Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
A haki muutosta eläkelaitoksen päätökseen, jolla hänelle myönnettiin vanhuuseläke 1.8.2020 alkaen yhteensä 6 301,87 euroa kuukaudessa. A vaati vanhuuseläkkeen myöntämistä 1.5.2019 alkaen. Hän vetosi siihen, että eläkelaitoksen ohjeissa todetaan yksiselitteisesti, että vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää työ- tai palvelusuhteen päättämistä. Tämän vuoksi hän ei ole aiemmin hakenut vanhuuseläkettään maksuun, koska hänen 31.12.2020 päättyvä virkasuhteensa on jatkunut yhtäjaksoisesti 13.12.2014 lähtien.
TELK muutti eläkelaitoksen päätöstä siten, että A:lla on oikeus vanhuuseläkkeeseen eläketapahtuman 22.4.2019 perusteella 1.5.2019 alkaen.
Julkisten alojen eläkelain (JuEL) 5 §:n 1 momentin mukaan palvelussuhteesta karttuu eläkettä tämän lain mukaisesti. Saman momentin 2 kohdan mukaisesti tämä laki ei kuitenkaan koske palvelussuhdetta sen kalenterikuukauden jälkeen, jolloin vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt työntekijä täyttää 68 vuotta.
JuEL 13 §:n 3 momentin mukaan jos työntekijä jatkaa työntekoa 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun yläikärajan täytettyään, vanhuuseläke myönnetään eläkkeen hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Vanhuuseläke voidaan tällöin myöntää myös takautuvasti, ei kuitenkaan ilman pätevää syytä pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämisen jälkeen.
Valituksenalaisella päätöksellä A:lle on myönnetty vanhuuseläke 1.8.2020 alkaen, kolme kuukautta takautuvasti hakemuksen saapumiskuukauden alusta. A on täyttänyt 68 vuotta 22.4.2019 ja hänen palvelussuhteensa on päättynyt 31.12.2020. A on vaatinut vanhuuseläkkeen myöntämistä 1.5.2019 alkaen.
Vaatimuksensa tueksi hän on viitannut eläkelaitoksen antamaan ohjeistukseen. Vaatimuksensa tueksi hän on toimittanut muun muassa tulosteen eläkelaitoksen internetsivuilta koskien vanhuuseläkettä ja eläkelaitoksen vanhuuseläke-esitteen. Kyseisissä ohjeissa on todettu, että eläkkeelle voi jäädä saavutettuaan alimman vanhuuseläkeiän ja kun työsuhde on päättynyt ja, että vanhuuseläke alkaa vasta sen jälkeen, kun työsuhde on päättynyt. Eläkkeen yläikärajan osalta on todettu, että työskentelystä kertyy lisää eläkettä aina 68 vuoden ikään saakka vuonna 1957 ja tätä ennen syntyneille.
Eläkelaitos on lausunnossaan todennut, että se kehittää jatkuvasti verkkosivujaan ja esitteitään, mutta joskus harvoin niistä saattaa vahingossa jäädä puuttumaan jokin tieto, jota joku tarvitsisi, kuten tässä tapauksessa on valitettavasti käynyt. Eläkelaitoksen mukaan päteväksi syyksi myöntää vanhuuseläke pidemmältä ajalta kuin hakemusta edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta ei ole hyväksytty tietämättömyyttä lainsäädännöstä. Eläkelaitoksen verkkosivuilta tai esitteestä puuttuva tieto ei eläkelaitoksen mukaan muodosta myöskään laissa tarkoitettua pätevää syytä.
Sittemmin eläkelaitos on päivittänyt internetsivuilla ja vanhuuseläke -lomakkeessa olevaa ohjeistustaan. Ohjeistusta on täydennetty siten, että erikseen mainitaan siitä, että jäädessä eläkkeelle ylimmässä vanhuuseläkeiässä, vanhuuseläkkeen saaminen ei edellytä työsuhteen päättymistä.
TELK totesi, että eläkelaitoksen aikaisempi ohjeistus koskien eläkkeen hakemista on ollut epäselvää tilanteessa, jossa eläkettä hakee vakuuttamisvelvollisuuden pääteiän, eli tässä tapauksessa 68-vuotta, täyttänyt palvelussuhdettaan jatkava henkilö. Sittemmin eläkelaitos on tarkentanut ohjeistustaan.
TELK katsoi, että asiassa on eläkelaitoksen epäselvän ohjeistuksen vuoksi pätevä syy myöntää vanhuuseläke aikaisemmasta ajankohdasta. A:lla on oikeus vanhuuseläkkeeseen 22.4.2019 eläketapahtuman perusteella eli 1.5.2019 alkaen.