Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Lähihoitajan koulutusta pidettiin tarkoituksenmukaisena ammatillisena kuntoutuksena A:lla todetuista laaja-alaisista tuki- ja liikuntavaivoista huolimatta. Lääketieteellisen selvityksen perusteella A:n arvioitiin sopivan lähihoitajan työhön, joka on fyysisesti merkittävästi kevyempää kuin hänen entinen erittäin raskas valimotyönsä.
Esitiedot
A oli työskennellyt valimotyöntekijänä, metsurina ja rakennusalan töissä. A:lla oli muun muassa olkapää-, polvi- ja tukirankavaivoja sekä astma ja kuulon alentumaa.
Eläkelaitos myönsi A:lle oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen. A:n lähihoitajan koulutusta koskeva kuntoutussuunnitelma sen sijaan hylättiin. Kuntoutussuunnitelmaa ei pidetty tarkoituksenmukaisena, koska sen ei katsottu johtavan A:n terveydentilalle soveltuvampaan työnkuvaan eikä siten vähentävän työkyvyttömyyden uhkaa.
A haki päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati kuntoutussuunnitelman hyväksymistä.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
Alle 63-vuotiaalla työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta edellyttäen muun muassa, että asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että hän tulee työkyvyttömäksi työntekijän eläkelain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, vakiintuminen työelämään sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä.
Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että työntekijälle lähivuosina ilman ammatillista kuntoutusta tulisi myönnettäväksi täysi tai osatyökyvyttömyyseläke, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon.
A on 47-vuotias valimotyöntekijä, jolla on vakuutettua ansiotyöhistoriaa vuodesta 1982 lukien. A:n koulutuksena on metsäalan perustutkinto ja hirsirakentajan ammattitutkinto. A on toiminut metsurina, rakennustyössä ja viimeksi valimotyöntekijänä.
A:lla on lukuisia tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia sekä astma ja kuulon alentumaa. Vasemmassa olkapäässä on ollut sijoiltaanmeno ja jännerepeämä. Olkapäätä on hoidettu leikkaustoimenpiteillä. Polvissa on todettu kierukkarepeämät ja nivelrikkoa. Kulumamuutoksia on tutkimusten mukaan myös tukirangassa. Lisäksi A:lla on kerrottu esiintyneen ajoittaisia niveltulehduksia.
Huomioon ottaen A:n laaja-alaiset tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ja muut sairaudet ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa lähihoitajan koulutuksesta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, koska työkyvyttömyyden uhkaa ei voida sen avulla oleellisesti vähentää.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati ammatillisen kuntoutukseen liittyvän kuntoutussuunnitelmansa hyväksymistä. A:n mukaan lähihoitajan työ on fyysisesti kevyempää kuin työ valimoteollisuudessa ja hänen asuinalueellaan on pulaa psykiatrisen puolen mieshoitajista. A kertoi terveydentilansa olevan hyvä. Astma ja niveloireet ovat helpottaneet oleellisesti, kun hän ei ole ollut valimolla työssä. Myös olkapää on kuntoutunut hyvin.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Vakuutusoikeus katsoi, että A:lla on oikeus kuntoutussuunnitelman mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin eläkelaitokselle tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Vakuutusoikeuden perustelut
Työntekijän eläkelain 25 §:n 1 momentin mukaan alle 63-vuotiaalla työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos:
1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että hän tulee työkyvyttömäksi 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla;
2) työntekijällä on työskentelystä saatuja vakuutettuja työansioita 76 §:ssä tarkoitettuna tulevan ajan tarkasteluaikana vähintään 25 133,40 euroa; ja
3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.
Saman pykälän 2 momentin mukaan kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, vakiintuminen työelämään sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan 47-vuotias A on viimeksi työskennellyt valimotyöntekijänä. Hänellä on aikaisempaa työkokemusta myös metsurin ja rakennusalan töistä. A:lla on pohjakoulutuksena peruskoulu ja hän on suorittanut ammatillisena koulutuksena metsätalouden perusjakson ja hirsirakentajan ammattikurssin.
A on esittänyt kuntoutussuunnitelmanaan lähihoitajan koulutuksen suorittamista. Hän on sittemmin ilmoittanut tulleensa valituksi ammatti- ja aikuisopistoon suorittamaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ajalla 2.1.2012 – 20.12.2013. A on ilmoittanut suorittavansa lähihoitajan ammattiin tähtäävän näyttötutkintokoulutuksen.
Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on laaja-alaisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja erityisesti vasemmassa olkapäässä, polvissa ja tukirangassa. Lisäksi hänellä on todettu astma ja kuulon alentuma. A:n vasempaan olkapäähän on vuonna 2010 saadun olkalisäke-solisluunivelen sijoiltaanmenon johdosta tehty leikkaustoimenpiteitä. Viimeksi olkapää on leikattu marraskuussa 2011. A:n vasempaan polveen on syyskuussa 2011 tehty tähystysleikkaus, jossa sisemmän nivelkierukan repeämä on korjattu. Vastaavaa leikkausta on suunniteltu jatkossa myös oikeaan polveen. Viimeisimmässä, 27.12.2011 päivätyssä lääkärinlausunnossa A:n kuntoutumisen olkapää- ja polvileikkauksista on arvioitu edistyneen hyvin. Hänen ei kuitenkaan ole terveydentilansa puolesta katsottu enää soveltuvan pölyiseen ja raskaaseen valimotyöhön. A:n on sen sijaan arvioitu sopivan lähihoitajan työhön, joka on arvioitu fyysisesti merkittävästi kevyemmäksi kuin entinen erittäin raskas valimotyö. Kouluttautumista lähihoitajaksi on mainittu puoltavan myös alueen työtilanne ja A:n suuri motivaatio ja kiinnostus alaa kohtaan. Lääkärinlausunnon mukaan A:lle on joulukuussa 2011 tehty työfysioterapeutin tutkimuksissa fyysisen kunnon testaus, jonka perusteella hänen on katsottu sopivan lähihoitajan työhön.
Vakuutusoikeus katsoo asiassa esitetyn lääketieteellisen ja muun selvityksen perusteella, että lähihoitajan koulutusta voidaan pitää A:lle työeläkelakien tarkoittamalla tavalla tarkoituksenmukaisena ammatillisena kuntoutuksena.
Lainkohdat
Työntekijän eläkelaki 25 § ja 26 §
Osasto
2
Asian aikaisemmat vaiheet:
TELK/118/3001/2012