Lentoemäntä työsuhteessa ulkomaiseen lentohenkilökuntaa vuokraavaan yritykseen. Työskentelyyn sovellettiin Suomen työeläkelakeja EU:n sosiaaliturva-asetusten perusteella

Asianumero
2379
Päätöksen antaja
ETK
Päätöksen antopäivä
21.11.2012
Asiakirjan laji
Päätös

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Lentoemäntänä toiminut X työskenteli pohjoismaiselle lentoyhtiö B:lle ajalla 4.3.2009 – 20.2.2011. X oli tehnyt sopimuksen työskentelystä lentohenkilökuntaa vuokraavan A Ltd:n kanssa, joka sijaitsee alueella, jossa ei sovelleta kansainvälisiä sosiaaliturvasopimuksia tai EU:n sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä. A Ltd oli siirtänyt X:n lentoyhtiö B:n käyttöön. X oli kirjoilla ja asui Suomessa, josta käsin hän lensi Kana-riasaarille ja Välimeren alueelle.

Lentoemäntä X:n antama selvitys

X:n antaman selvityksen mukaan hänellä oli velvollisuus tehdä lentoyhtiö B:n lentoja Välimeren kohteisiin ja Kanariansaarille sovitusti lentoyhtiö B:n tekemän työvuorolistan ja toimintatavan mukaisesti. Työvuorolista sisälsi kerallaan yhden kuukauden lennot. Lentoyhtiö B:n kotiasema (homebase) oli Helsinki-Vantaalla. Suuri osa lennoista lennettiin kuitenkin muilta Suomen lentokentiltä, joihin siirryttiin jo edelli-senä päivänä viimeistään kuuden aikaan illalla, koska lepoaika piti tulla täyteen ennen seuraavan aamun työlentoa. Siirtyminen tapahtui lentäen, junalla tai taksilla. Siirtyminen luettiin työaikaan. Lentoyhtiö B varasi ja maksoi kaikki siirtymisiin liittyvät majoitukset ja kuljetukset.

Kun lento päättyi maakuntiin (muualle kuin Helsinki-Vantaan lentokentälle), työaika jatkui joko lennolla kotiin tai siirtymisellä paikalliseen hotelliin ja seuraavana päivänä lennolla kotiin. Työpäivien pituus ja siihen liittyvä matkustaminen vaihtelivat paljon, pisimmillään työpäivä kesti noin 20 tuntia. Varsinaisia vapaapäiviä oli noin kahdeksan kuukaudessa. Maakuntalennot käsittivät 60 prosenttia lennoista ja 80 prosenttia työajasta. Lentoja oli noin 7 – 12 kuukaudessa, jonka lisäksi tulivat siirrot, matkustamiset ja varallaolo. Kanariansaarille lennettäessä lentoemäntä X yöpyi kohteessa ja Välimeren lennot tehtiin edestakaisina lentoina.

Koneessa oli joka kerta esimies, purseri/senior cabin crew, joka ohjasi työtä matkustamossa. Koneen kapteeni ja purseri vastasivat siitä, mitä työpäivän aikana tapahtui. Lentoemäntä X:n sairastuessa, hän ilmoitti siitä lentoyhtiö B:lle, joka kutsui päivystävän varahenkilön lennolle X:n sijaan. Työvuoroihin sisältyi varallaoloa eli päivystystä noin 10–20 prosenttia työajasta.

Lentoemäntä X:n antaman selvityksen mukaan lentohenkilökuntaa vuokraava A Ltd maksoi korvauksen työskentelystä kuukausittain. Palkka muodostui kiinteästä kuukausipalkasta ja konemyynnin myyntiprovisiosta. Lentoajan ylitettyä 50 tuntia kuussa, maksettiin ylimenevistä tunneista lisäkorvaus.

Lentohenkilökuntaa vuokraavan A Ltd:n antama selvitys

A Ltd:n antaman selvityksen mukaan lentoemäntä X oli tarjonnut palveluksia lentokoneen matkustamon miehistön jäsenenä A Ltd:n asiakkaille. Tehtyyn sopimukseen perustuen lentoemäntä X oli esittänyt A Ltd:lle laskun ja työaikalistan tekemästään työstään. Selvityksessä on ollut tiedot siitä, missä ja milloin työ on tehty. Lentoemäntä X:lle oli maksettu korvaus vain niiltä päiviltä, joina hän on tarjonnut palveluksiaan.

A Ltd:n näkemyksen mukaan lentoemäntä X:lla ei ollut työsuhdetta A Ltd:n kanssa vaan lentoemäntä X tarjosi palvelujaan oman ammattitaitonsa perusteella matkustamon miehistön jäsenenä.

Työskentelystä tehty sopimus

Työskentelystä oli tehty Contractor’s agreement -niminen sopimus lentohenkilökuntaa vuokraavan A Ltd:n (Company) ja lentoemäntä X:n (Contractor) välillä. International Airport Base oli sopimuksen perusteella Helsinki. Korvaus työskentelystä oli sovittu maksettavaksi jokaiselta kalenterikuukaudelta palvelujen tarjoamisesta lentokoneen matkustamon miehistön jäsenenä. Sopimuksessa on todettu, että siihen sovelletaan A Ltd:n kotipaikan lakeja. Sopimuksella Contractor vakuuttaa, että hän on täysin tietoinen asemastaan, velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan sopijaosapuolena. Sopimuksen perusteella Contractor myöntää, ettei hän ole työntekijän asemassa ja että hänellä ei ole mitään työntekijälle kuuluvia oikeuksia.

ETK: Lentoemäntä X:ään sovelletaan Suomen työeläkelakeja EU:n sosaaliturva-asetusten perusteella ja työskentely kuuluu TyEL:n soveltamisalaan.

Perustelut: Lentoemäntä X:n työskentely ajalla 4.3.2009 – 20.2.2011 on tapahtunut EU:n alueella. Riippumatta siitä katsotaanko lentoemäntä X:n työskentelyn tapahtuneen työsuhteessa vai yrittäjänä, hänen työskentelyynsä tulevat sovellettavaksi ajalta ennen 1.5.2010 asetuksen 1408/71 ja sen täytäntöönpanoasetuksen N:o 574/72 sekä 1.5.2010 alkaen asetuksen 883/2004 ja sen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 987/2009 säännökset.

Lentoemäntä X:n työskentelystä saatujen tietojen perusteella huomattava osa hänen työstään on tapahtunut Suomessa. Lentoemäntä X:n työskentely ennen 1.5.2010 tulee vakuuttaa Suomessa asetuksen 1408/71 kahden maan työskentelyä koskevan artiklan 14 kohdan 2 tai artiklan 14 a kohdan 2 perusteella, koska yli puolet X:n työskentelystä on tapahtunut hänen asuinmaassaan Suomessa.

Lentoemäntä X:n työskentely 1.5.2010 alkaen tulee vakuuttaa Suomessa asetuksen 883/2004 artiklan 13 kohdan 1 alakohdan a tai artiklan 13 kohdan 2 alakohdan a perusteella, koska huomattava osa X:n työskentelystä on edelleen tapahtunut Suomessa.

Lentoemäntä X ei ole esittänyt muun valtion myöntämää E 101 tai A1 todistusta hänen työskentelyynsä sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä. Näin ollen rajanveto siitä, katsotaanko lentoemäntä X:n työskennelleen yrittäjänä vai työsuhteessa A Ltd:n kanssa tekemänsä Contractor Agreement – sopimuksen perusteella, arvioidaan Suomen työeläkelakien mukaan.

Lentoemäntä X on työskennellyt A Ltd:n vuokraamana työntekijänä lentoyhtiö B:lle. Asetuksessa 883/2004 ei ole vuokratyötä koskevia säännöksiä. Vuokratyöntekijään sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä ja työeläkelainsäädäntöä ratkaistaessa käytetään työoikeudellisia käsitteitä. Tällöin henkilöstöyritystä tai muuta henkilöstöä vuokraavaa yritystä pidetään työntekijän työnantajana.

Lentoemäntä X on tehnyt työtä lentoyhtiö B:n laatimien työvuorolistojen perusteella lentoyhtiö B:n määräämillä lennoilla. Sekä lentoemäntä X:n että lentohenkilökuntaa vuokraavan A Ltd:n antamista selvityksistä voi todeta, että lentoemäntä X:llä on ollut henkilökohtainen työntekovelvoite.

Työn tekemisestä oli sovittu maksettavaksi palkkio kerran kuukaudessa. Palkkion maksamisesta oli sovittu lentoemäntä X:n ja lentohenkilökuntaa vuokraavan A Ltd:n välisellä Contractor Agreement –sopimuksella. Palkkio maksaminen perustui tehtyihin työtunteihin eli siis työhön käytettyyn aikaan. Palkkio on maksettu pääasiassa kiinteänä kuukausiperuspalkkiona. Vaikka lentoemäntä X oli laskuttanut tekemästään työstä lentohenkilökuntaa vuokraavaa A Ltd:iä, henkilökohtainen työntekovelvoite ja työstä maksetun palkkion määräytymisperuste viittaavat enemmän työsuhteeseen kuin yrittäjänä tehtyyn työhön.

Lennoilla lentoemäntä X:n työskentelyä ohjasi koneen kapteeni ja purseri ja he myös vastasivat siitä, miten työpäivän tehtävät suoritetaan. Työpäivän tehtävät käytiin yhdessä läpi ennen lentoa lentokentällä. Lentoyhtiö B on siis käytännössä ohjannut lentoemäntä X:n työskentelyä. B lentoyhtiöllä on ollut myös mahdollisuus valvoa, että työ suoritetaan annettujen määräysten, ohjeiden ja yhtiön omien käytäntöjen mukaisesti. Kyse on ollut käyttäjäyritykselle kuuluvasta ohjausoikeudesta, ei työnantajalle kuuluvasta johto- ja valvontaoikeudesta.

Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin todeta lentoemäntä X:n työskennel-leen työsuhteessa lentoyhtiö B:hen.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella ja asiaa kokonaisuutena arvioiden Eläketurvakeskus oli sitä mieltä, että lentohenkilökuntaa vuokraavan A Ltd:n ja lentoemäntä X:n välisessä Contractor Agreement -sopimuksessa on siinä käytetyistä nimikkeistä ja sopimusehdoista huolimatta perimmältään kysymys siitä, että lentoemäntä X on ollut työsuhteessa lentohenkilökuntaa vuokraavaan A Ltd:iin.

Lentohenkilökuntaa vuokraavaa A Ltd on edelleen vuokrannut lentoemäntä X:n työskentelemään lentoyhtiö B:lle. Vuokraustilanteissa työnantajastatus kuitenkin säilyy vuokrausyrityksellä, vaikka konkreettinen direktion käyttö olisikin käyttäjäyrityksellä eli tässä tapauksessa lentoyhtiö B:llä.

Eläketurvakeskuksen mielestä lentoemäntä X on työskennellyt työsuhteessa lentohenkilökuntaa vuokraavaan A Ltd:iin. Lentoemäntä X:n työskentely täyttää TyEL:n soveltamisen edellytykset ja siksi työskentely tulee vakuuttaa Suomessa TyEL:n edellyttämällä tavalla.