Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja sitä sovelletaan eläkkeeseen, jossa eläketapahtuma on sattunut lain voimassa ollessa.
Eläketapahtuman katsotaan sattuneen silloin, kun työntekijä on saavuttanut eläkkeen saamiseen oikeuttavan iän, kun työntekijä on tullut eläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi, kun työntekijää koskeva työttömyyseläkkeeseen oikeuttava työvoimaviranomaisen ensimmäinen todistus on annettu tai kun perhe-eläkkeen edunjättäjä on kuollut. Uutena eläketapahtumana ei tällöin kuitenkaan pidetä työttömyyseläkkeen muuttumista työkyvyttömyyseläkkeeksi, eläkkeen muuttumista vanhuuseläkkeeksi eikä oikeuden syntymistä perhe-eläkkeen saamiseen eläkkeensaajan jälkeen.
Lain 3 a§:ää sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa sattuneen eläketapahtuman perusteella maksettavaan eläkkeeseen.
Eläkkeen määrää laskettaessa lakia sovelletaan työsuhteeseen, joka on päättynyt 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen. Ennen 1 päivää tammikuuta 1991 päättyneissä työsuhteissa ansaitut maksu- ja purjehduskuukaudet luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi siihen työsuhteeseen, joka jatkuu lain voimaan tullessa. Jollei tällaista työsuhdetta ole, luetaan ennen 1 päivää tammikuuta 1991 ansaitut maksu- ja purjehduskuukaudet eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi viimeiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1991 päättyneeseen työsuhteeseen.
Jos lain voimaan tullessa jatkunut työsuhde päättyy ennen 1 päivää tammikuuta 1994, otetaan neljän viimeisen kalenterivuoden keskimääräistä kuukausiansiota laskettaessa huomioon tässä työsuhteessa saadut ansiot lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta ja ennen lain voimaantuloa kunkin huomioon otettavan kalenterivuoden osalta aluksella saatujen ansioiden yhteismäärä kaikissa merimieseläkelain mukaisissa työsuhteissa.
Sen estämättä, mitä ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleessa 17§:n 3 momentissa on säädetty vapaakirjan perusteella suoritettavan eläkkeen määräytymisestä, eläkkeen määrä on ennen tämän lain voimaantuloa ansaitulta eläkkeeseen oikeuttavalta maksukuukaudelta 1/6 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
Sen estämättä, mitä merimieseläkelain muuttamisesta 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain (1038/86) voimaantulosäännöksen 4 momentissa on säädetty, luetaan miehistöön kuuluvan vakuutetun työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä 1 päivästä tammikuuta 1992 ja sen jälkeen 31 päivään joulukuuta 2001 saakka eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi aika työkyvyttömyyden alkamisesta 60 ikävuoteen saakka ennen 1 päivää tammikuuta 1932 syntyneillä ja 65 ikävuoteen saakka 1 päivänä joulukuuta 1936 tai sen jälkeen syntyneillä. Jos vakuutettu on syntynyt 1 päivänä tammikuuta 1932 tai sen jälkeen mutta ennen 1 päivää joulukuuta 1936, tässä tarkoitettu aika lasketaan siten, että jokainen vakuutetun syntymäaikaa edeltävä, 31 päivän joulukuuta 1931 jälkeen alkanut kalenterikuukausi korottaa 60 ikävuotta yhdellä kuukaudella.
Sovellettaessa lain 14§:n 1 ja 2 momenttia on otettava huomioon, mitä merimieseläkelain muuttamisesta 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain voimaantulosäännöksen 3 momentissa on eläkeiästä säädetty.
Sen estämättä, mitä lain 12§:n 2 momentissa on säädetty, eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana otetaan huomioon myös 14§:n 1 momentissa tarkoitetun eläkeiän täyttämisen jälkeen palveltu aika, kunnes eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa on yhteensä 25 vuotta, kuitenkin enintään 65 vuoden iän täyttämiseen saakka. Tämän lain 22§:ssä tarkoitettu lykkäyskorotus lasketaan tällöin 25 vuode