Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Eläkelaitos pyysi Eläketurvakeskuksen päätöstä siitä, mitä työeläkelakia on sovellettava A:n laskutuspalvelun X Oy:n kautta laskutettuun, mutta Y Oy:lle tehtyyn työhön.
Kyse oli siitä, toimiko A yrittäjänä, jolloin hän vastaa itse yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesta työeläketurvastaan vai työskentelikö A työsuhteessa Y Oy:öön, jolloin Y Oy:n tulee järjestää A:lle työntekijän eläkelain (TyEL) mu-kainen työeläketurva.
A työskenteli ylempänä kiinteistönvälittäjänä. Työskentelystä oli laadittu kirjallinen sopimus, joka oli nimetty yhteistyösopimukseksi. Työntekoa koskevan sopimuksen nimike ei sellaisenaan ole ratkaiseva, kun arvioidaan, onko kyseessä työeläkelakien tarkoittamana yrittäjänä vai työsuhteisena työntekijänä tehty työ.
Työstä oli maksettu vastiketta, jonka suuruus määräytyi kohteiden myyntien perusteella. A laskutti työstä saadun korvauksen laskutuspalvelu X Oy:n kautta. Laskutuspalvelu X Oy oli osapuolena A:n työskentelyä koskevassa sopimuksessa. Sopimuksen ja osapuolilta saadun selvityksen perusteella laskutuspalvelu X Oy:n rooli koski yksinomaan työstä maksetun korvauksen laskuttamista ja tilittämistä. Y Oy oli työn teettäjä. A siis teki ylemmän kiinteistönvälittäjän työtä Y Oy:lle vastiketta vastaan. Se, että työstä saatavan korvauksen maksamiseen ja laskuttamiseen käytetään laskutuspalveluyritystä, ei sellaisenaan merkitse, että A työskentelisi yrittäjänä.
Sopimuksella todettiin, ettei A ole työsuhteessa Y Oy:öön ja ettei osapuolten sopimussuhteeseen sovellu työsopimuslain säännökset. Lisäksi sopimuksella todettiin, että A oli vastuussa YEL-vakuutukseen liittyvistä velvoitteista, eikä Y Oy tai X Oy ole velvollinen maksamaan muun muassa sosiaaliturvamaksuja. A:n YEL-vakuutus oli päättynyt ja hän oli hakenut uutta YEL-vakuutusta. Sopimuksen kirjaukset ja A:n ottama YEL-vakuutus viittasivat siihen, että osapuolten tarkoituksena oli ollut sopia muusta kuin työsuhteessa tehtävästä työstä. A ja Y Oy eivät kuitenkaan olleet voineet laista poiketen eläkelaitoksia sitovasti keskenään sopia siitä, onko kysymyksessä työsuhde tai mitä työeläkelakia A:n työskentelyyn sovelletaan. Työntekosuhteen oikeudellinen luonne arvioidaan tosiasiallisten työskentelyolosuhteiden perusteella.
Y Oy:n antaman selvityksen mukaan A sai käyttää työssä apulaista ja sijaista työnteettäjää kuulematta. A:n antaman selvityksen mukaan hän teki työn aina itse henkilökohtaisesti. Työskentelyä koskevalla sopimuksella todettiin, että A voi käyttää apunaan muita Y Oy:n kanssa samaan konseptiin liittyneitä välittäjiä ja toimia näiden kanssa yhteistyössä. A oli henkilökohtaisesti työskentelyä koskevan sopimuksen osapuolena ja oli sopimuksen perusteella sitoutunut henkilökohtaisesti työskentelemään ylempänä kiinteistönvälittäjänä. Saadusta selvityksestä ei ilmennyt, että A olisi käyttänyt työssään apulaista tai sijaista.
Työskentelyä koskevalla sopimuksella todettiin, että A toimii itsenäisenä välittäjänä omaan lukuunsa. Työn tosiasiallisista olosuhteista saatujen selvitysten ja työskentelyä koskevan sopimuksen perusteella toimeksiantosopimukset asiakkaan kanssa laadittiin kuitenkin aina Y Oy:n nimissä. Laskutus asiakkaalta tapahtui Y Oy:n nimissä ja toimeksiantopalkkiot ohjattiin Y Oy:n tilille. Toimeksiantosopimukset tuli toimittaa Y Oy:n tiloihin. A:n tuli myös markkinoida itseään osana konseptia, johon Y Oy kuului, ja käyttää konseptin mukaisia tunnuksia ja muita ketjun tunnusmerkkejä. Sopimuksen mukaan Y Oy toimi kyseisen kiinteistönvälityskonseptin mukaisena yrittäjänä. Y Oy:llä oli sopimuksen mukaan velvollisuus ylläpitää kiinteistönvälitystä varten tarvittavaa aluehallintoviraston lupaa. A:ta ei oltu merkitty aluehallintoviraston välitysliikerekisteriin. Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain (välitysliikelaki) näkökulmasta A ei voinut harjoittaa kiinteistönvälitystoimintaa itsenäisesti omaan lukuunsa. Saadun selvityksen perusteella A työskenteli Y Oy:n lukuun ja sen nimissä, eikä yrittäjämäisesti omaan lukuunsa ja omissa nimissään.
Saadun selvityksen perusteella A osoitti itse työtehtävät itselleen. Hän hoiti työtehtävät itse pääasiassa omatoimisesti ja oman harkintansa mukaan. Työskentelyä koskevan sopimuksen perusteella Y Oy:llä oli oikeus tarkastaa A:n tekemät toimeksiantosopimukset ja välitystoimeksiantoihin kuuluvat asiakirjat. Y Oy:ssä oli vastaava hoitaja, joka huolehti, että liiketoiminnassa noudatetaan hyvää välitystapaa ja lakia. Välitysliikelaki myös edellyttää välitysliikkeen vastaavaa hoitajaa käytännössä valvomaan välitysliikkeen henkilökunnan toimintaa. Vaikka A työskentelikin jossain määrin itsenäisesti, oli Y Oy:llä oikeus ja mahdollisuus A:n työn johtoon ja valvontaan. Osapuolten välisen sopimuksen ja työskentelyn tosiasiallisista olosuhteista saadun selvityksen perusteella A työskenteli epäitsenäisessä asemassa suhteessa Y Oy:öön sen johdon ja valvonnan alaisena.
A:n työskentelyssä täyttyivät työsuhteen tunnusmerkit. Eläketurvakeskus oli sitä mieltä, että A työskenteli Y Oy:n työsuhteessa olevana työntekijänä ja hänen työskentelyynsä sovellettiin työntekijän eläkelakia. Näin ollen Y Oy:llä oli velvollisuus järjestää työntekijän eläkelain mukainen työeläketurva A:lle laskutuspalvelu X Oy:n kautta maksamastaan palkasta.
Lainkohdat
Työntekijän eläkelaki (TyEL) 1 §, 2 §, 4 §, 10 § Yrittäjän eläkelaki (YEL) 1 §, 3 §, 4 §, 7 §