Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Altun C-359/16
Tapauksessa oli kysymys bulgarialaisten työntekijöiden käyttämisestä Belgiassa sijaitsevassa rakennusalan yrityksessä. Belgian sosiaaliturvan tarkastusviranomainen teki tarkastuksen tässä yrityksessä ja totesi, että yrityksen palveluksessa ei ollut juuri lainkaan henkilöstöä. Yritys suoritti kaikki urakkansa alihankintana bulgarialaisilta yrityksiltä, jotka lähettivät työntekijöitä Belgiaan. Ilmeni, että kaikilla näillä työntekijöillä oli Bulgarian toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen antamat E 101- tai A1-todistukset. Belgian tuomioistuimen oikeusapupyynnön perusteella Bulgariassa toimitetussa tutkintamenettelyssä ilmeni, että tapauksessa mainituilla bulgarialaisilla yrityksillä ei ollut lainkaan huomioon otettavaa liiketoimintaa Bulgariassa.
Belgian sosiaaliturvan tarkastusviranomainen lähetti Bulgarian toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle perustellun pyynnön em. todistusten uudelleen arvioimiseksi tai peruuttamiseksi. Bulgarian laitos vastasi tähän, että bulgarialaiset yritykset olivat todistusten antamisen ajankohtana täyttäneet lähettämistä koskevat edellytykset. Bulgarian laitos ei kuitenkaan vastauksessaan ollut ottanut huomioon niitä tosiseikkoja, jotka Belgian viranomaiset olivat todenneet ja joista oli olemassa näyttöä. Belgian viranomaiset nostivat tämän tarkasteltavan rikosasian vastaajia vastaan syytteet mm. sillä perusteella, että vastaajat eivät olleet tehneet työntekijöistä ilmoitusta sosiaaliturvamaksujen perimisestä vastaavalle laitokselle Belgiassa ja eivät olleet vakuuttaneet työntekijöitä Belgiassa.
Belgian tuomioistuin esitti unionin tuomioistuimelle ennakkokysymyksen: Voiko jokin muu tuomioistuin kuin lähettävän jäsenvaltion tuomioistuin mitätöidä tai jättää huomiotta E 101 –todistuksen …, jos tuomioistuimen arvioitavaksi esitettyjen seikkojen nojalla voidaan todeta, että todistus on hankittu tai siihen vedotaan vilpillisin keinoin?
Tuomioistuin toi ratkaisussa esiin vilpittömän yhteistyön periaatteen (SEUT 4 artikla 3 kohta), joka velvoittaa toimivaltaisen laitoksen arvioimaan oikein asian kannalta merkityksellisiä tosiseikkoja soveltaakseen sovellettavan lainsäädännön määrittämistä koskevia säännöksiä ja takaamaan E101 –todistuksessa olevien mainintojen paikkansapitävyyden. Saman periaatteen nojalla annetut todistukset myös sitovat työskentelyvaltion toimivaltaisia laitoksia. Vilpittömän yhteistyön periaate myös velvoittaa todistuksen antanutta laitosta arvioimaan uudelleen, onko todistuksen antaminen ollut perusteltua, jos työskentelyvaltion laitos esittää epäilyksiä todistuksen perusteena olevien tosiseikkojen paikkansapitävyydestä. Sosiaaliturva-asetusten mukaista, jäsenvaltioiden välistä erimielisyyksien selvittämismenettelyä on aina noudatettava, vaikka todistukset näyttäisivät perustuvan ilmeiseen virheeseen. Tuomioistuin kuitenkin totesi, että unionin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeussubjektit eivät voi vedota unionin oikeussääntöihin vilpillisesti tai niitä väärinkäyttäen.
Tuomioistuin käsitteli vilpin käsitettä ja totesi, että sen toteaminen perustuu joukkoon samansuuntaisia indisioita, joista on nähtävissä samalla vilpin sekä subjektiivinen että objektiivinen tekijä. Tässä tapauksessa objektiivinen tekijä on E 101 –todistuksen saamisen ja siihen vetoamisen edellytykset, jotka eivät olleet täyttyneet asetuksen 1408/71 II-osaston mukaisesti. Subjektiivinen tekijä muodostuu asianomaisten tarkoituksesta kiertää mainitun todistuksen myöntämisedellytyksiä tai sivuuttaa ne sen edun saamiseksi, joka todistukseen liittyy.
Tuomioistuin totesi, että asetusten 1408/71 ja 574/72 säännöksiä on tulkittava siten, että jäsenvaltion tuomioistuin voi sivuuttaa E 101- tai A1- todistukset, jotka on hankittu tai joihin on vedottu vilpillisesti
oikeudenkäynnissä sellaisia henkilöitä vastaan, jotka ovat käyttäneet lähetettyjä työntekijöitä tällaisten todistusten perusteella. Epäillyille henkilöille on taattava oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tuomioistuin totesi, että sen jäsenvaltion laitoksen, jonne työntekijöitä on lähetetty, on tullut pyytää todistukset antanutta laitosta arvioimaan todistukset uudelleen tai peruuttamaan ne ja perustaa pyyntönsä seikkoihin, jotka on saatu tuomioistuimen määräämässä menettelyssä. Kun näiden tosiseikkojen perusteella voidaan katsoa, että todistukset on hankittu tai niihin on vedottu vilpillisesti ja kun tällaisessa tilanteessa todistuksen antanut laitos jättää huomioimatta esitetyt tosiseikat, työskentelyvaltion tuomioistuin voi sivuuttaa nämä todistukset, jos se toteaa, että on kyse tällaisesta vilpistä.
Alkuperäinen tuomio:
http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=fi&jur=C,T,F&num=C-359/16&td=ALL