Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Säätiö, joka on entinen valtionapulaitos, oli yhtiöittänyt terveyspalvelunsa kahteen eri osakeyhtiöön. Kysymys säätiön palvelukseen jääneen henkilöstön kuulumisesta edelleen valtion eläkelain soveltamisen piiriin.
Esitiedot
Invalidisäätiö oli pyytänyt Valtiokonttorilta päästöstä valtion eläkelain piiriin kuuluvien henkilöiden vakuuttamisesta tilanteessa, jossa eräät Invalidisäätiön toiminnoista siirretään suoritettavaksi Invalidisäätiön tätä tarkoitusta varten perustamiin osakeyhtiöihin.
Valtiokonttorin päätös oli, että Invalidisäätiön palvelukseen jäävä hallintopalveluja tuottava henkilökunta ei enää kuulu valtion eläkelain soveltamisen piiriin.
Perusteluina Valtiokonttori totesi, että Invalidisäätiö ei sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yksiköittensä osakeyhtiöittämisen jälkeen ole enää sellainen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa (SVOL, 733/1992) tarkoitettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, että sen palvelukseen jäävä hallintohenkilöstö voisi enää SVOL 47 §:n perusteella kuulua valtion eläketurvan piiriin.
Invalidisäätiö haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen työeläkeasioiden muutoksenhalulautakunnalta ja vaati päätöksen kumoamista. Invalidisäätiö perusteli vaatimustaan ennen kaikkea sillä, että kyseessä olevia hallinnollisia palveluja suorittavat henkilöt ovat kuuluneet koko ajan lain 733/1992 määrittämään suljettuun henkilöryhmään, johon on sovellettu valtion eläkelakia. Yhtiöittämisen yhteydessä heidän tehtävänsä eivät muutu, vaan he jatkavat oman osuutensa tuottamista lain 733/1992 tarkoittamassa palvelukokonaisuudessa aivan samalla tavalla kuin ennen yhtiöittämistä. Henkilöiden työnantaja ei muutu, heidän työtehtävänsä eivät muutu ja Invalidisäätiö antaa kokonaisuutena edelleen kunnille saman palvelun kuin ennen yhtiöittämistäkin.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäisi valituksen.
Ratkaisusta äänestettiin (4-1).
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
Invalidisäätiö on yhtiöittänyt terveyspalvelunsa siten, että sairaalatoiminnot tuotetaan sitä varten perustetussa osakeyhtiössä Sairaala ORTON Oy:ssä ja kuntoutustoiminta sitä varten perustetussa osakeyhtiössä Kuntoutus ORTON Oy:ssä. Yhtiöittämisten jälkeen lnvalidisäätiössä tuotetaan vain kyseisten osakeyhtiöiden tarvitsemat hallinnolliset palvelut.
Sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (SVOL, 733/1992) 4 §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät:
1) hoitamalla toiminnan itse;
2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa;
3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;
4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka
5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti.
SVOL:n 47 §:n 1 momentin mukaan sellaisen 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yksityisen palvelujen tuottajan, johon ennen 1 päivää tammikuuta 1984 on sovellettu eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä annettua lakia (382/1969), palveluksessa tämän lain voimaan tullessa olevalla henkilöllä on oikeus valtion varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- ja työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei Invalidisäätiö pelkästään hallintopalveluja tuottavana yksikkönä ole SVOL:n 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu sosiaali- ja terveyspalvelujan tuottaja. Näin ollen Invalidisäätiön henkilökunta ei enää kuulu valtion eläkelain soveltamisen piiriin.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
Invalidisäätiö haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati sen kumoamista lakiin perustumattomana.
Invalidisäätiö uudisti asiassa aikaisemmin esittämänsä perustelut ja totesi lisäksi, että sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (jäljempänä SVOL) esitöiden mukaan lain tarkoituksena oli laajentaa kuntien toimintavapautta sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisessä. Tavoitteeksi asetettiin kuntien itsenäisen päätäntävallan lisääminen sekä toimintojen taloudellisuuden ja tehokkuuden lisääminen. Lisäksi haluttiin mahdollistaa palveluiden ostaminen yksityiseltä sektorilta, koska työvoiman saaminen sosiaali- ja terveyshuollon tehtäviin nähtiin tärkeäksi.
SVOL 4 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan palvelun voi tuottaa hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Lain sanamuoto ja sen esityöt huomioon ottaen tarkoituksena on ollut määritellä lain tarkoittamat keinot palveluiden järjestämiseksi ottamatta kantaa palvelujen tuottajien täsmälliseen yhteisöoikeudelliseen asemaan. SVOL 47 §:ssä säädetään siitä, millä ehdoilla palvelujen tuottajan palveluksessa olleeseen työntekijään sovelletaan valtion eläkelakia. Tämän lainkohdan tarkoitus on turvata työntekijän eläketurvan pysyvyys. Invalidisäätiön hallinnollisia tehtäviä hoitavat työntekijät toimivat edelleen palvelujen tuottajan roolissa suhteessa Sairaala ORTONiin ja Kuntoutus ORTONiin.
Valituksen kohteena olevassa järjestelyssä työntekijän suojeluperiaate korostuu. Liikkeenluovutussäännösten mukaan luovutuksen vastaanottavan yrityksen tulee kompensoida mahdollinen eläketurvan heikennys. Kyseessä olevassa tapauksessa työntekijät ovat jääneet Invalidisäätiön palvelukseen, mutta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen mukaan heiltä poistuisi valtion eläkelain mukainen eläketurva. Kun he eivät ole olleet liikkeenluovutuksen kohteena, työnantajalle ei tulisi myöskään kompensointivelvollisuutta.
Tosiasiallisesti SVOL:n tarkoittamassa mielessä ja myös verotuksellisesti palvelujen tuottaja on edelleen olemassa yhtiöittämisen jälkeisessä tilanteessa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Invalidisäätiön palvelut muodostavat verotuksellisesti kokonaisuuden riippumatta siitä, onko osa toiminnoista siirretty eri osakeyhtiöihin.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (SVOL) 4 §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät:
1) hoitamalla toiminnan itse;
2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa;
3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;
4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka
5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti.
Lain 47 §:n 1 momentin mukaan sellaisen 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yksityisen palvelujen tuottajan, johon ennen 1 päivää tammikuuta 1984 on sovellettu eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä annettua lakia (382/1969), palveluksessa tämän lain voimaan tullessa olevalla henkilöllä on oikeus valtion varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- ja työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.
Sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 216/1991 vp.) on 47 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että valtion eläkelain soveltaminen on ehdotettu rajoitettavaksi siihen henkilökuntaan, joka on pykälässä tarkoitettujen laitosten palveluksessa lain voimaantullessa. Lain voimaantulon jälkeen laitosten palvelukseen tulevien henkilöiden eläketurva on ehdotettu järjestettäväksi työntekijäin eläkelain mukaisesti. Tällöin uuden henkilökunnan eläketurva olisi järjestetty samojen perusteiden mukaisesti kuin muiden yksityisten laitosten palveluksessa olevan henkilökunnan eläketurva.
Sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa tai sen esitöissä ei ole tarkemmin määritelty, mitä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisella, mutta kun otetaan huomioon, että yksityisten laitosten palveluksessa olevien henkilöiden kuuluminen valtion eläkelain soveltamisen piiriin on poikkeuksellista ja edellyttää nimenomaista lain säännöstä, käsitettä ei tule valtion eläkelain mukaista eläketurvaa koskevan asian yhteydessä tulkita laajentavasti.
Sen jälkeen kun Sairaala ORTON Oy ja Kuntoutus ORTON Oy ovat aloittaneet toimintansa osakeyhtiöinä, Invalidisäätiö ei ole itse juridisena henkilönä tuottanut sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja sosiaali- tai terveydenhuoltopalveluja, vaan kyseiset palvelut on tuotettu perustetuissa osakeyhtiöissä. Suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä järjestäviin kuntiin palvelujen tuottajina on pidettävä nimenomaan Sairaala ORTON Oy:tä ja Kuntoutus ORTON Oy:tä. Asian ratkaisun kannalta on epäolennaista, toimiiko Invalidisäätiö palvelujen tuottajana suhteessa Sairaala ORTON Oy:öön ja Kuntoutus ORTON Oy:öön, koska näiden keskinäinen suhde ei voi johtaa sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa tarkoitettuun palvelujen tuottajuuteen.
Invalidisäätiö on tarjonnut hallinto- ja muita vastaavia palveluja omistamilleen osakeyhtiöille. Invalidisäätiön sekä Sairaala ORTON Oy:n ja Kuntoutus ORTON Oy:n välisistä hallintopalvelujen myyntiä koskevista sopimuksista ei ole esitetty selvitystä, mutta osakeyhtiöinä Sairaala ORTON Oy ja Kuntoutus ORTON Oy voisivat myös hankkia tarvitsemansa hallintopalvelut ostamalla ne toiselta hallintopalvelujen tuottajalta tai tuottamalla ne itse. Invalidisäätiön tarjoamia hallintopalveluja ei voida pitää niin olennaisena ja merkittävänä osana Sairaala ORTON Oy:n ja Kuntoutus ORTON Oy:n tarjoamia terveydenhuoltopalveluja, että ne yhdessä muodostaisivat kiinteän ja yhtenäisen palvelukokonaisuuden.
Invalidisäätiö on vedonnut Korkeimman hallinto-oikeuden 22.5.2009 antamaan päätökseen. Kyseisellä päätöksellään Korkein hallinto-oikeus on hylännyt keskusverolautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen. Päätös on koskenut Invalidisäätiön ja perustettavien osakeyhtiöiden elinkeinoverotusta ja Invalidisäätiön asemaa yleishyödyllisenä yhteisönä. Päätöksellä ei ole ratkaistu kysymystä siitä, voidaanko Invalidisäätiötä pitää sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa tarkoitettuna palvelujen tuottajana.
Vakuutusoikeus katsoo, että Invalidisäätiö ei ole enää Sairaala ORTON Oy:n ja Kuntoutus ORTON Oy:n perustamisen jälkeen sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelujen tuottaja. Näin ollen Invalidisäätiön palveluksessa olevat henkilöt eivät enää kuulu valtion eläkelain soveltamisen piiriin.
Äänestyslausunto
Eri mieltä ollut jäsen hyväksyi Invalidisäätiön valituksen todeten, että Invalidisäätiö sekä Sairaala ORTON Oy ja Kuntoutus ORTON Oy muodostavat sairaala- ja kuntoutustoimintojensa yhtiöittämisen jälkeenkin liiketoiminnallisesti yhden kokonaisuuden, jota johdetaan ja hallitaan yhtenä kokonaisuutena. Myös vero-oikeudellisesti kyse on yhdestä kokonaisuudesta.
Sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 47 §:n 1 momentin mukaan sellaisen lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yksityisen palvelujen tuottajan, johon on ennen 1.1.1984 sovellettu eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä annettua lakia (382/1969), palveluksessa tämän lain voimaan tullessa olevalla henkilöllä on oikeus valtion varoista suoritettaviin eläkkeisiin. Kyseinen voimaantulosäännös on luonteeltaan rajaava ja se on rajannut henkilöpiirin vain niihin, jotka ovat 1.1.1984 olleet Invalidisäätiön palveluksessa. Tätä rajattua henkilöpiiriä ei tulisi edelleen supistaa yksinomaan sen vuoksi, että työnantaja on tehnyt liiketoiminnallisin perustein ratkaisuja, joiden perusteella aiemmin yhdestä muodollisjuridisesta työnantajasta on muodostettu kolme erillistä muodollisjuridista oikeussubjektia, jotka edelleen kuitenkin muodostavat yhden liiketoiminnan harjoittamiseen tarkoitetun kokonaisuuden. Työnantajan liiketoiminnallisilla ratkaisuilla liiketoiminnan harjoittamisen muodosta ei voida näissä olosuhteissa muuttaa sitä lähtökohtaa, että myös Invalidisäätiön palveluksessa olevien työntekijöiden on edelleen katsottava olevan kyseisessä lainkohdassa tarkoitetun palvelun tuottajan palveluksessa. Siten Invalidisäätiön palveluksessa ollut henkilöstö, joka ennen yhtiöittämistä kuului VaEL:n soveltamisen piiriin, kuuluu yhtiöittämisen jälkeenkin VaEL:n soveltamisen piiriin.
Sovelletut oikeusohjeet
Laki sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) 4 § 1 mom. ja 47 § 1 mom.
Osasto
2
Äänestys
4 – 1
Asian aikaisemmat vaiheet:
TELK/5739/3099/2009