Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Konsultti pyysi Eläketurvakeskukselta lausuntoa siitä, otetaanko lausuntopyynnössä kuvatun palkitsemisjärjestelmän perusteella maksettu suoritus huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Palkkion maksaminen järjestelmästä oli sidottu mahdolliseen voittoon, jonka yhtiö X:n emoyhtiö saa, mikäli se myy yhtiön X. Palkkio maksettiin järjestelmään osallistuville työntekijöille rahana, jos ehdot palkkion maksamiselle täyttyivät.
Järjestelmän ehtojen mukaan, jos emoyhtiön yhtiö X:ään tekemän investoinnin tuotto ylitti tietyn prosentin, tästä ylityksestä 5 prosenttia vastaava summa siirrettiin palkitsemisjärjestelmään. Järjestelmästä maksettavan palkkion jakautuminen järjestelmän osallisten työntekijöiden kesken oli määritelty tietyillä allokaatioprosenteilla.
Eläketurvakeskuksella ei ollut käytettävissään selvitystä emoyhtiön X:n osakkeisiin tekemän sijoituksen arvon muodostumisesta tai X:n osakkeiden myyntihinnan muodostumisesta. Siinä tapauksessa, että emoyhtiön maksama osakkeiden hankintahinta ja osakkeiden myynnissä emoyhtiölle maksettava myyntihinta perustuivat X:n osakkeen käypään arvoon, Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan näytti siltä, että X:n osakkeen arvon kehitys emoyhtiön sijoituksen tekemishetken ja X:n osakkeiden myynnin välillä määräsi ohjelman ehtojen mukaisesti sen, tuleeko palkkiota maksettavaksi sekä mahdollisen palkkion määrän. Ohjelman yksittäinen osallistuja ei voinut työpanoksellaan välittömästi vaikuttaa tähän osakkeen arvon kehitykseen, eikä työntekijän saaman hyödyn arvo ollut edusta sovittaessa selvästi arvioitavissa.
Osakesidonnainen tulospalkkausjärjestelmä eli synteettinen optiojärjestely on kysymyksessä silloin, kun palkkion saaminen liitetään yrityksen tai samaan konserniin kuuluvan yhtiön osakkeen arvonmuutokseen tietyllä aikavälillä. Työntekijälle maksetaan tietyn ajan kuluttua osakkeen arvonnousua vastaava hyöty käteissuorituksena. Eläketurvakeskuksen mielestä lausuntopyynnössä kuvatussa järjestelmässä oli kysymys tällaisesta TyEL:n 70 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaisesta suorituksesta, joka määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella.
Lausuntopyynnön perusteella vaikutti siltä, että avainhenkilö saivat heille järjestelmästä allokoidut prosenttiosuudet ilmaiseksi. Mikäli emoyhtiö ei saanut X:ää myytyä tai emoyhtiön X:n osakkeisiin tekemän sijoituksen tuotto ei ylittänyt ennalta määriteltyä prosenttia, ei työntekijöille Eläketurvakeskuksen käsityksen mukaan maksettu ollenkaan palkkiota järjestelmästä. Lisäksi lausuntopyynnön mukaan oikeus järjestelmästä saatavaan palkkioon oli henkilökohtainen ja palkkio voitiin maksaa vain järjestelmään osalliselle työntekijälle, paitsi kuolemantapauksessa palkkio voitiin maksaa avainhenkilön kuolinpesälle, perilliselle tai edunsaajalle. Työntekijä ei siis ilmeisesti voinut esimerkiksi myydä eteenpäin hänelle allokoitua osuutta järjestelmästä.
Eläketurvakeskuksen mielestä näytti siltä, että lausuntopyynnössä kuvatussa tilanteessa työntekijälle ei muodostunut rahanarvoista etua vielä siinä vaiheessa, kun hän pääsee järjestelmän piiriin ja hänen allokaatioprosenttinsa määritellään. Eläketurvakeskuksen mielestä työntekijälle ei siten muodostunut eläkkeen perusteena olevaa työansiota tässä tapauksessa, vaikka työntekijät saivat heille allokoidut prosenttiosuudet ilmaiseksi. Näin ollen 1.1.2021 voimaantullut muutos alihintaisia työsuhdeoptioita koskevaan sääntelyyn ei Eläketurvakeskuksen mielestä vaikuttanut järjestelmästä maksettavan palkkion lukeutumiseen eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Siltä osin, kuin työntekijä mahdollisesti olisi voinut päästä päästä järjestelmän piiriin siinä vaiheessa, kun X:n myyntihetken osakkeen arvo ja palkkion arvo olivat jo tiedossa, ei Eläketurvakeskuksen mielestä olisi kysymys enää palkkiosta, joka määräytyisi osakkeen arvon muutoksen perusteella. Siten tällaiset palkkiot olisivat Eläketurvakeskuksen mielestä eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Lainkohdat
TyEL 70 §