Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Derouin asuu Ranskassa, jossa hän harjoittaa vapaana ammatinharjoittajana asianajajan ammattia, mutta on samalla myös osakkaana Englannin oikeuden mukaan perustetussa osakkuusyhtiössä, jonka päätoimipaikka on Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mutta sillä on asianajotoimistoja myös muissa jäsenvaltioissa, kuten Ranskassa.
Derouin kuuluu pakollisen sairausvakuutuksen piiriin Ranskassa ja hänet on kirjattu Urssafiin(keräävakuutusmaksuja Ranskassa)itsenäisenä ammatinharjoittajana. Urssaf käytti Derouinin maksettavaksi tulevien sosiaalivakuutusmaksujen laskennassa perustana ammattituloa, jota Derouin saa toiminnastaan Ranskassa, sekä osuutta, jonka hän saa englantilaisen osakkuusyhtiön muiden toimistojen voitoista.
Derouin riitautti tuomioistuimessa tiettyjen maksujen maksamisen Yhdistyneestä kuningaskunnasta saatujen tulojen perusteella laskettuna sillä perusteella, että nämä suoritukset eivät ole sosiaaliturvamaksuja vaan veroja ja koska Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevia tuloja verotetaan kahdenvälisen verosopimuksen nojalla tässä jäsenvaltiossa. Urssaf sitä vastoin väittää, että kyseessä olevat suoritukset ovat luonteeltaan sosiaaliturvamaksuja, että ne kuuluvat asetuksen N:o 1408/71 soveltamisalaan ja että ne on täten laskettava Derouinin kokonaistulon perusteella riippumatta siitä, onko tuloa saatuYhdistyneestä kuningaskunnasta vai Ranskasta.
Ranskalainen tuomioistuin esitti yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen: ”Onko asetusta N:o 1408/71 tulkittava siten, että se on esteenä kahdenvälisen verosopimuksen kaltaiselle sopimukselle, jossa määrätään, että tuloja, joita Ranskassa asuvat ja siellä sosiaalivakuutetut työntekijät saavat Yhdistyneestä kuningaskunnasta, ei oteta huomioon Ranskassa perittävien sosiaalivakuutusmaksujen laskentaperusteessa.”
EYTI katsoo, että Derouin on itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva siirtotyöläinen, joka asuu Ranskassa ja harjoittaa itsenäistä toimintaa Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa siten, että hän kuuluu asetuksen N:o 1408/71 soveltamisalaan sen 14 a artiklan 2 kohdan nojalla. Tästä seuraa, että kyseiseen henkilöön sovelletaan yksinomaan Ranskan lainsäädäntöä. EYTI katsoo myös, että ko. maksut kuuluvat asetuksen N:o 1408/71 soveltamisalaan. Ratkaisussaan EYTI toteaa, että asetusta N:o 1408/71 on kuitenkin tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että jäsenvaltio jättää ko. tilanteessa ottamatta huomioon kyseisten maksujen laskentaperusteessa työntekijän muusta jäsenvaltiosta saamat tulot esimerkiksi kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tuloverojen alalla tehdyn sopimuksen soveltamisen johdosta. EYTI korostaa perusteluissaan kuitenkin, että työntekijän ulkomaista alkuperää olevien tulojen jättämisellä sosiaalimaksujen laskentaperusteen ulkopuolelle ei saa olla sellaista seurausta, että sillä vaikutetaan työntekijän oikeuteen saada sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjä etuuksia kokonaisuudessaan.