Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Kysymys ulkomaiselle työnantajalle työntekijän eläkelain 149 §:n nojalla myönnettävästä vakuutusmaksuvapautuksesta tämän lähetettyä työntekijän Suomeen.
Esitiedot
Singaporelainen työnantaja X haki Eläketurvakeskukselta vapautusta velvollisuudesta järjestää A:lle työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva. X oli lähettänyt A:n töihin Suomeen ajaksi 1.1.2007 – 30.6.2009. Vapautusta haettiin samaksi ajaksi. Eläketurvakeskus hylkäsi vapautushakemuksen.
X haki muutosta Eläketurvakeskuksen antamaan päätökseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että se vapautetaan velvollisuudesta vakuuttaa A työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti ajalla 1.1.2007 – 30.6.2009. X totesi, että kun otetaan huomioon A:n komennuksen aikainen palkan rakenne, Singaporen lakisääteisen eläkejärjestelmän etuuksien kattavuus, työnantajan suorittamat enimmäismäärän mukaiset vakuutusmaksut ja A:n oma nimenomainen toive eläkkeen kartuttamisesta keskitetysti kotimaahan, voidaan A:lle Singaporessa järjestettyä eläketurvaa pitää erittäin kattavana ja kohtuullisena. X katsoi, että vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta tulisi myöntää haetulle ajalle.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi X:n valituksen. Ratkaisusta äänestettiin (3-3).
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisun perustelut
TyEL:n 149 §:n tarkoituksena on välttää saman työn kaksinkertainen vakuuttaminen. Vapauttaminen edellyttää, että toisessa valtiossa on järjestetty ”kohtuullinen” eläketurva. TyEL:n 149 §:ssä tai sitä koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei ole tarkennettu vertailukohdetta, mutta mitä ilmeisimmin on otettava huomioon Suomen työeläketurvan taso, mille toisessa valtiossa järjestettävä eläketurva on vaihtoehto. Kun eläketurvalta edellytetään kohtuullista tasoa, ei sen tarvitse olla sama kuin Suomessa. Toisaalta Suomessa tehdystä työstä työntekijälle karttuva eläketurva ei voine olla olennaisesti heikompi kuin Suomen työeläkelainsäädännön mukainen eläketurva samalta ajalta. Kohtuullisuuden arvioimisessa huomioon otettavat seikat vaikuttavat tyhjentäviltä. Seikat liittyvät eläketurvan sisältöön ja tämän tuottamien oikeuksien pysyvyyteen.
X on toimittanut Eläketurvakeskukselle selvityksen velvollisuudestaan vakuuttaa A Singaporen lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä tämän Suomen työkomennuksen aikana. Työnantajan ilmoituksen mukaan A:n eläkkeeseen oikeuttava ansio sekä eläkemaksun perusteena oleva ansio Singaporen lakisääteisessä eläkejärjestelmässä on 317 688 SGD, joka vastaa noin 148 500 euroa. A:n vuosiansio työkomennuksen aikana on ollut 197 881 euroa, joka vastaa noin 423 000 SGD. Lisäksi työnantaja on toimittanut Singapore`s Central Provident Fund Boardin antaman todistuksen A:n kolmelle eri tilille 31.12.2006 mennessä kertyneistä sosiaaliturvasäästöistä. X on ilmoittanut järjestäneensä A:lle Suomessa tehtävän työn ajalta eläketurvan Singaporen lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä. Tämä eläkejärjestelmä takaa vakuutetulle turvan vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle sekä turvan vakuutetun nimeämille edunsaajille vakuutetun kuoleman varalle.
Eläketurvakeskuksen käytössä olevien tietojen mukaan A:n oikeus hänen Suomessa työskentelynsä ajalta ansaitsemaansa eläkkeeseen säilyy, vaikka työsuhde päättyisi. A:n eläkkeen arvon säilyminen turvataan eläketilille kertyneiden maksujen tuoton ja niille taattavien vähimmäiskorkojen perusteella.
X:n ilmoituksen mukaan A:n eläkemaksun perusteena oleva ansio Singaporen lakisääteisessä eläkejärjestelmässä on 317 688 SGD. A:n ansiot ylittävät Singaporen eläkejärjestelmässä olevan ansiokaton, joten työnantaja suorittaa lakisääteisten maksujen lisäksi myös ylimääräisiä maksuja A:n eläketilille hänen eläkkeen perusteena olevaa ansiotaan vastaavasti. A:n eläkemaksun perusteena oleva ansio on noin 76 prosenttia hänen Suomen työkomennuksen aikana saamasta kokonaisansiosta.
Koska Singaporen lakisääteisessä eläkejärjestelmässä työnantajan ja työntekijän vapaaehtoisten ja lakisääteisten maksujen yhteismäärä vakuutettua kohden ei saa ylittää 25 245 SGD vuodessa, voi A:n eläkemaksujen määrä olla enintään noin 7,9 prosenttia työnantajan ilmoittamasta eläkemaksun perusteena olevasta ansiosta ja vain noin 6 prosenttia hänen Suomen työkomennuksen aikana saamastaan kokonaisansiosta. Maksuprosenttien vertaaminen Suomen järjestelmään ei ole kirjallisuudessa esitetyn näkemyksen mukaan kuitenkaan mielekästä, koska Singaporen järjestelmä ei ole eurooppalaisessa mielessä sosiaalivakuutusta.
Suomessa työntekijälle karttuu eläkettä maksettujen työansioiden perusteella. TyEL:n mukaan työstä maksettu vastike (työansiot) kartuttaa kokonaisuudessaan eläkettä. Työntekijälle tosiasiallisesti maksettu palkka on sama, josta eläkevakuutusmaksut määräytyvät. Eläkevakuutusmaksujen maksamiseen osallistuu Suomessa sekä työntekijä että työnantaja.
A:n eläkemaksun perusteena oleva ansio on noin 76 prosenttia hänen Suomen työkomennuksen aikana saamasta kokonaisansiosta. Maksukaton vuoksi eläkemaksujen määrä voi olla enintään noin 7,9 prosenttia työnantajan ilmoittamasta eläkemaksun perusteena olevasta ansiosta ja vain noin 6 prosenttia hänen Suomen työkomennuksen aikana saamastaan kokonaisansiosta. Maksuja on maksettu lain sallima enimmäismäärä.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta katsoo, ettei A:n Suomen työkomennuksen ajaksi Singaporessa järjestettyä eläketurvaa voida pitää TyEL:n 149 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuullisena.
Eriävien mielipiteiden mukaan X:n järjestämää eläketurvaa Singaporen lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä A:n Suomessa tehtävän työn ajalta oli pidettävä TyEL:n 149 §:ssä tarkoitetusti kohtuullisena.
Muutoksenhaku vakuutusoikeuteen
X haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati vapauttamistaan velvollisuudesta vakuuttaa A työntekijän eläkelain mukaisesti ajalla 1.1.2007 – 30.6.2009.
X totesi valituksessaan muun muassa, että työnantaja on esittänyt hakemuksen yhteydessä tarvittavan selvityksen vakuuttamisvelvollisuudesta Singaporessa sekä kaiken työnantajan saatavilla olevan selvityksen A:lle järjestetystä eläketurvasta ja sen sisällöstä. A:lle järjestetty eläketurva täyttää kaikilta osin työntekijän eläkelain 149 §:n vaatimat kohtuullisen eläketurvan edellytykset vapautuksen myöntämiselle, eikä sitä voida sisällöltään pitää millään tavoin olennaisesti heikompana kuin Suomessa järjestettävää eläketurvaa. Lainsäädäntö ei edellytä järjestetyn eläketurvan vertaamista Suomen tasoon eikä kohtuullisen eläketurvan vastaavan Suomen eläketurvaa. Tällöin kohtuullisuuden arviointi perustuen pelkästään A:n komennuksen aikaisen palkan ja Singaporessa eläkkeen ja vakuutusmaksujen perusteena olevan palkan eroon, kaikkien muiden kohtuullisuuden arvioinnin kriteerien täyttyessä, on kohtuutonta. Eläketurvan kohtuullisuuden arvioinnin ollessa näin tulkinnanvaraista, tulisi asia tässä tapauksessa päättää työntekijän oman edun mukaisesti. A itse on ilmaissut toiveensa vapautua Suomen eläkevakuutuksesta ja siihen liittyvistä maksuista ja hän on nimenomaisesti ollut mukana vakuuttamisvelvollisuutta koskevan valitusprosessin eteenpäin viemisessä.
X totesi lisäksi, että työntekijälle järjestetyn eläketurvan kohtuullisuuden arvioinnista on kokonaan luovuttu 1.1.2009 alkaen. A:n komennus Suomessa jakaantuu sekä vanhojen että uusien säännösten voimassaoloajalle. On kohtuutonta, lainsäädännön muuttuessa kesken asian käsittelyn, että komennuksen alkamisajankohdan mukaisesti A:n työskentelyyn sovelletaan ennen 1.1.2009 voimassa olleita säännöksiä koko hänen komennuksensa ajan.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen lopputulosta ei muutettu. Valitus hylättiin.
Ratkaisun perustelut
Sovellettavat säännökset
Työntekijän eläkelain 1 §:n 2 momentin mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijälleen tämän lain mukaisen eläketurvan Suomesta tehdystä työstä, jollei jäljempänä muuta säädetä.
Työntekijän eläkelain 149 §:n mukaan Eläketurvakeskus voi hakemuksesta vapauttaa ulkomaisen työnantajan velvollisuudesta järjestää tämän lain mukainen eläketurva työntekijälle, jonka tämä työnantaja lähettää Suomeen työhön. Edellytyksenä vapautukselle on, että työnantaja on velvollinen järjestämään lähettämälleen työntekijälle Suomessa tehtävän työn ajalta kohtuullisen eläketurvan toisessa valtiossa. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eläketurvan sisältö, kuten myönnettävät eläke-etuudet ja niiden taso, sekä eläkeoikeuden ja eläkkeiden arvon säilyminen. Työnantajan on esitettävä selvitys näistä seikoista.
Viimeksi mainittua säännöstä on muutettu lailla 30.12.2008/1097, joka tuli voimaan 1.1.2009. Voimaantulosäännöksensä mukaan uutta lakia sovelletaan ulkomailta lähetettyyn työntekijään, jonka työskentely Suomessa alkaa 1.1.2009 tai sen jälkeen.
Hakemus vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamisesta
Singaporelainen työnantaja X on lähettänyt työntekijänsä A:n Suomeen työhön ajalle 1.1.2007 – 30.6.2009 ja hakenut työntekijän eläkelain 149 §:n mukaista vapauttamista vakuuttamisvelvollisuudesta. X on perustellut hakemustaan sillä, että Singaporen lakisääteinen työeläketurva on kohtuullinen, eikä sitä voida pitää olennaisesti heikompana kuin Suomen lakisääteistä työeläketurvaa. Perusteluna on esitetty myös, ettei Singaporen lakisääteisen työeläketurvan tarvitse sovellettavan säännöksen mukaan olla Suomen lakisääteisen työeläketurvan tasoinen.
X:n mukaan on kohtuutonta, että sen lähettämän työntekijän työskentelyyn Suomessa sovelletaan ennen 1.1.2009 voimassa ollutta työntekijän eläkelain 149 §:ää, vaikka tämän työskentely Suomessa jakaantuu sekä vanhan että uuden säännöksen voimassaoloajalle.
Selvitys Singaporen lakisääteisestä työeläketurvasta
Tehdyn selvityksen mukaan Singaporen lakisääteinen työeläketurva eroaa rakenteeltaan olennaisesti Suomen lakisääteisestä työeläketurvasta. Singaporen eläketurvaa on kuvattu niin sanotuksi säästöprojektiksi. Vakuutusmaksuja maksavat sekä työnantaja että työntekijä. Työnantaja voi maksaa myös ylimääräisiä maksuja työntekijän puolesta. Vakuutusmaksuille on säädetty vuotuinen enimmäismäärä. Kertyneitä varoja käytetään useampaan eri tarkoitukseen, muun muassa asunnon hankkimiseen ja koulutukseen sekä eläkkeen maksamiseen 62 vuoden iän täyttämisestä alkaen. Varoja voidaan käyttää myös työkyvyttömyystilanteessa ja kuolintapauksessa, vaikka varsinaista työkyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä ei eläkkeen muodossa ole.
Singaporen lakisääteisen eläketurvan mukaan ulkomaille lähetettävän työntekijän eläkemaksun perusteena olevan ansion määrä voidaan vahvistaa alhaisemmaksi kuin ulkomailla tehdystä työstä maksettava todellinen palkka. A:n kohdalla Singaporen lainsäädännön nojalla vahvistettu palkka Suomessa työskentelystä on noin 76 prosenttia hänen kokonaisansiostaan.
Singaporen lakisääteisessä työeläketurvassa noudatettavan vakuutusmaksujen vuosittaisen enimmäismäärän vuoksi X:n Singaporen lain mukaiset Suomessa työskentelyn aikana perittävät vakuutusmaksut ovat noin 7,9 prosenttia ilmoitetusta eläkemaksun perusteena olevasta ansiosta ja noin 6 prosenttia kokonaisansiosta.
Eläketurvakeskuksen päätös
Eläketurvakeskus on hylännyt X:n maksuvapautusta koskevan hakemuksen. Olennaisimmat perusteet ratkaisulle olivat olleet seuraavat:
– Singaporen lakisääteisen työeläketurvan mukainen A:n eläkemaksun perusteena oleva palkka on noin 76 prosenttia kokonaisansiosta, kun Suomessa eläketurva karttuu työntekijälle maksettujen työansioiden perusteella.
– Singaporen lakisääteisessä työeläketurvassa eläkemaksuille on määrätty vuotuinen enimmäismäärä, minkä vuoksi A:n eläkemaksujen määrä voi olla enintään noin 7,9 prosenttia työnantajan ilmoittamasta eläkemaksun perusteena olevasta ansiosta ja vain noin 6 prosenttia hänen Suomen työkomennuksen aikana saamastaan kokonaisansiosta. Tarkempia tietoja A:lle Singaporen eläkejärjestelmään maksettujen eläkemaksujen määrästä ei työnantaja ole Eläketurvakeskukselle toimittanut.
– Työnantaja ei myöskään ole toimittanut Eläketurvakeskukselle selvitystä A:lle järjestetyn eläketurvan sisällöstä eikä asiassa ole muutenkaan käytettävissä sellaista selvitystä Singaporen eläkejärjestelmästä, jonka perusteella A:lle järjestetyn eläketurvan sisällön kohtuullisuutta voitaisiin arvioida tarkemmin.
– Eläketurvakeskuksen mielestä A:lle järjestetyn eläketurvan tasoa ei voida edellä mainituista syistä pitää kohtuullisena työntekijän eläkelain 149 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös Suomen työeläketurvan taso.
Oikeudellinen arviointi
Lain 30.12.2008/1097 voimaantulosäännös ei ole harkinnanvarainen. Koska A:n työskentely Suomessa alkoi ennen 1.1.2009, on asiaa ratkaistaessa sovellettava työntekijän eläkelain 149 §:ää sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2008 saakka.
Työeläkevakuutusmaksuista vapauttamisen edellytyksenä ei voida pitää sitä, että Suomeen lähetetyn työntekijän toisen valtion eläkejärjestelmän mukainen työeläketurva olisi samantasoinen kuin Suomen lakisääteinen työeläketurva. Edellytyksenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että toisen valtion työeläketurva ei ole olennaisesti heikompi kuin Suomen työeläketurva. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon sekä työeläketurvan kattavuus eri elämäntilanteissa että työeläketurvan määrällinen taso.
Singaporen eläkejärjestelmän mukaisen työeläketurvan kattavuutta eri elämäntilanteissa voidaan selvityksen perusteella pitää kohtuullisena. Sen sijaan määrällisen tason osalta ei ole saatu sellaista selvitystä, jonka perusteella A:n työeläketurvaa voitaisiin pitää varmuudella kohtuullisena. Erityisesti Suomen lakisääteiseen työeläkejärjestelmään verrattuna huomattavan alhaiset vakuutusmaksut ovat omiaan aiheuttamaan epäilystä A:n Singaporen eläkejärjestelmän mukaisen työeläketurvan määrällisen tason kohtuullisuudesta.
Työeläkevakuutusmaksujen suuruuteen vaikuttavat useat eri tekijät, minkä vuoksi myös Suomen työeläkejärjestelmän vakuutusmaksuja alhaisemmilla maksuilla on mahdollista järjestää kohtuullinen työeläketurva. Lain mukaan työnantajan on kuitenkin esitettävä selvitys kohtuullisuudesta. Siten X:n olisi tässä tapauksessa pitänyt esittää sellaista selvitystä, jonka perusteella Eläketurvakeskus olisi voinut vakuuttua A:n Singaporen eläkejärjestelmän mukaisen työeläketurvan olevan myös määrältään kohtuullisella tasolla alhaisista vakuutusmaksuista huolimatta.
Eläketurvakeskus on päätöksessään katsonut, että A:n työeläketurvan kohtuullisuutta ei voida tarkemmin arvioida, kun X ei ole esittänyt riittävää selvitystä A:lle järjestetyn eläketurvan sisällöstä ja kun asiassa ei ole muutenkaan käytettävissä enempää selvitystä Singaporen eläkejärjestelmästä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että A:n Singaporen eläkejärjestelmän mukainen työeläketurva saattaa olla muun muassa alhaisista työeläkevakuutusmaksuistaan huolimatta kohtuullinen, mutta tätä ei voida varmuudella todeta. Koska työntekijän eläkelain 149 §:ssä velvollisuus selvityksen esittämiseen on määrätty työnantajalle, on Eläketurvakeskuksen johtopäätöstä pidettävä oikeana.
Lainkohdat
Työntekijän eläkelaki 1 § 2 mom. ja 149 §, viimeksi mainittu sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2008 saakka
Osasto
2
Asian aikaisemmat vaiheet
TELK/3791/3099/2008
ETK TyVa 72/2007