Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Eläkelaitos pyysi Eläketurvakeskuksen (ETK) päätöstä siitä, mitä työeläkelakia mm. DJ-palveluja tarjoavalle ohjelmatoimisto B Oy:n asiakkaille DJ:nä työskennelleeseen A:han tuli soveltaa. Palkka työstä maksettiin laskutuspalveluyrityksen kautta.
A työskenteli DJ:nä B Oy:n myymillä keikoilla ravintoloissa ja yksityistilaisuuksissa. B Oy:llä oli sopimus asiakkaidensa kanssa ohjelma- / DJ-palvelujen ja ohjelmapakettien toteuttamisesta. A:lla oli B Oy:n kanssa suullinen sopimus työskentelystä B Oy:n asiakkaille. A:lla oli myös toiminimi, mutta hän ei tehnyt tätä työtään toiminimensä kautta eikä hän käyttänyt toiminimeään B Oy:lle tekemänsä työn laskuttamiseen. A ei ollut tehnyt sopimuksia työskentelystään palvelujen tilaajien eli B Oy:n asiakkaiden kanssa. Näin ollen työsuhdetta tai toimeksiantosuhdetta ei ollut syntynyt A:n ja B Oy:n asiakkaiden välille.
A laskutti DJ:nä tekemästään työstään B Oy:tä laskutuspalveluyrityksen kautta. A:n keikoista laskuttama hinta oli keikkakohtainen ja saadun selvityksen mukaan keikkahinnan päätti B Oy. Saadun selvityksen perusteella A:n ja laskutuspalveluyrityksen välillä ei ole ollut A:n työntekoa koskevaa sopimusta. Näin ollen A:n ja laskutuspalveluyrityksen välille ei ollut syntynyt työsuhdetta eikä toimeksiantosuhdetta. ETK:n käsityksen mukaan myös A:n sekä B Oy:n näkemys oli, että laskutuspalveluyritys toimi vain laskutuspalveluyrityksen roolissa eikä se ollut A:n työntekosuhteen osapuolena selvitettävänä aikana.
Epäselvyyttä asiassa oli siitä, työskentelikö A DJ:n työtä B Oy:n asiakkaille tehdessään työsuhteessa vai yrittäjänä. A:lla oli ollut YEL-vakuutus selvitettävänä aikana, jonka poistamista hän oli vaatinut valittamalla eläkelaitoksen YEL-vakuutuspäätöksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle (TELK). TELK velvoitti eläkelaitoksen siirtämään asian ETK:n ratkaistavaksi TyEL:n 10 §:n perusteella, koska asiassa oli epäselvyyttä sovellettavasta eläkelaista.
Työeläkelakien vakiintuneessa soveltamiskäytännössä ohjelmatoimistolle työskentelevien esiintyjien, joiden keikat ohjelmatoimisto myy, on yleensä katsottu työskentelevän työsuhteessa ohjelmatoimistoon. B Oy myi A:n tekemät DJ-keikat asiakkailleen. B Oy määritteli asiakkailleen myymänsä ohjelmapaketin kokonaishinnan sekä A:lle keikasta maksettavan palkkion määrän. Kyse oli B Oy:n liiketoiminnasta. A teki suullisen sopimuksen perusteella työtä vastiketta vastaan B Oy:n lukuun, ja A:n työn tulos tuli B Oy:n hyväksi. Edellä mainittu viittasi siihen, että A työskenteli B Oy:lle työsuhteessa. Kun esiintyjä määrittää itse esiintymispalkkionsa, hankkii keikat itse ja sen lisäksi laskuttaa keikat itse suoraan asiakkaalta tai ohjelmatoimiston kautta, on kyse yleensä työstä, jonka esiintyjä tekee omaan lukuunsa yrittäjänä.
Myydessään asiakkaalleen ohjelman / ohjelmakokonaisuuden ja siihen liittyen sopi A:n toimivan tilaisuudessa DJ:nä, B Oy hankki A:lle työtilaisuuden. Keikan ajankohta ja paikka on ollut lähtökohtaisesti B Oy:n asiakkaan päätettävissä ja asiakkaan toiveet ovat vaikuttaneet siihen, ketä esiintyjää B Oy asiakkaalleen tarjosi. B Oy:n mukaan A teki lähinnä sellaisia keikkoja, joihin hänellä on ollut lyhyt matka ja joihin hänen soittotaitonsa oli riittävä. ETK:n käsityksen mukaan A ei saanut täysin vapaasti käyttää omaa määräämisvaltaansa keikoista päätettäessä, vaan B Oy pääsääntöisesti päätti siitä, mitä keikkoja A sai tehtäväkseen. Yrittäjä päättää itse muun muassa siitä, mitä töitä hän ottaa vastaan ja milloin hän työnsä tekee.
Järjestäessään A:lle työtilaisuuden ja myydessään sovitun ohjelmakokonaisuuden asiakkaalleen, B Oy tosiasiallisesti määräsi, missä ja minä ajankohtana A:n oli oltava esiintymässä. Työtilaisuuden luonne vaikutti siihen, millaisen ohjelmakokonaisuuden B Oy asiakkaalleen myi. Siten B Oy käytännössä vaikutti myös A:n työsuorituksen sisältöön, esimerkiksi siihen, millaista musiikkia tilaisuudessa piti esittää. Vaikka A sai tietyissä rajoissa itse päättää keikalla soitettavista kappaleista ja juontamisesta, ei se sellaisenaan osoita, että kyseessä olisi työeläkelaeissa tarkoitettu yrittäjätoiminta. Myös se, että B Oy oli pyrkinyt, asiakkaansa vaatimukset ja DJ:tä koskevat kriteerit täyttääkseen, järjestämään A:lle harjoittelumahdollisuuden B Oy:n asiakkaan tiloissa, viittasi ETK:n mielestä B Oy:n oikeuteen käyttää työnantajalle kuuluvaan työn johto-oikeutta.
Saadun selvityksen mukaan A antoi tietoja työskentelystään keikan jälkeen B Oy:lle. Mahdollinen palaute siitä, miten A työnsä keikalla suoritti, tuli asiakkaalta B Oy:lle. B Oy vastasi asiakkailleen myymistään ohjelmakokonaisuuksista ja ETK:n mielestä siis myös siitä, että A keikat tuli hoidettua asiakkaan kanssa sovitulla ja toivomalla tavalla. Se, että B Oy:n edustaja ei tosiasiallisesti ollut keikoilla ohjaamassa tai valvomassa A:n työsuoritusta, ei osoittanut työsuhteeseen liittyvän johto- ja valvontaoikeuden puuttumista B Oy:ltä. Työsuhteeseen liittyvän työn johto- ja valvontaoikeuden olemassaoloon riittää, että työnteettäjällä on oikeus työn johtoon ja valvontaan. ETK:n näkemyksen mukaan edellä esitetty viittasi siihen, että B Oy:llä oli työsuhteessa tarkoitetuin tavoin oikeus johtaa ja valvoa A:n työtä.
Saadun selvityksen mukaan A käytti DJ-keikoillaan omia ja B Oy:n työvälineitä. A:lla oli velvollisuus käyttää tietyillä keikoilla määrättyjä B Oy:n laitteita, joiden käyttämisestä B Oy oli sopinut asiakkaansa kanssa. Työsuhteessa työnantaja tavallisesti järjestää työssä käytettävät työvälineet. Kun ottaa huomioon A:n työn luonteen, osittain tai kokonaan omien työvälineiden käyttämistä ei sellaisenaan voinut ETK:n mielestä pitää osoituksena yrittäjänä tehdystä työstä.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ja ottaen huomioon esiintyjiä koskevan vakiintuneen työeläkelakien soveltamiskäytännön sekä vakuutusoikeuden ratkaisukäytännön, ETK oli asiaa kokonaisuutena arvioiden sitä mieltä, että A:n oli katsottava työskennelleen työsuhteessa B Oy:öön, jonka tuli järjestää A:lle työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva laskutuspalveluyrityksen kautta A:lle maksamastaan palkasta.
A ei ollut selvitettävänä olleella ajanjaksolla työsuhteessa laskutuspalveluyritykseen eikä toiminut työeläkelaeissa tarkoitettuna yrittäjänä.