Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Japanista Suomeen lähetetyn työntekijä M:n Suomessa vastaanottanut yritys A haki japanilaisen työnantaja N:n puolesta Eläketurvakeskukselta vapautusta velvollisuudesta järjestää Suomeen lähetetylle työntekijä M:lle työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva.
Japanilainen työnantaja N oli lähettänyt työntekijä M:n Suomeen työkomennukselle ajalle 13.5.2005 – 31.12.2008. Vapautusta haettiin TyEL:n voimaantulosta 1.1.2007 alkaen 31.12.2008 saakka.
Työnantaja N toimitti Eläketurvakeskukselle selvityksen velvollisuudestaan vakuuttaa työntekijä M Japanin lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä tämän Suomen työkomennuksen aikana. Lisäeläketurvaa M:lle ei ollut järjestetty.
Työntekijä M ilmoitti olevansa tietoinen Suomen työkomennuksen ajalle järjestetystä eläketurvasta ja siitä, että työnantaja haki vapautusta velvollisuudesta vakuuttaa hänet Suomen työeläkelainsäädännön mukaisesti.
Eläketurvakeskuksen ratkaisu
Työnantaja N vapautettiin velvollisuudesta järjestää työntekijä M:lle TyEL:n mukainen eläketurva ajalla 1.1.2007 – 31.12.2008.
Päätöksen perusteena olevat tiedot työntekijälle Japanissa järjestetystä eläketurvasta
Eläketurvakeskuksen käytettävissä olevat tiedot Japanin lakisääteisestä työeläketurvasta olivat vuodelta 2006. Niiden mukaan työeläketurvaan sisältyy vanhuus, työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurva. Työeläke koostuu tasasuuruisesta perusosasta ja ansioiden perusteella määräytyvästä lisäosasta.
Perusosa määräytyy iän mukaan. Sen määrä oli vuonna 2006 noin 11,5 – 21,5 euroa kuukaudessa. Ansiosidonnainen osa lasketaan henkilön keskimääräisten kuukausiansioiden perusteella ja sitä karttuu 0,5481 % vuodessa. Laskennassa käytettäville kuukausiansiolle on asetettu ala- ja yläraja. Eläkkeen perusteena käytettävät ansiot tarkistetaan eläkkeen myöntämisvuoden tasoon palkkojen keskimääräistä nousua seuraavalla indeksillä.
Jos eläkkeensaajalla on elätettävänä alle 65-vuotias puoliso tai alaikäisiä lapsia ja hän on ollut vakuutettuna vähintään 20 vuotta, eläkkeeseen maksetaan huoltajalisä, joka on noin 130 euroa kuukaudessa.
Työkyvyttömyyseläkkeen ansiosidonnaisessa osassa vakuutusajaksi lasketaan aina vähintään 25 vuotta. Maksettavan eläkkeen määrä vaihtelee työkyvyttömyysasteen mukaan. Työkyvyttömyyseläkkeen suuruus on kuitenkin vähintään noin 339 euroa kuukaudessa (vuonna 2006).
Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa otetaan huomioon kuluttajahintojen muutokset sekä työvoiman määrässä ja elinajanodotteessa tapahtuneet muutokset.
Työeläkkeiden rahoittamiseen osallistuvat sekä työnantaja että työntekijä. Työeläkevakuutusmaksuun sisältyy kansaneläkemaksu. Maksu jakautuu puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken. Sen suuruus oli 14,642 % ansioista vuonna 2006.
Saadut tiedot työntekijä M:n palkasta maksetuista eläkevakuutusmaksuista
Työntekijä M toimitti Eläketurvakeskukselle selvityksen Japaniin maksettavien eläkemaksujensa perusteena olevasta palkasta Suomen työkomennuksensa ajalta. Saadun selvityksen mukaan M:n eläkevakuutusmaksut Suomen työkomennuksen ajalta määräytyvät Japanissa sen palkan perusteella, jota hänelle maksettiin ennen Suomen työkomennuksen alkamista. Tämä palkka oli yli 60 % M:lle Suomen työkomennuksen aikana tämän työsuhteen perusteella maksettavasta kokonaiskuukausiansioista.
Ratkaisun perustelut
Ulkomainen työnantaja, joka lähettää työntekijänsä Suomeen työhön, voi saada vapautuksen velvollisuudesta järjestää tälle TyEL:n mukainen eläketurva Suomessa tehdystä työstä.
Edellytyksenä vapauttamiselle on, että työnantaja on velvollinen järjestämään lähettämälleen työntekijälle Suomessa tehtävän työn ajalta kohtuullisen eläketurvan toisessa valtiossa.
Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eläketurvan sisältö, kuten myönnettävät eläke-etuudet ja niiden taso, sekä eläkeoikeuden ja eläkkeiden arvon säilyminen. Vapautus myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Työnantaja N:ltä saadun selvityksen perusteella Eläketurvakeskus oli sitä mieltä, että työntekijä M oli suomalaisessa yritys A:ssa työskennellessään työsuhteessa japanilaiseen työnantaja N:ään. Vaikka M työskenteli Suomessa yritys A:n tiloissa ja sen työnjohdon alaisuudessa, ei yritys A:ta kuitenkaan voitu pitää M:n työnantajana vaan pikemminkin niin sanottuna käyttäjäyrityksenä, jolle japanilainen työnantaja N oli siirtänyt oikeuden johtaa ja valvoa M:n työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyivät välittömästi työntekemiseen ja sen järjestelyihin. Suomalaista Yritys A:ta ei näin ollen voitu pitää työntekijä M:n työeläkevakuutuksen järjestämisestä vastuussa olevana työnantajana.
Työnantaja N, jonka kotipaikka on Japani, oli työnantajana lähettänyt työntekijä M:n Suomeen työhön. Yhtiö oli velvollinen järjestämään M:lle Suomessa tehtävän työn ajalta eläketurvan Japanin lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä. Tämä eläketurva sisälsi vanhuuseläkkeen ja turvan työsuhteen aikaisen työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta, joten M:lle järjestettyä eläketurvaa voitiin pitää eläke-etuuksien puolesta riittävän kattavana.
Mahdolliselle työkyvyttömyyseläkkeelle on asetettu vähimmäismäärä. Eläketurvaa voivat lisäksi täydentää ansioista riippumattomat kokonaiseläkkeen osat.
Eläketurvakeskuksen käytössä olleiden tietojen mukaan työntekijä M:n oikeus Suomessa työskentelyn ajalta ansaittuun eläkkeeseen olisi säilynyt, vaikka työsuhde työnantaja N:ään olisi päättynyt.
Työntekijä M:n työeläkkeen arvon säilyminen turvataan eläkkeen myöntämisen yhteydessä tehtävällä työaikaisten ansioiden indeksitarkistuksella ja eläkkeeseen vuosittain tehtävällä indeksitarkistuksella.
Työntekijä M sai työeläkkeenä iän mukaan määräytyvän perusosan, jonka lisäksi hänelle karttui ennen Suomen komennusta saatujen työansioiden perusteella eläkettä 0,5481 % vuodessa Suomessa työskentelyn ajalta. M:ltä saadun tiedon mukaan hänen Japanin työeläkejärjestelmän mukaista eläkettä kartuttava palkkasumma oli 64,1 % hänelle Suomen työkomennuksen aikana maksetusta kokonaiskuukau-siansiosta. Kokonaiskuukausiansio muodostui sekä japanilaisen työnantajan N:n että suomalaisen yritys A:n maksamasta palkasta. Myös A:n maksamaa palkkaa oli pidettävä saman työsuhteen perusteella maksettuna vastikkeena, koska A:lla ei esitetyn selvityksen mukaan ollut M:ään nähden itsenäistä työnantaja-asemaa. A:ta oli pidettävä TyEL:n 70 §:ssä tarkoitettuna sijaismaksajana.
Työeläketurva Suomessa karttuu työntekijälle maksettujen työansioiden perusteella. Kaikki työsuhteen perusteella saadut työansiot, jotka ovat vastiketta työsuhteen perusteella tehdystä työstä kartuttavat eläkettä. Ratkaistaessa ulkomaalaisen työnantajan oikeutta TyEL:n 149 §:n mukaiseen vapautukseen otetaan vieraassa valtiossa järjestetyn eläketurvan kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon Suomen työeläketurvan taso. Sen vuoksi ja huomioon ottaen työntekijä M:n Japanin työeläkekarttuman perusteena olevan palkkasumman suhde hänen Suomen työkomennuksensa aikaisiin saman työsuhteen perusteella maksettuihin kokonaiskuukausiansioihin, M:lle Japanissa järjestettyä eläketurvaa voitiin Eläketurvakeskuksen mielestä pitää TyEL:n 149 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuullisena.