Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
A:n tapaturmavakuutusasian käsittelyyn vakuutusoikeudessa oli osallistunut vakuutusoikeuden sivutoiminen jäsen X, jonka kanssa samassa työpaikassa työskennellyt Y oli toiminut kyseisessä asiassa A:n asiamiehenä. A:n tapaturmavakuutusasiaa vakuutusoikeudessa käsitellyttä kokoonpanoa ei katsottu esteelliseksi tämän johdosta.
Asiatiedot
A oli kannellut vakuutusoikeuden 21.3.2006 tapaturmavakuutusasiassa antamasta päätöksestä eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka oli antanut kantelun johdosta päätöksen Dnro 1398/4/08.
Päätöksen poistamista koskeva hakemus
Eduskunnan oikeusasiamies oli toimittanut vakuutusoikeudelle A:n kanteluun antamansa päätöksen. Eduskunnan oikeusasiamies oli sanotussa päätöksessään katsonut, että tilannetta, jossa sekä asiamies että tuomioistuimen jäsen toimivat samanaikaisesti päätoimisesti samassa jäsenistön etuja valvovassa organisaatiossa, ei voida pitää puolueettomuutta objektiiviselta kannalta arvioitaessa tyydyttävänä. Eduskunnan oikeusasiamiehen käsityksen mukaan vakuutusoikeuden tulisi omassa toiminnassaan kiinnittää huomiota siihen, että tällaisia tilanteita vältettäisiin mahdollisuuksien mukaan. Eduskunnan oikeusasiamies oli katsonut, että X:n olisi tullut ratkaisukokoonpanon kanssa arvioida sitä, olisiko osapuolilla perusteltua aihetta ulkonaisten seikkojen perusteella epäillä hänen puolueettomuuttaan. Tämänkaltainen esteellisyysarviointi tulisi ratkaista lainkäyttömenettelyssä. Eduskunnan oikeusasiamies esitti tässä tarkoituksessa eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 11 §:n nojalla, että vakuutusoikeus arvioisi, onko sen 21.3.2006 antama päätös ratkaistu kokoonpanossa, jota voidaan pitää asiaa objektiiviselta kannalta katsottuna puolueettomana.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Vakuutusoikeus käsitteli eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen Dnro 1398/4/08 vakuutusoikeuden 21.3.2006 antaman päätöksen poistamista tarkoittavana hakemuksena. Hakemus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Tapaturmavakuutuslain 53 d §:n 2 momentin mukaan, jos tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai vakuutuslaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tuomari on esteellinen, jos tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu sanotussa luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Perustuslain 21 §:n 1 momentin nojalla jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen (jäljempänä EIS) 6 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (jäljempänä EIT) ratkaisukäytännössä puolueettomuusvaatimuksen on katsottu merkitsevän sekä subjektiivista että objektiivista puolueettomuutta. Edellinen tarkoittaa sitä, ettei tuomarilla ole tosiasiallisesti ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen asianosaisen etua ja jälkimmäinen sitä, ettei objektiivisesti arvioiden synny oikeutettua epäilyä tuomioistuimen puolueettomuudesta. Tuomioistuimen ei ainoastaan pidä olla puolueeton, vaan sen on myös näytettävä puolueettomalta ulospäin.
Eduskunnan oikeusasiamiehen 31.12.2009 antamassa päätöksessä Dnro 1398/4/08 on arvioitu sitä, onko X ollut esteellinen käsittelemään A:n tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa korvausasiaa vakuutusoikeudessa, koska X:n kanssa saman työnantajan palveluksessa työskennellyt Y on toiminut A:n asiamiehenä samassa asiassa.
Korkeimman hallinto-oikeuden 30.10.2008 antamassa päätöksessä taltionumero 2737/2008 kysymys esteellisyydestä koski Vaasan hallinto-oikeuden tuomaria, joka oli valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen asianosaisten rakennuslupahakemukset hyväksyneestä kaupunginhallituksen suunnittelujaoston suunnittelutarveratkaisusta. Vaasan hallinto-oikeus oli kumonnut suunnittelutarveratkaisut ja asianosaisena olleen tuomarin vastapuoli oli valittanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen kiinnittäen samalla huomiota siihen, että asian olivat ratkaisseet tuomarin työtoverit Vaasan hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Vaasan hallinto-oikeuden jäsenet eivät olleet esteellisiä pelkästään sillä perusteella, että valituksen hallinto-oikeuteen tehnyt tuomari työskenteli samassa hallinto-oikeudessa.
Työtoveruutta esteellisyysperusteena on arvioitu myös vakuutusoikeuden päätöksessä 21.10.2008/Dnro 5406:2007, jossa B ja C olivat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäseninä olleet mukana ratkaisemassa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa työskentelevän A:n valitusasiaa. B ja C työskentelivät tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan lisäksi myös työeläkeasioiden muutoksenlautakunnassa. Osapuolten työtoveruudesta, työsuhteen luonteesta sekä keskinäisestä asemasta esitetyn selvityksen perusteella kyse oli sellaisesta suhteesta, että se oli omiaan vaarantamaan ratkaisukokoonpanon puolueettomuuden asiassa. Asia palautettiin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi.
Vakuutusoikeus toteaa, että yllä kuvatuissa korkeimman hallinto-oikeuden ja vakuutusoikeuden ratkaisuissa on arvioitu puolueettomuuden vaarantumista silloin, kun tuomioistuimen jäsenet ovat osallistuneet työtoverinsa asian käsittelemiseen. Käsiteltävänä oleva asia eroaa mainituista tilanteista olennaisesti, sillä X:n työtoverina kysymyksessä olevassa ammattiliitossa työskennellyt Y ei ole ollut tapaturma-asiassa asianosaisena vaan A:n asiamiehenä. Esteellisyyden arvioimisen kannalta eroavaisuus on merkityksellinen, koska asiamiehellä ei ole samanlaista välitöntä intressiä asian ratkaisuun kuin asianosaisella.
Työtoveruuden merkitystä tuomioistuimen puolueettomuudelle on arvioitu myös EIT:n oikeuskäytännössä. Tapauksessa Piersack v. Belgia (1.10.1982) alioikeuden puheenjohtaja oli työskennellyt aikaisemmin syyttäjänvirastossa, joka oli hoitanut valittajaa koskenutta murhasyyteasiaa. EIT katsoi, että puheenjohtajan merkittävä asema tuomioistuimen kokoonpanossa sekä aikaisempi työskentely asiaa syyttäjänvirastossa käsitelleiden syyttäjien esimiehenä vaaransivat tuomioistuimen puolueettomuuden EIS 6 artiklan 1 kohdan vastaisesti.
Tapauksessa Steck-Risch ja muut v. Liechtenstein (19.5.2005) valtiosääntötuomioistuimen jäsen oli osallistunut asian käsittelyyn, jonka oli muussa tuomioistuimessa ratkaissut hänen kollegansa asianajotoimistossa. EIT katsoi, että EIS 6 artiklan 1 kohdassa edellytetty puolueettomuus ei ollut vaarantunut, koska heidän välillään ei ollut mitään ammatillista, taloudellista tai hierarkista riippuvuussuhdetta eikä yksinomaan saman asianajotoimiston osakkuudesta aiheutunut objektiivisesti arvioituna puolueettomuutta vaarantavaa sidosta.
Vakuutusoikeus toteaa, että edellä kuvatut EIT:n ratkaisut ovat jossakin määrin rinnasteisia käsiteltävänä olevaan asiaan, sillä ratkaisuissa epäily puolueettomuuden vaarantumisesta aiheutui siitä, että tuomarilla oli työtoveruudesta johtuva sidos toiseen oikeudenkäynnin osapuolista tai asiaa toisessa tuomioistuimessa käsitelleeseen tuomariin. Kumpikaan tapauksista ei ole kuitenkaan täysin identtinen käsiteltävänä olevan asian kanssa, joten asia tulee arvioida kokonaisarvion perusteella ottaen huomioon kaikki puolueettomuuteen vaikuttavat seikat.
Vakuutusoikeuden sivutoiminen jäsen X ja A:n asiamiehenä toiminut Y ovat työskennelleet saman työnantajan palveluksessa, mutta asiassa ei ole ilmennyt, että heillä olisi mitään riippuvuussuhdetta tai esimies-alaissuhdetta toisiinsa. Myöskään ei ole ilmennyt, että X olisi osallistunut asian hoitamiseen työpaikallaan. X:n työnantajalla ei ole ollut välitöntä taloudellista tai muutakaan intressiä asiassa. Y:n päämiehen valitus on hylätty ja tämän johdosta myös oikeudenkäyntikuluja koskenut vaatimus on hylätty. Näin ollen X ei ole joutunut arvioimaan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perustetta laajemmalti tai kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määrää. Asian arvioinnissa voidaan ottaa huomioon vielä sekin, että ammattiliiton pääasiallinen toimiala ei ole asianajotoimeksiantojen hoitaminen ja siten yksittäisen oikeudenkäynnin lopputuloksella ei ole olennaista merkitystä sen taloudellisen aseman kannalta.
X:n esteellisyyttä voitaisiin perustella lähinnä sillä, että hän on tuntenut työtoveruuden johdosta Y:n. Tämä seikka ei kuitenkaan ole yksinomaan ratkaiseva, koska Y:llä ei ole ollut A:n asiamiehenä välitöntä intressiä oikeudenkäynnin lopputulokseen eikä hänen ja X:n välillä ole ammatillista tai taloudellista riippuvuussuhdetta. Ratkaisevaa merkitystä puolueettomuuden arvioinnissa ei voida myöskään antaa sille seikalle, että vakuutusoikeuden jäsen ja asianosaisen asiamies toimivat saman työnantajan palveluksessa. Tuomioistuimen jäsenen puolueettomuus arvioidaan kussakin oikeudenkäynnissä erikseen, eivätkä työsuhteesta johtuvat sidonnaisuudet yleisellä tasolla ole merkityksellisiä, ellei niillä ole vaikutusta puolueettomuuteen käsiteltävänä olevassa asiassa.
Edellä mainituilla perusteilla X:lla ei voida katsoa olleen vakuutusoikeuden jäsenenä toimiessaan sellaista sidonnaisuutta A:n asiamieheen Y:n, että hänen puolueettomuutensa voitaisiin katsoa vaarantuneen sillä perusteella, että hän ja Y ovat työskennelleet saman työnantajan palveluksessa. Näin ollen A:n asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa ei ole tapahtunut esteellisyyteen liittyvää menettelyvirhettä ja hakemus vakuutusoikeuden päätöksen poistamiseksi tulee hylätä.
Lainkohdat
Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta
Perustuslaki 21 §
Hallintolainkäyttölaki 76 § 1 mom.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 6 § 1 kohta ja 7 § 3 mom.
Tapaturmavakuutuslaki 53d §
Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä 11 §
Osasto
1