Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Yhdistyksen kesäkodin isännän katsottiin olevan työsuhteessa ja häneen tuli soveltaa työeläkelakeja. Kyseessä ei ollut yhdistyksen toimintaan liittyvä luottamustoimi.
Esitiedot
A oli tehnyt eläkelaitokselle selvityspyynnön, joka koski hänen sivutoimista työskentelyään yhdistyksen kesäkodin isäntänä 1.1.1985 – 31.7.2004. Eläkelaitos oli pyytänyt Eläketurvakeskukselta soveltamisratkaisua. Yhdistys ei ollut vakuuttanut A:n isäntätyöskentelyä työeläkelakien mukaan.
Eläketurvakeskus antoi päätöksensä ja katsoi siinä, että A:n työskentelyyn oli sovellettava työntekijäin eläkelakia (TEL) ajoilta 1.1.1989 – 31.12.1991, 1.1.1993 – 31.12.1994 ja 1.1.1996 – 31.12.2003.
Yhdistys haki Eläketurvakeskuksen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Yhdistys vaati Eläketurvakeskuksen päätöksen kumoamista. Yhdistys katsoi, että kyseessä oli yhdistyksen toimintaan kuuluva luottamustoimi. A oli toiminut kesäkodin isännän tehtävissä. Työskentelystä ei oltu koskaan tehty työsopimusta vaan kyseessä oli yksi yhdistyksen luottamustoimista, johon oli valittu siihen halukas yhdistyksen jäsen. Kysymyksessä oli harrastustoimintaan liittyvä tehtävä, johon valittiin yhdistyksen hallituksen päätöksellä kalenterivuodeksi kerrallaan ja josta voi luopua ilman pelkoa haitallisista oikeudellisista seuraamuksista. Maksettua korvausta oli johdonmukaisesti kutsuttu palkkioksi erotukseksi yhdistykseen työsuhteessa oleville toimihenkilöille maksetusta palkasta. Asiassa oli otettava huomioon myös se, että verottajalta saadut tulotiedot pitivät sisällään A:n yhdistykseltä saamat kokouspalkkiot, jotka eivät liittyneet sinänsä isännän toimintaan vaan yhdistyksen normaaliin kokoustoimintaan. Kun kokouspalkkiovähennys otettiin huomioon, ei A:n voitu mitenkään katsoa toimineen ansiotarkoituksessa, vaan hoitaneen tehtävää ennen kaikkea yhdistystoimintaan liittyvänä harrastuksena.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi yhdistyksen valituksen.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
A:n tehtäviin kesäkodin isäntänä on kuulunut 60-huoneisen kesäkodin ja alueella olevien 53 lomamökin hoito ja kunnossapito ja remonttien valvominen sekä alueella olevassa kartanossa, ravintolassa ja saunassa järjestettyjen yksityistilaisuuksien hoitaminen ja aikaisemmin myös maksuliikenteestä vastaaminen. Isännälle oli kesäkodista osoitettu työtilat ja hänen kuului olla jäsenistön tavoitettavissa ja paikalla hoitokunnan määräämänä aikana. Isäntänä toimimisesta on maksettu kuukausipalkkaa.
Vuodelta 1993 olevan toimintasäännön mukaan kesäkodin on sen hoitoa varten palkattava isäntä, emäntä ja myös muuta henkilökuntaa eli vahtimestari tai huoltomies. Isäntä toimi hoitosäännön mukaan muun henkilökunnan esimiehenä. Isännän ja emännän valitsee yhdistyksen hoitokunta aina kalenterivuodeksi kerrallaan. Hoitokunta toimii isännän ja emännän esimiehenä.
Yhdistyksen mukaan A on valittu kesäkodin luottamustehtävään isännäksi 1.1.1985. Yhdistyksen hallitus nimeää vuosittain isännän hoitokunnan esityksestä. Valtuusto vahvistaa vuosittain isännälle maksettavan palkkion. Yhdistyksen mukaan kysymys on luottamustehtävästä eikä työsuhteesta. Luottamustehtävässä ei ole määritelty työaikaa, lomaa eikä muitakaan työsuhteessa määriteltäviä asioita. Isännälle on maksettu valtuuston vahvistama kilometrikorvaus ja puhelinkulut. Lisäksi isännälle on osoitettu työtilat kesäkodista.
Kesäkodin vuoden 2003 toimintaohjeessa mainitaan muun muassa, että kesäkodin hoitokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä nimeää muut tarvittavat toimihenkilöt. Kesäkodin isännällä ja emännällä on hoitokunnan kokouksissa läsnäolo-, asioiden esittely- ja puheoikeus. Kesäkodilla tulee olla isäntä, emäntä ja riittävä muu henkilökunta. Hoitokunta tekee esityksensä hallitukselle isännän ja emännän valinnasta, josta hallitus päättää kalenterivuodeksi kerrallaan. Hoitokunnan tehtävänä on mm. päättää työtehtävien sopimukset ja niistä maksettavat korvaukset. Kesäkodin toimihenkilöt, isäntä ja emäntä, ovat toimistaan vastuussa hoitokunnalle. Isännän ja emännän esimiehenä toimii hoitokunta. Isännän ja emännän tulee olla asiakkaiden tavattavissa hoitokunnan määräämänä aikana.
TEL:n 1 b §:n mukaan luottamustoimena pidetään tehtävää, johon henkilö on määräajaksi tai toistaiseksi valittu edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöpiiriä tai asiantuntemusta ja jossa tehtävässään hän ei ole työ- tai virkasuhteessa eikä toimi yrittäjien eläkelaissa (YEL) tarkoitettuna yrittäjänä.
Työsuhteen olemassaolo puolestaan ratkaistaan työoikeudellisin perustein. Työsuhteen tunnusmerkit johdetaan työsopimuslaista (TSL). TSL:n (320/1970) 1 §:n mukaan työsopimuksella tarkoitettiin sopimusta, jossa toinen sopimuspuoli, työntekijä, sitoutui tekemään toiselle sopijapuolelle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. 1.6.2001 voimaan tulleen uuden TSL:n (55/2001) 1 luvun 1 §:n mukaan työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen sopimuspuoli, työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana, sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään toiselle sopijapuolelle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Uusi TSL ei siis tuonut olennaista muutosta aikaisempaan työsopimuksen käsitteeseen. Tätä TSL:n määritelmää sovelletaan myös työeläkelakeja sovellettaessa.
Työsuhde perustuu yleensä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen, jonka perusteella työntekijä tekee työnantajalle työtä palkkaa tai muuta vastiketta vastaan tämän johdon ja valvonnan alaisena. Luottamustehtävään taas tyypillisesti valitaan vaaleilla tai otetaan päätöksellä.
Työsopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi ja se on tietyin edellytyksin irtisanottavissa. Työsopimus voi olla myös suullinen tai konkludenttinen (hiljainen ilman nimenomaisen sopimuksen tekemistä).
A:n tehtävät eivät ole perustuneet yhdistyksen sääntöihin eikä kyseessä ole myöskään ollut yhdistyksen hallintoon liittyneet tehtävät. A:n työskentelyä ei myöskään voida pitää sellaisena työsopimuslain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 157/2000) tarkoitettuna tavanomaisena harrastustoimintana, joka jää työsopimuslain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla työsuhteen käsitteen ulkopuolelle. A:lle on maksettu työstä selvästi vastiketta, jonka ei voida katsoa olevan pelkästään kulukorvausta, jota usein maksetaan joko pelkästään tai ainakin suurelta osin työnteosta harrastustoiminnassa. A:n on katsottava tehneen yhdistykselle määrättyä työtä vastiketta vastaan yhdistyksen johdon ja valvonnan alaisena työsuhteessa olevana työntekijänä. Kokouspalkkiot tulee myös ottaa huomioon työeläkeansioina, jos palkkioiden saaja on samanaikaisesti työsuhteessa kokouspalkkioiden maksajaan. Yhdistyksen A:lle maksamat kokouspalkkiot tulee ottaa huomioon työsuhteeseen liittyvinä ansioina.
A:n on katsottava olleen työsuhteessa yhdistykseen ja hänen eläketurvansa on järjestettävä päätöksessä todetuin tavoin.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
Yhdistys haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen uudistaen aikaisemmin esittämänsä vaatimuksen ja sen perustelut.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.
Lainkohdat
Työntekijäin eläkelaki, sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2006 saakka, 1 § ja 1 b §
Osasto
2
Asian aikaisemmat vaiheet:
TELK4910/05
ETKsov1898