Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
B ja C olivat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäseninä olleet mukana ratkaisemassa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa työskentelevän A:n valitusasiaa. B ja C työskentelivät tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan lisäksi myös työeläkeasioiden muutoksenlautakunnassa. Osapuolten työtoveruudesta, työsuhteen luonteesta sekä keskinäisestä asemasta esitetyn selvityksen perusteella kyse oli sellaisesta suhteesta, että se oli omiaan vaarantamaan ratkaisukokoonpanon puolueettomuuden asiassa. Asia palautettiin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi.
Asiatiedot
A oli hakenut tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Muutoksenhaku vakuutusoikeuteen
A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati ensisijaisesti, että valituksenalainen päätös poistetaan ja asia palautetaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan esteettömässä kokoonpanossa käsiteltäviksi. Toissijaisesti A vaati, että valituksenalainen päätös kumotaan ja hänelle myönnetään tapaturmavamman hoitokustannukset korkoineen vaaditun mukaisesti. A oli lisäksi vaatinut, että vakuutuslaitos velvoitetaan korvaamaan hänen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulunsa viivästyskorkoineen.
A totesi, että tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa asian käsittelyyn olivat osallistuneet B ja C. Kyseiset henkilöt toimivat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa vastaavassa asemassa kuin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa eli lautakunnan varapuheenjohtajana ja jäsenenä. A oli toiminut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa esittelijänä ja luottamusmiehenä. Samaan aikaan kun B oli työnantajapuolen eli vastapuolen edustajana neuvotellut hänen kanssaan työehtosopimuksen solmimisesta, B oli käsitellyt hänen tapaturma-asiaansa. A:n mukaan B:n ja C:n sekä hänen tehtäväänsä liittyvä suhde ja käsiteltävän asian muu laatu antoivat perustellun aiheen epäillä B:n ja C:n puolueettomuutta asiassa. A:n mukaan kyseiset henkilöt ovat olleet hallintolainkäyttölain 76 §:n nojalla esteellisiä käsittelemään hänen asiaansa.
Välitoimet
Vakuutusoikeus varasi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle sekä B:lle ja C:lle tilaisuuden antaa lausuntonsa esteellisyysväitteen johdosta. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, B ja C antoivat lausuntonsa. B ja C katsoivat, etteivät he ole olleet esteellisiä käsittelemään A:n asiaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Yksityisluonteinen kirjallinen todistajankertomus:
Vakuutusoikeus katsoo, että asiaratkaisu huomioon ottaen vakuutusoikeudessa ei toimiteta suullista käsittelyä yksityisluonteisen kirjallisen todistajankertomuksen johdosta.
Asiaratkaisu:
Vakuutusoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi. Samalla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta määrätään ottamaan A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus uudelleen käsiteltäväksi.
Vakuutusoikeuden perustelut
Yksityisluonteinen kirjallinen todistajankertomus:
Hallintolainkäyttölain 39 §:n nojalla suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla todistajana henkilöä, jonka asianosainen tai päätöksen tehnyt hallintoviranomainen nimeää tai jonka kuulemista valitusviranomainen pitää tarpeellisena. Jos asiassa vedotaan yksityisluonteiseen kirjalliseen todistajankertomukseen, todistajaa kuullaan suullisesti, jollei se ole tarpeetonta tai siihen ole erityistä estettä. Vakuutusoikeus toteaa, että A:n toimittamaa todistusta on pidettävä hallintolainkäyttölain 39 §:ssä tarkoitettuna yksityisluonteisena kirjallisena todistajankertomuksena. Asiaratkaisu huomioon ottaen todistuksen allekirjoittaneita henkilöitä ei ole tarpeen kuulla vakuutusoikeudessa.
Asiaratkaisu:
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa sovellettavan hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä on voimassa soveltuvin osin, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuomari on esteellinen, jos asianosainen on tuomarin tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun läheisensä vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tuomari on esteellinen, jos tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Lisäksi oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä puolueettomuusvaatimuksen on katsottu merkitsevän sekä subjektiivista että objektiivista puolueettomuutta. Edellinen tarkoittaa sitä, ettei tuomarilla ole tosiasiallisesti ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua ja jälkimmäinen sitä, ettei objektiivisesti arvioiden synny oikeutettua epäilyä tuomioistuimen puolueettomuudesta. Tuomioistuimen ei ainoastaan pidä olla puolueeton, vaan sen on myös näytettävä puolueettomalta ulospäin.
B:n esteellisyys
A on kertonut toimivansa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa esittelijänä ja luottamusmiehenä. A:n mukaan B on työnantajapuolen eli vastapuolen edustajana neuvotellut hänen kanssaan työehtosopimuksen solmimisesta samaan aikaan kun tämä on ratkaissut häntä koskevaa asiaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa. A:n mukaan hänen ja B:n välillä on pitkäaikainen palvelussuhde, jossa hänen on työntekijänä oltava lojaali työnantajan edustajaa kohtaan. A on lisäksi pitänyt suhdetta omalta puoleltaan tuttavuussuhteena pitkäaikaisen yhteistyön vuoksi. A on katsonut, että tästä syystä B:lle on vääjäämättä kehittynyt ennakkoasenne hänestä henkilönä.
Oikeudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyyttä koskevan lakimuutoksen esitöiden (HE 78/2000) mukaan lain 6 §:ään sisältyvät säännökset esteellisyydestä, jonka perusteena on tuomarin muu kuin yksinomaan läheisyyteen tai 5 §:ssä tarkoitettuun yhteisön toimielimen jäsenyyteen tai virka-asemaan perustuva erityinen suhde asianosaiseen, joka voi antaa perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan tuomari on esteellinen, jos asianosainen on hänen vastapuolensa jossakin muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa. Mitään keskinäistä yhteyttä asioilla ei tarvitse olla, vaan pelkkä vastapuoliasema perustaa esteellisyyden. Asianosaisella tarkoitetaan tässäkin 2 §:n 2 momentin mukaisesti myös asianomistajaa, väliintulijaa ja asianosaiseen rinnastettavaa kuultavaa.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan vastapuoliasetelmaan perustuvat esteellisyystilanteet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Vakuutusoikeus katsoo, että työsuhteen ehdoista neuvotteleminen on luonteeltaan sopimista yksityisoikeudellisesta sopimussuhteesta. Lisäksi vakuutusoikeus katsoo, että kyse on oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa suhteessa tapahtuvasta neuvottelutoiminnasta, johon sisältyy osapuolien edustamien tahojen taloudellista edunvalvontaa. Tällaisessa yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa kyse on siviilioikeudellisesta asiasta, johon liittyvät erimielisyydet ratkaistaan viimekädessä riitaprosessissa tai välimiesmenettelyssä. Vakuutusoikeus katsoo, että vaikka siviilioikeudellista asiaa ei riitautettaisi, on osapuolten edustamien tahojen edunvalvonnassa kyse intressien lähtökohtaisen ristiriidan takia tilanteesta, jossa osapuolet ovat toistensa vastapuolia. Vaikka työsuhteen ehdoista neuvottelussa ei olisi kyse oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodossa tarkoitetusta vastapuoliasetelmasta, voidaan tällainen tilanne ottaa huomioon arvioitaessa mahdollista esteellisyyttä oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin yleislausekkeen nojalla.
Vakuutusoikeus on ottanut tilanteen kokonaisarvioinnissa huomioon tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisutoiminnan luonteen. Toiminta sisältää runsaasti oikeudellisten ja lääketieteellisten tosiseikkojen harkinnanvaraista arviointia sekä syy-yhteysarviointia. Lisäksi vakuutusoikeus on ottanut esteellisyyttä arvioidessa huomioon edellä osapuolien asemasta työsopimusneuvotteluissa mainitut seikat, B:n ja A:n työtoveruuden sekä B:n aseman työpaikalla. Vakuutusoikeus katsoo, että B on oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla esteellinen ratkaisemaan A:n tapaturma-asiaa, koska osapuolten välillä on katsottava olevan sellainen suhde, että se käsiteltävän asian laatu huomioon ottaen antaa perustellun syyn epäillä B:n puolueettomuutta asiassa.
C:n esteellisyys
A on kertonut, että hän on toiminut työeläkelautakunnan muutoksenhakulautakunnassa esittelijänä 24.9.1990 alkaen ja tästä ajankohdasta lukien hän on säännöllisesti kuukausittain esitellyt asioita C:n johtamalle jaostolle. A on lisäksi pitänyt suhdetta omalta puoleltaan tuttavuussuhteena pitkäaikaisen yhteistyön vuoksi ja katsonut, että tästä syystä C:lle on vääjäämättä kehittynyt ennakkoasenne hänestä henkilönä.
Vakuutusoikeus katsoo, että käsiteltävän asian laatuun nähden C:n työskentely samalla työpaikalla A:n kanssa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ei ole yksistään sellainen seikka, jonka perusteella C:n puolueettomuuden voitaisiin katsoa vaarantuneen hänen toimiessa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanossa A:ta koskevassa asiassa. C on kuitenkin toiminut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa varapuheenjohtajana, jolloin hän on toiminut esimiesasemassa suhteessa esittelijänä toimineeseen A:han. Vakuutusoikeus katsoo, että ottaen huomioon asianosaisten työtoveruudesta ja pitkään kestäneen työsuhteen luonteesta esitetyt seikat sekä C:n työskentely esimiesasemassa suhteessa esittelijänä toimineeseen A:han, heidän välillään on katsottava olleen oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla sellainen suhde, että se objektiivisesti, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Hallintolainkäyttölain 75 §:n 2 momentin mukaan oikeudenkäyntikuluista on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7–16 §:ssä säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan, jos asia palautetaan, kysymys kuluista ylemmässä tuomioistuimessa on tutkittava alemmassa oikeudessa palautetun asian yhteydessä. Näin ollen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan tulee ottaa A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus uudelleen käsiteltäväksi ratkaistessaan asiaa esteettömässä kokoonpanossa.
Lainkohdat
Hallintolainkäyttölaki 39 §, 75 § 2 mom. ja 76 §
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 6 § 1 mom. 1 ja 2 kohta, 7 § 3 mom. sekä 21 luku 16 § 2 mom.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (EIS) 6 art. 1 kohta
Osasto
1