Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta tutki A:n oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen ja muutamaa kuukautta myöhemmin hänen oikeutensa työeläkekuntoutukseen. Lautakunnan käsittelykokoonpano oli molemmilla kerroilla sama yhtä jäsentä lukuunottamatta. Myös lautakunnan käytössä ollut lääketieteellinen selvitys oli olennaisilta osiltaan sama molemmilla käsittelykerroilla. Vakuutusoikeus katsoi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenten puolueettomuuden vaarantuneen ja palautti asian työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle esteettömässä kokoonpanossa uudelleen käsiteltäväksi.
Esitiedot
Eläkelaitos oli 6.8.2007 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi 12.2.2008 antamallaan päätöksellä A:n kysymyksessä olevaa päätöstä koskevan valituksen.
Eläkelaitos hylkäsi 28.9.2007 antamallaan päätöksellä A:n hakemuksen työeläkekuntoutuksen myöntämisestä. A valitti sanotusta päätöksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen todeten perusteluinaan muun muassa, että muutoksenhakulautakunta ei arvioi todennäköiseksi, että A:lle ilman ammatillisia kuntoutustoimia tulisi myönnettäväksi lähivuosina työkyvyttömyyseläkettä.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati ammatillisen kuntoutuksen myöntämistä. A piti ongelmallisena sitä, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa työeläkekuntoutusasian päätöksentekoon osallistuneet jäsenet ovat olleet yhtä lukuun ottamatta samoja henkilöitä, jotka ovat osallistuneet aikaisemmin päätöksentekoon hänen työkyvyttömyyseläkeasiassaan.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi.
Vakuutusoikeuden perustelut
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa sovellettavan hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä on voimassa soveltuvin osin, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi. Saman säännöksen 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Oikeudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyyttä koskevan lainmuutoksen esitöissä (HE 78/2000) todetaan, että epäily tuomarin puolueettomuuden vaarantumisesta voi aiheutua, jos tuomari joutuu käsittelemään samaa asiaa tai ratkaisemaan saman asian tai siihen läheisesti liittyvän kysymyksen kahteen kertaan tai useammin. Käsiteltäessä asiaa samassa tuomioistuimessa esteellisyys voinee mainitun hallituksen esityksen mukaan aiheutua vasta silloin, kun tuomari on tehnyt ratkaisun, jonka aiheuttama ennakkoasenne saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Mahdollinen esteellisyys joudutaan ratkaisemaan yksittäistapauksittaisen harkinnan perusteella.
Tuomaria on pidettävä esteellisenä, jos hänen puolueettomuutensa voidaan katsoa objektiivisesti arvioiden vaarantuvan. Tuomari on toisin sanoen esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua hänen puolueettomuudestaan toimia tuomarina asiassa. Lähtökohtana on, että tuomarin puolueettomuuden vaarantava seikka on riittävästi yksilöitävissä ja objektiivisesti arvioiden hyväksyttävissä, jotta esteellisyysperuste olisi käsillä.
Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa säädetyn lisäksi otettava huomioon Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklasta ilmenevät oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö. Henkilön oikeuksista päätettäessä on jokaisella edellä mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan oikeus oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä puolueettomuusvaatimuksella on tarkoitettu yhtäältä sitä, ettei tuomarilla saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen asianosaisen etua (subjektiivinen puolueettomuus) ja toisaalta sitä, että kaikki oikeutetut epäilyt tässä suhteessa ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut objektiivisen puolueettomuuden kannalta olevan keskeistä se, miltä asiat näyttävät ulospäin ja syntyykö asianosaisille sekä yleisölle vaikutelma tuomarin puolueettomuudesta.
Asiakirjoista ilmenee, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on 12.2.2008 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen. Käsiteltävänä olevassa työeläkekuntoutusasiassa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on 1.4.2008 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n oikeuden työeläkekuntoutukseen. Muutoksenhakulautakunnalle on molemmissa asioissa esitetty sama lääketieteellinen selvitys lukuun ottamatta 8.2.2008 päivättyä lääkärinlausuntoa, joka on otettu huomioon vain työeläkekuntoutusasiassa. Molemmissa ratkaisuissa päätöksentekoon ovat yhtä jäsentä lukuunottamatta osallistuneet samat jäsenet. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan 1.4.2008 antaman päätöksen perustelujen mukaan muutoksenhakulautakunta ei ole arvioinut todennäköiseksi, että A:lle tulisi myönnettäväksi lähivuosina työkyvyttömyyseläkettä.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenet ovat ratkaisutoiminnassaan tuomarin asemassa. Asiat on ratkaistava työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa esteettömässä kokoonpanossa ja menettelyn tulee täyttää oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset. Vaikka työkyvyttömyyseläkeoikeus ja työeläkekuntoutusoikeus ratkaistaankin yrittäjän eläkelain eri säännösten nojalla, on molemmissa asioissa ollut kysymys A:n työkyvyn arvioinnista olennaisesti saman lääketieteellisen selvityksen perusteella. Vakuutusoikeus katsoo, että A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisuun 12.2.2008 osallistuneiden työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenten objektiivinen puolueettomuus on vaarantunut heidän osallistuessaan myös myöhemmin eli 1.4.2008 tehtyyn A:n työeläkekuntoutusasian ratkaisuun. Tähän nähden kyseessä olevat jäsenet ovat olleet esteellisiä A:n työeläkekuntoutusasiassa.
Sovellettavat oikeusohjeet
Hallintolainkäyttölaki 76 §
Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta 12 § 1 mom.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § mom. 2 ja 3 mom. sekä 13 luku 9 § 1 mom.
Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 6 artikla 1 kappale
Osasto
2
Asian aikaisemmat vaiheet:
TELK/5726/3001/2007