Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Perustevalitus ei voi kohdistua sellaisiin työsuhteeseen liittyviin seikkoihin, jotka on jo aikaisemmin ratkaistu lainvoimaisesti, vaan ainoastaan vakuutusmaksun maksuunpanoon.
Esitiedot
Eläkelaitoksen 17.3.2006 antamalla työsuhdeselvittelyä koskevalla päätöksellä oli vahvistettu, että A:n työskentely X Oy:ssä ajalla 21.4.1997 – 1.7.2002 oli kuulunut työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin. Päätöksellä oli samalla vahvistettu A:n eläkkeen perusteena olevat ansiot. Päätös oli saanut lainvoiman.
Eläkelaitoksen 17.3.2006 päivätyllä maksuunpanolla X Oy:n maksettavaksi oli määrätty vakuutusmaksu 43.096,34 euroa.
Perustevalitus työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle
X Oy haki muutosta eläkelaitoksen 17.3.2006 päivättyyn maksuunpanoon, jolla X Oy:n maksettavaksi oli määrätty 43.096,34 euroa. X Oy vaati, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta vahvistaa eläkelaitoksen soveltaneen TEL-maksujen perusteena virheellisesti A:lle suoritettua korvausta; vahvistaa, että TEL-maksujen perusteena tulee soveltaa palkkaa, jota A:lle olisi työntekijänä maksettu ja palauttaa asian eläkelaitokseen uudelleen ratkaistavaksi.
Valituksessaan X Oy oli todennut, että koska A oli osapuolten välisen alihankkijasopimuksen perusteella ollut X Oy:n alihankkija, ei X Oy luonnollisestikaan ole suorittanut A:lle suorittamansa korvauksen osalta TEL-maksuja, vaan A rekisteröityneenä itsenäisenä ammatinharjoittajana on ollut itse velvollinen suorittamaan kyseiset maksut. A:n TEL-maksujen perusteena tulee soveltaa työntekijälle maksettavaa palkkaa eikä A:lle itsenäisenä ammatinharjoittajana suoritettua korvausta voida pitää TEL-maksujen perusteena.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi X Oy:n valituksen, joka koski eläkelaitoksen 20.4.2006 eräpäivättyä vakuutusmaksun maksuunpanoa.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta jätti tutkimatta valituksen siltä osin kuin se koski eläkelaitoksen 17.3.2006 antamaa päätöstä.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
Asianosainen saa tehdä maksuunpanoa koskevan perustevalituksen, jos hän katsoo, että eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tämän lain perusteella määräämä maksuunpano tai työnantajan 152 tai 154 §:n perusteella tekemä työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätys on ollut lain tai sopimuksen vastainen. Perustevalitus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle viimeistään kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu.
Tapauksessa 20.4.2006 eräpäivälle määrätty vakuutusmaksu perustuu 17.3.2006 annettuun päätökseen työsuhdeselvittelystä. X Oy ei ole hakenut muutosta mainittuun päätökseen, joka on tullut lainvoimaiseksi. Näin ollen valitusoikeutta työsuhdeselvittelystä annettuun päätökseen ei ole.
Käytettävissä olevan selvityksen perusteella suoritettu maksuunpano tai sen viivästyskorotus eivät ole lain tai sopimuksen vastaisia.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
X Oy haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen. X Oy uudisti asiassa aiemmin esittämänsä vaatimukset ja niiden perustelut sekä vaati, että vakuutusoikeus
1) kumoaa valituksenalaisen päätöksen,
2) ratkaisee itse asian ja vahvistaa, että X Oy:n työntekijän A:n työeläkemaksujen perusteena tulee soveltaa palkkaa, jota hänelle olisi työntekijänä maksettu, sekä
3) palauttaa asian eläkelaitokselle uudelleen ratkaistavaksi oikean työeläkemaksun määräämiseksi.
X Oy vetosi työntekijän eläkelain (395/2006) 131 §:ään sekä sitä koskevaan hallituksen esitykseen (HE 45/2005 vp) ja totesi, että työntekijän eläkelailla ei ole tarkoitettu muuttaa työntekijäin eläkelain (395/1961) 22 §:ssä ollutta sääntelyä perustevalituksesta. Työntekijäin eläkelain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 131/1965 vp) on todettu seuraavaa: ”Jotta maksuvelvollinen, joka katsoo eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen määräämän maksun olevan vastoin lakia tahi vakuutussopimusta, saisi saman oikeusturvan kuin maksuvelvollisilla on muiden ilman tuomiota tai päätöstä täytäntöönpanokelpoisten maksujen osalta, ehdotetaan työntekijäin eläkelain 22 §:ää muutettavaksi siten, että se perustevalitusmenettelyn osalta tulisi verojen ja maksujen perimistä koskevan lainsäädännön alaiseksi.”
Koska 1.1.2007 voimaan tulleessa työntekijän eläkelaissa ei ole ollut tarkoitus perustevalituksen osalta muuttaa aiempaa lainsäädäntöä ja koska 31.12.2006 saakka voimassa olleen työntekijäin eläkelain esitöissä on todettu, että perustevalitusmenettelyn osalta sovelletaan myös verojen ja maksujen perimistä koskevaa lainsäädäntöä, tulee myös verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettu laki (706/2007) sovellettavaksi. Lisäksi hallintolainkäyttölain 71 §:ssä viitataan verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin säädettyyn lakiin.
Verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 9 §:n mukaan se, joka katsoo, että julkinen saatava on määrätty tai maksuunpantu virheellisesti, saa tehdä perustevalituksen. Vanhentumisajan vaikutuksesta säädetään 21 §:n 3 momentissa. Lain esitöissä (HE 83/2006 vp) on todettu, että perustevalituksella voidaan saattaa muutoksenhaun kohteeksi sekä saatavan peruste että määrä. Lisäksi niissä on todettu, että sanontaa ehdotetaan väljennettäväksi, koska perustevalituksen tulee oikeusturvasyistä olla yhtä laaja-alainen kuin säännönmukainen valituskin.
Kun on kysymys työeläkemaksusta, saatavan peruste koostuu työntekijän ansioista ja sovellettavasta eläkemaksuprosentista. Perustevalitus voi kohdistua jompaankumpaan tai molempiin näistä. Nyt on kysymys työntekijän ansioista, joka peruste voidaan saattaa perustevalituksen kohteeksi.
Lisäksi tulee ottaa huomioon hallintolainkäyttölain perustevalitusta koskeva 71 § sekä sitä koskeva hallituksen esitys (HE 217/1995 vp), jossa on todettu seuraavaa: ”Perustevalitus täydentää säännönmukaista valitusta. Sillä on erityistä merkitystä silloin, kun viranomainen on yksipuolisella toimenpiteellä määrännyt tai maksuunpannut saamisen ilman, että asiassa on ensin tehty valituskelpoista päätöstä. Tällöin perustevalitus on ainoa keino hakea muutosta. Jos säännönmukainen valitus on ollut käytettävissä, mutta sitä ei ole tehty, perustevalitus mahdollistaa valittamisen aina siihen saakka, kunnes saaminen on lakannut.”
X Oy katsoi, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös jättää valitus tutkimatta sillä perusteella, että X Oy ei ollut hakenut eläkelaitoksen työsuhdeselvittelyä koskevaan päätökseen muutosta säännönmukaisin keinoin, on hallintolainkäyttölain vastainen. Muutoksenhakulautakunnan olisi tullut tutkia eläkelaitoksen maksuunpaneman työeläkemaksun peruste, eli tässä tapauksessa sovellettavat ansiot, sillä hallintolainkäyttölain esitöissä on selkeästi ja yksiselitteisesti todettu, ettei säännönmukaisen muutoksenhaun käyttämättä jättäminen poista oikeutta tehdä asiassa perustevalitus. Muutoksenhakulautakunnan olisi myös tullut tutkia työeläkemaksujen peruste hallintolainkäyttölain 71 §:n sekä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 9 §:n nojalla.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Sovellettavat oikeusohjeet ja lain esityöt:
Työntekijän eläkelain (395/2006) 131 §:n mukaan asianosainen saa tehdä maksuunpanoa koskevan perustevalituksen, jos hän katsoo, että eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen määräämä maksuunpano tai työnantajan tekemä työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätys on ollut lain tai sopimuksen vastainen. Perustevalitus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle viimeistään kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu. Jos perustevalitus tehdään ulosmittauksen takia, on lisäksi voimassa, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään perustevalituksesta.
Työntekijän eläkelakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 45/2005 vp) on todettu seuraavaa: ”Jos perustevalitus tehdään ulosmittauksen takia, olisi lisäksi voimassa, mitä verojen ja maksujen perustevalituksesta säädetään. Näin perustevalituksen tekijä voi hakea täytäntöönpanon keskeytystä. Keskeytyshakemus toimitetaan ulosottomiehelle, joka toimittaa asiakirjat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle.”
Hallintolainkäyttölain 71 §:n mukaan veron tai maksun määräämisen tai maksuunpanon perusteesta tehtävästä valituksesta säädetään verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa.
Hallintolainkäyttölakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 217/1995 vp) on todettu seuraavaa: ”Perustevalitus täydentää säännönmukaista valitusta. Sillä on erityistä merkitystä silloin, kun viranomainen on yksipuolisella toimenpiteellä määrännyt tai maksuunpannut saamisen ilman, että asiassa on ensin tehty valituskelpoista päätöstä. Tällöin perustevalitus on ainoa keinoa hakea muutosta. Jos säännönmukainen valitus on ollut käytettävissä, mutta sitä ei ole tehty, perustevalitus mahdollistaa valittamisen aina siihen saakka, kunnes saaminen on lakannut.”
Oikeudellinen arviointi:
Työntekijän eläkelaissa on erityinen säännös perustevalituksesta. Hallintolainkäyttölaki ei tule yleislakina sovellettavaksi perustevalituksiin, jotka on tehty työntekijän eläkelain nojalla. Työntekijän eläkelain 131 §:ää tulkittaessa voidaan silti ottaa huomioon mitä hallintolainkäyttölaista ja sen esitöistä ilmenee perustevalituksen osalta. Näistä ei voida kuitenkaan päätellä, että aikaisemmin lainvoimaisesti ratkaistu asia voitaisiin tutkia perustevalituksen yhteydessä uudelleen yleisen oikeusperiaatteen vastaisesti. Siten työntekijän eläkelain 131 §:n mukainen perustevalitus ei voi kohdistua sellaisiin työsuhteeseen liittyviin seikkoihin, jotka on jo aikaisemmin ratkaistu lainvoimaisesti, vaan ainoastaan vakuutusmaksun maksuunpanoon.
Työntekijän eläkelain 131 §:n mukaan verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettua lakia sovelletaan, jos perustevalitus tehdään ulosmittauksen takia. Työntekijän eläkelain esitöiden perusteella tällä on lähinnä haluttu varmistaa mahdollisuus hakea täytäntöönpanon keskeytystä. X Oy:n maksettavaksi määrättyä vakuutusmaksua ei ole ulosmitattu. Näin ollen nyt käsiteltävässä perustevalitusasiassa ei sovelleta verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain säännöksiä.
Eläkelaitoksen 17.3.2006 antamalla työsuhdeselvittelyä koskevalla päätöksellä on vahvistettu, että A:n työskentely X Oy:ssä ajalla 21.4.1997-1.7.2002 on kuulunut työntekijäin eläkelain piiriin. Päätöksellä on samalla vahvistettu A:n eläkkeen perusteena olevat ansiot. Päätös on annettu tiedoksi X Oy:lle, joka ei ole hakenut päätökseen muutosta määräajassa. Päätös on siten saanut lainvoiman.
X Oy:lle määrätyn maksuunpanon perusteena on ollut eläkelaitoksen 17.3.2006 antama lainvoimainen päätös. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on menetellyt oikein jättäessään X Oy:n perustevalituksen tutkimatta siltä osin kuin se on kohdistunut mainittuun päätökseen. Näin ollen ja koska 17.3.2006 päivätyllä laskulla määrätyn maksuunpanon ei ole katsottava olevan lain tai sopimuksen vastainen, ei asiassa ole ilmennyt syytä muuttaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä.
Lainkohdat
Työntekijän eläkelaki 131 §
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom.
Osasto
2
Asian aikaisemmat vaiheet:
ETK40128
TELK/3487/3007/2007