Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Vakuutusoikeus katsoi, että A on palvelurahapalkkaisena ravintolan vahtimestarina työskennellessään ollut ravintolayrityksen johdon ja valvonnan alaisena ja siis työsuhteessa. A:n työsuhteen katsottiin täyttäneen työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin kuulumisen edellytykset.
Esitiedot
Eläkelaitos oli työntekijäin eläkelain (TEL) 1 §:n 7 momentin perusteella siirtänyt A:n selvityspyynnön Eläketurvakeskuksen ratkaistavaksi siltä osin kuin A oli työskennellyt palvelurahapalkkaisena järjestyksenvalvojana X Oy:ssä. A ja X Oy olivat kumpikin erikseen antaneet oman selvityksensä asiassa.
A:n selvitys työskentelystään:
A työskenteli ravintola Z:ssa palvelurahapalkkaisena järjestyksenvalvojana 23.2.2002 – 23.9.2005. Tehtävänä oli järjestyksenpito ravintolassa ja sen edustalla. Työ oli jatkuvaa ja työaika säännöllinen, ravintolan aukioloaika klo 20 – 04. Työnteettäjä antoi A:lle työssä tarvittavan sisä- ja ulkovaatetuksen sekä käsiraudat. Lähin esimies oli ravintolapäällikkö, joka määräsi, montako järjestyksenvalvojaa työvuorossa oli. A:n kuului antaa työnteettäjälle tietoja ravintola-asiakkaiden yleiskäyttäytymisestä sekä ongelma-asiakkaista.
A:n palkka koostui palvelurahasta ja viikonloppuisin puolet palkasta tuli lipputuloista. A:n vuosiansiot olivat:vuonna 2002 n. 6.000 euroavuonna 2003 n. 12.000 euroavuonna 2004 n. 22.000 euroa ja vuonna 2005 n. 10.000 euroa.
Ensimmäisen vuoden A teki joitain vuoroja, joista karttuvan tulon hän yhdisti seuraavan täyden vuoden tuloihin. Tulot ajalta 23.3.2002 – 30.12.2003 olivat noin 18.000 euroa. Toukokuussa 2005 työt alkoivat vähetä ja A jäi työttömäksi 23.9.2005.
A ei saanut samanaikaisesti työskennellä muille työnteettäjille. Hän ei saanut käyttää apulaista tai sijaista työnteettäjää kuulematta. A ei saanut vuosilomaa tai sitä vastaavaa korvausta eikä päivärahaa tai kulukorvauksia. Työsuhteen päätyttyä A ei saanut pyynnöstään huolimatta työtodistusta työskentelystään.
X Oy:n selvitys työskentelystä:
A:n kuten muidenkin vahtimestareiden kanssa sovittiin, että heillä oli lupa tehdä kyseistä työtä ja että he kuuluivat itsenäisinä yrittäjinä ennakkoperintärekisteriin ja hoitivat itse omat eläkemaksunsa ja kaikki muut yrittäjille kuuluvat velvoitteet. X Oy oli aikanaan tiedustellut vahtimestareiden eläketurvan määräytymistä sekä vakuutusyhtiöltä että verottajalta ja saanut molemmilta tiedon, että vahtimestarit toimivat yrittäjinä.
Järjestyksenvalvojat hoitavat keskenään työvuoronsa, ottavat uusia miehiä tehtäviin ja erottavat heitä, jos joku ei ole sopiva tehtävään.
Verotiedot
A oli merkitty ennakkoperintärekisteriin vuodesta 2003 alkaen. Hänellä oli ennakkokannon alaisia tuloja 19.102,50 euroa vuonna 2003 ja 16.205,40 euroa vuonna 2004.
Eläketurvakeskuksen päätös
Eläketurvakeskuksen mukaan A:han oli X Oy:n työskentelyn osalta sovellettava TEL:a ajalla 23.2.2002 – 23.9.2005.
Eläketurvakeskuksen päätöksen perustelut
Sovellettavat työeläkelait
Työsuhteessa oleva työntekijä voi yksityisellä sektorilla nyt kysymyksessä olevassa työssä kuulua TEL:n tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (TaEL) soveltamispiiriin.
Työnantaja on velvollinen järjestämään TEL:n mukaisen eläketurvan työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ja jonka perusteella saatu työansio on noussut vähintään laissa säädettyyn vähimmäismäärään. Tämä vähimmäismäärä kuukaudessa on: 219,00 euroa vuonna 2002, 224,22 euroa vuonna 2003, 229,34 euroa vuonna 2004 ja 235,76 euroa vuonna 2005.
Työnantaja vakuuttaa TaEL:n mukaan tiettyihin, laissa lueteltuihin ammattiryhmiin kuuluvat työntekijät, joiden työsuhde on tarkoitettu jatkumaan vuotta lyhyemmän ajan. Lisäksi 1.1.1998 alkaen vakuutetaan ammatista riippumatta TaEL:n mukaan sellaiset työsuhteet, jotka aikaisemmin ovat jääneet TEL:n soveltamispiirin ulkopuolelle työsuhteen lyhyyden tai ansioiden vähyyden vuoksi.
Jos ansiotyötä tekevä henkilö ei ole työsuhteessa, hänen eläketurvansa määräytyy yrittäjien eläkelain (YEL) mukaan. Yrittäjä on itse velvollinen huolehtimaan eläketurvansa järjestämisestä.
YEL:n piiriin kuuluu 18-68 -vuotias, jos hänen yrittäjätoimintansa on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Lisäksi edellytetään, että hänen YEL:n alaisesta ansiotyöstä saamansa työtulo on vuosittain palkkakertoimella tarkistettavan vähimmäismäärän suuruinen.
Palvelurahat
Jos työn korvaus on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi yleisöltä tulevilla palvelurahoilla tai vapaaehtoisilla lahjoilla, niistä saatua tuloa pidettiin ennen 1.1.2005 voimassa olleen TEL:n 7 e §:n 3 momentin mukaan eläkepalkkaa laskettaessa työansioina. Vastaava säännös on vuodesta 2005 alkaen ollut TEL 7 §:n 2 momentissa.
Työntekijäin eläkeasetuksen (TEA) 7 §:n 4 momentin mukaan yleisöltä tulevat palvelurahat otetaan eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa huomioon saman suuruisena kuin viimeksi toimitetussa verotuksessa, jos muuta luotettavaa selvitystä niiden määrästä ei esitetä.
Työsuhteen olemassaolo
Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välinen rajanveto tehdään työoikeudellisten periaatteiden mukaan arvioimalla työsuhteen tunnusmerkistön täyttymistä. Työsuhteen tunnusmerkit johdetaan työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä määritellyn työsopimuksen käsitteen avulla.
Ennen 1.6.2001 voimassa olleen työsopimuslain (320/1970) 1 §:n mukaan työsopimuksella tarkoitettiin sopimusta, jossa toinen sopimuspuoli, työntekijä, sitoutui tekemään toiselle sopijapuolelle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Nykyisen työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n mukaan työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen sopimuspuoli, työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana, sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään toiselle sopijapuolelle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Nykyinen työsopimuslaki ei siis ole tuonut olennaista muutosta aikaisempaan työsopimuksen käsitteeseen. Työsopimuslain määritelmää sovelletaan myös työeläkelakeja sovellettaessa.
Työnteettäjä ja työnsuorittaja eivät voi eläkelaitoksia sitovasti keskenään sopia siitä, onko kysymyksessä työsuhde, vaan se päätetään sen perusteella, ovatko työnsuorittajan tosiasiallisessa työskentelyssä täyttyneet työsuhteen tunnusmerkit. Osapuolet eivät voi myöskään sopia laista poiketen sovellettavasta eläkelaista. Kirjallinen sopimus voi kuitenkin selventää osapuolten alkuperäistä tarkoitusta silloin, kun tosiasialliset olosuhteet vastaavat sopimusta ja kun osapuolet ovat jälkikäteen erimielisiä työskentelyn oikeudellisesta luonteesta.
Rajanveto työsuhde vai yrittäjätoiminta
Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välistä rajanvetoa tehtäessä keskeinen merkitys on yleensä työnantajan johto- ja valvontaoikeuden arvioinnilla. Työnteettäjällä on oltava oikeus ohjata työntekoa erilaisin, muun muassa työn suoritustapaa, laatua ja laajuutta koskevin määräyksin sekä oikeus valvoa, että työ tehdään annettujen määräysten mukaisesti, jotta sopimussuhdetta voidaan pitää työsuhteena. Kysymys on kokonaisarvioinnista, jossa voidaan ottaa huomioon erilaisia aineellisia ja muodollisia tunnusmerkkejä.
Yrittäjätoiminnalle on yleensä tyypillistä, että työnsuorittaja työskentelee omissa tiloissaan, omilla työvälineillään itse määrääminään aikoina eikä saa tästä työstään säännöllistä aikapalkkaa, vaan tehtäväkohtaisia palkkioita. Yrittäjäasemassa oleva työnsuorittaja voi tavallisesti käyttää apulaista ja sijaista työnteettäjää kuulematta ja hänellä on yleensä myös oikeus työskennellä samanaikaisesti muille työnteettäjille.
Työsuhteen edellytyksenä on, että työtä tehdään työnantajan lukuun eli että työn taloudellinen tulos koituu työnantajan hyväksi. Työsuhteessa työntekijä saa työstä hyödyn vain välillisesti vastikkeen muodossa. Olennaista on, että vastike maksetaan työn tekemisestä eikä sen tuloksen perusteella eli että vastike maksetaan esimerkiksi tehtyjen työtuntien perusteella, vaikka työn tulosta ei hyväksyttäisikään.
Käytännössä ratkaisu työsuhteen ja yrittäjyyden välillä on tehtävä tapauskohtaisesti arvioimalla työsuhteen tunnusmerkistön täyttymistä kyseisessä tilanteessa.
Työstä maksettavan korvauksen suorittamistapa tai verotuskohtelu eivät ole ratkaisevia tekijöitä työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajaa harkittaessa, mutta niillä voi olla merkitystä asian kokonaisarvioinnissa.
Johtopäätökset
Saadun selvityksen mukaan A:n on katsottava toimineen X Oy:n omistaman ravintolan vahtimestarina työnteettäjän määrääminä aikoina työnteettäjän varaamassa paikassa. Korvaus työstä muodostui asiakkaiden maksamista palvelurahoista ja viikonloppuisin myös lipputuloista. A käytti työssään työnteettäjältä saamaansa vaatetusta ja välineitä.
A on tehnyt tyypillistä ravintolan vahtimestarin työtä, jota on työeläkelakeja sovellettaessa yleensä pidetty työsuhteessa tehtynä työnä, ja johon näin ollen sovelletaan TEL:a tai TaEL:a.
Ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen oikeusvaikutukset rajoittuvat veron ennakkoperintään. Ennakkoperintärekisteriin tehdyllä merkinnällä ei ole sitovaa vaikutusta ratkaistaessa työeläkelakien soveltamista suorituksen saajaan.
Eläketurvakeskus katsoo, että A on ollut X Oy:n johdon ja valvonnan alainen työsuhteessa oleva työntekijä. Saadun selvityksen perusteella työsuhde täyttää TEL:n piiriin kuulumisen edellytykset 23.2.2002 alkaen.
Muutoksenhaku työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa
X Oy haki päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta katsoen, että A:n työskentelyyn järjestyksenvalvojana on sovellettava yrittäjien eläkelakia. X Oy perusteli vaatimustaan muun muassa sillä, että järjestyksenvalvojien kanssa ei ollut tehty työsopimusta, ketään ei ollut kielletty tekemästä työtä muille työnteettäjille ja työnteettäjän tiedon mukaan kaikki ovat tehneet työtä useissa ravintoloissa, järjestyksenvalvojat ovat keskenään päättäneet työaikansa ja ottaneet työntekijänsä yrityksen siihen puuttumatta, he ovat itse saaneet päättää loma-ajoistaan, saaneet käyttää apulaisia työnteettäjää kuulematta sekä joutuneet käymään koulutuksen, jossa heille on myönnetty henkilökohtainen järjestyksenvalvojakortti.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Äänestysratkaisu 4 – 2.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisun perusteet
Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijäin eläkelain mukaiset vähimmäisehdot täyttävän eläketurvan jokaiselle työntekijälleen, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden.
Eläketurvakeskus on katsonut valituksenalaisessa päätöksessä, että A on vahtimestarina työskennellessään ollut X Oy:n johdon ja valvonnan alaisena. Tämän työsuhteen on arvioitu täyttäneen TEL:n piiriin kuulumisen edellytykset ajalla 23.2.2002 – 23.9.2005. Ravintolan vahtimestareiden tekemään työhön on ratkaisukäytännössä yleensä sovellettu TEL:a tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelakia (TaEL). Tässä tapauksessa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella vahtimestarina työskentelyn voitaisiin arvioida tehdyn muussa kuin työntekijäin eläkelain tarkoittamassa työsuhteessa. Tämän vuoksi valitus on hylätty.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
X Oy haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen vaatien sen kumoamista. X Oy katsoi, ettei asiassa voitu soveltaa työntekijäin eläkelakia, koska tämä ei ollut osapuolten alkuperäinen tahto ja koska A:n kanssa oli sovittu, että hän ottaa itselleen yrittäjien eläkelain mukaisen tai muun vastaavan eläkevakuutuksen.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Vakuutusoikeus hyväksyy Eläketurvakeskuksen ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätösten perustelut.
Osasto
2
Asian aikaisemmat vaiheet:
TELK4120/06
ETKsov1928