Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta muutti eläkelaitoksen antamaa vanhuuseläkepäätöstä muutoksenhakijan vahingoksi siltä osin kuin siinä oli myönnetty valtion eläkelain (VEL) mukaista eläkettä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ei kuitenkaan katsottu olevan reformatio in pejus -kiellon vastainen, koska siinä oli vahvistettu muutoksenhakijan vanhuuseläkkeen kokonaismäärä suuremmaksi kuin valituksenalaisessa eläkelaitoksen päätöksessä.
Esitiedot
Eläkelaitos myönsi A:lle julkisen puolen ja yksityisen puolen työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen 1.2.2009 alkaen. Eläkkeen määrä oli 565,59 euroa kuukaudessa vuoden 2009 indeksitasossa. A haki muutosta eläkelaitoksen päätökseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati muutosta vanhuuseläkkeensä määrään.
Eläkelaitos totesi lausunnossaan valituksen yhteydessä ilmenneen, että valtion palvelussuhde ajalla 22.6. – 19.12.1988 on ollut virheellisesti rekisteröity sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisesti että Valtiokonttorissa. Työsuhde on vakuutettuna lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisesti ja siitä karttunut eläkkeen määrä on eläkelaskelmassa kohdassa LEL-toiminta. Virheellisesti rekisteröity valtion työsuhde korjattiin rekisteriin ja se näkyy hylättynä eläkelaitoksen antamassa väliaikaisessa eläkelaskelmassa.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta muutti eläkelaitoksen päätöstä ja vahvisti A:n vanhuuseläkkeen määräksi 612,24 euroa kuukaudessa 1.2.2009 alkaen. Eläkkeen määrän korottaminen johtui kunnallisiin palvelussuhteisiin liittyvän muuntamisvähennyksen vahvistamisesta alhaisemmaksi kuin eläkelaitoksen päätöksessä. Samalla kuitenkin vahvistettiin, ettei valtion palvelussuhde ajalla 22.6. – 19.12.1988 oikeuttanut valtion eläkelain (VEL) mukaiseen eläkkeeseen. Asia palautettiin eläkelaitokselle päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
Valtion eläkelain voimaapanosta annetun lain (1296/2006) 3 §:n 2 momentin mukaan ennen valtion eläkelain voimaantuloa päättyneisiin ja lain voimaan tullessa jatkuviin palveluksiin sovelletaan ajalta ennen lain voimaantuloa eläketurvan piiriin kuulumisen, eläkkeeseen oikeuttavan ajan, eläkkeen, eläkeiän, eläkkeen karttuman ja eläkkeen laskennan osalta VEL-lakia, VPEL-lakia ja mainittujen lakien voimaanpanolakeja sekä niiden muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännöksiä, sellaisina kuin ne olivat voimassa valtion eläkelain voimaan tullessa.
Valtion eläkelain (280/1966) 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan, sellaisena kuin se on ollut valtion eläkelain muuttamisesta annetussa laissa 1528/1993 ja voimassa 31.12.2004 saakka, eläkeajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa palveluksessa, josta saatu ansio on luettava edunsaajan hyväksi eläkettä varten lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla.
A:lla on valtion palvelussuhteesta saatuja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisia ansioita vuoden 1988 indeksitasossa 4 549,86 euroa vuonna 1988. Näistä ansioista A:lle on kertynyt lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaista eläkettä vuoden 1988 indeksitasossa 5,69 euroa kuukaudessa, joka on vuoden 2004 indeksitasossa 9,48 euroa kuukaudessa ja vuoden 2009 palkkakertoimen tasossa 11,30 euroa kuukaudessa. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukainen eläke on työeläkelisällä (2,23 euroa) korotettuna 13,53 euroa kuukaudessa. A:lle on kertynyt kunnallisen eläkelain, työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain ja kirkon eläkelain mukaista eläkettä yhteensä 612,24 euroa kuukaudessa.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että hänen palvelussuhteensa valtioon ajalla 22.6. – 19.12.1988 otetaan huomioon VEL-palvelussuhteena vanhuuseläkettä määrättäessä.
Eläketurvakeskus totesi lausunnossaan vakuutusoikeudelle, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaisen päätöksen perusteita siten, että VEL-työsuhdetta ajalla 22.6. – 19.12.1988 ei otettu huomioon eläkkeeseen oikeuttavana. Mikäli päätös olisi tältä osin reformatio in pejus -kiellon vastainen, tulisi eläkkeen määräksi vahvistaa 627,46 euroa kuukaudessa. Eläketurvakeskus viittasi oheistamaansa tarkistuslaskelmaan.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden ratkaisun perustelut
Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.
Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että muutoksenhaussa noudatetaan yleisenä oikeusperiaatteena niin sanottua reformatio in pejus -kieltoa, jonka mukaan muutoksenhakulautakunnassa tai tuomioistuimessa ei saa muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan vahingoksi, ellei toinen osapuoli ole myös hakenut muutosta. Periaatteen on kuitenkin katsottava koskevan vain lopputulosta. Siten olennaista on, onko ratkaisu muuttunut kokonaisuudessaan muutoksenhakijan vahingoksi. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ei voida katsoa olevan reformatio in pejus -kiellon vastainen, koska siinä on vahvistettu A:n eläkkeen kokonaismäärä suuremmaksi kuin valituksenalaisessa eläkelaitoksen päätöksessä.
Sovelletut oikeusohjeet
Valtion eläkelaki (280/1966) 6 § 1 mom. 4 kohta
Osasto
2
Asian aikaisemmat vaiheet:
ETK40308
TELK/1462/3002/2009