaan hintojen ja palkkojen muutosta seuraavalla indeksillä. Sosiaaliturva rahoitetaan työnantajamaksuin sekä yleisin verovaroin.
Ratkaisun perustelut
TyEL:n 149 §:n mukaan Eläketurvakeskus voi hakemuksesta vapauttaa ulkomaisen työnantajan velvollisuudesta järjestää TyEL:n mukainen eläketurva työntekijälle, jonka tämä lähettää Suomeen työhön.
Edellytyksenä vapauttamiselle on, että ulkomainen työnantaja on velvollinen järjestämään lähettämälleen työntekijälle Suomessa tehtävän työn ajalta kohtuullisen eläketurvan toisessa valtiossa.
Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eläketurvan sisältö, kuten myönnettävät eläke-etuudet ja niiden taso sekä eläkeoikeuden ja eläkkeiden arvon säilyminen. Vapautus myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Työnantaja X oli ilmoituksensa mukaan velvollinen järjestämään työntekijälle eläketurvan Venäjän lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä sinä aikana, kun työntekijä työskentelee Suomessa työnantaja X:n lähettämänä työntekijänä.
Työntekijälle Venäjällä järjestetty eläketurva sisälsi eläke-etuuksina vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen, mitä voitiin pitää eläke-etuuksien puolesta riittävän kattavana.
Työntekijän kokonaistyöeläke koostuu tasasuuruisesta osasta, vakuutusosasta ja rahastoeläkkeestä. Lisäeläketurvaa ei työntekijälle ollut järjestetty.
Eläketurvakeskuksen käytettävissä olevien Venäjän eläketurvaa koskevien ja työnantajalta saatujen tietojen perusteella työntekijälle järjestettyä eläketurvaa ei voitu kokonaisuutena arvioiden pitää kohtuullisena TyEL:n 149 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kohtuullisuutta arvioitaessa otettiin huomioon Suomen työeläketurvan taso.