20 §
(18.6.1971/504)
Mom. 1
Kunkin työsuhteen osalta erikseen määrätyt eläkkeet lasketaan yhteen. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen enimmäismäärä on kuitenkin 50 prosenttia työntekijän kymmenen viimeisen meripalveluvuoden eri työsuhteiden yhteenlaskettujen palkkojen keskimääräisestä kuukausipalkasta. Keskimääräistä kuukausipalkkaa määrättäessä otetaan huomioon kymmenen viimeistä 16 a §:n 1 momentissa tarkoitettua valintavuotta, joiden perusteella työsuhteiden eläkepalkat on määrätty. Jos edellä mainittu keskimääräinen kuukausipalkka on olennaisesti alhaisempi tai korkeampi kuin se palkka, jota vakuutettu on saanut merimiestoimesta niin pitkänä aikana, että korkeampaa palkkaa tai alhaisempaa palkkaa on voitu pitää vakiintuneena, pidetään keskimääräisenä kuukausipalkkana sitä keskimääräistä työansiota, joka hänellä olisi ollut, jollei muutosta olisi esiintynyt. Jos eläke on kuitenkin määrätty 17 tai 22 a §:n mukaisesti, eläkkeen enimmäismäärä on 60 prosenttia työntekijäin eläkelain 8 §:ssä tarkoitetusta yhteensovitusperusteesta. (29.12.1995/1745; Mu:27.3.1998/223)
Mom. 2
Jos eläkkeeseen on lisätty 15 d §:ssä säädetty lapsikorotus, on eläkkeen enimmäismäärä66 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta keskikuukausipalkasta.
Mom. 3
Jos tämän lain mukainen eläke, mukaanluettuna 22 §:n 1 momentissa tarkoitettu korotus, yhdessä eläkkeensaajan mahdollisesti saamien 27 §:n 1 momentissa tarkoitettujen muiden eläkkeiden ja korvausten kanssa ylittää 66 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta keskikuukausipalkasta, vähennetään lapsikorotusta ylittävällä osalla.