Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Tätä lakia sovelletaan sellaisiin eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu tämän lain tultua voimaan.
Tämän lain 3 a §:n 1 momentin 2 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon ne työttömyyseläkkeet, jotka on myönnetty soveltaen tämän lain 15 e §:n 3 momentin toista virkettä.
Sen estämättä, mitä 15 §:n 5 momentissa säädetään yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikärajasta, vuonna 1943 tai sitä ennen syntynyt työntekijä säilyttää oikeuden saada yksilöllistä varhaiseläkettä 58 vuotta täytettyään.
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, tämän lain 15 e §:n 1 momenttia sovelletaan myös sellaisiin työttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut ennen tämän lain voimaantuloa. Jos työntekijällä ei ole ollut oikeutta työttömyyseläkkeeseen sen vuoksi, että hän ei ole täyttänyt merimieseläkelain 15 e §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista edellytystä sellaisena kuin se on tämän lain voimaan tullessa, eläke myönnetään hakemuksesta tämän lain sekä muilta osin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden merimieseläkelain säännösten mukaisesti hakemista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan tämän lain voimaantulosta alkaen. Jos mainittu hakemus tehdään kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, työttömyyseläke myönnetään lain voimaantulosta alkaen.
Vuonna 1944 tai sitä ennen syntyneeseen työntekijään, jolla on tämän lain voimaan tullessa oikeus työttömyysturvalain mukaiseen päivärahaan tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaiseen koulutustukeen taikka jolle vuonna 1999 on maksettu työttömyyspäivärahaa tai koulutustukea yhteensä vähintään sadalta päivältä, sovelletaan kuitenkin edelleen merimieseläkelain 15 e §:n 3 momenttia sellaisena kuin se on tämän lain voimaan tullessa. Sama koskee sellaista 55 vuotta täyttäneen työttömän työllistymisedellytysten parantamisesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettua työntekijää, joka on mainitussa laissa tarkoitetussa työ- tai virkasuhteessa tämän lain voimaan tullessa. Tätä momenttia sovellettaessa työntekijällä katsotaan olevan oikeus päivärahaan myös:
1) työttömyysturvalain 12 §:ssä tarkoitettuna omavastuuaikana ja 1 päivänä tammikuuta 2000;
2) aikana, jona työntekijällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan työttömyysturvalain 16 §:n 4 momentissa tarkoitetun hyväksyttävän syyn perusteella;
3) aikana, jona työntekijällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan sen vuoksi, että hän on saanut työnantajalta työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitettua muuta taloudellista etuutta kuin irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta edellyttäen, että sanottua etuutta koskeva sopimus on tehty ennen 1 päivää elokuuta 1999; tai
4) aikana, jona työntekijällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan sen vuoksi, että hän on saanut työnantajalta työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettua vuosiloma-ajan palkkaa tai lomakorvausta.
Mitä 6 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta työntekijään, jolla on tämän lain voimaan tullessa oikeus mainitussa momentissa tarkoitettuun työttömyyspäivärahaan tai koulutustukeen 1 päivänä elokuuta 1999 tai sen jälkeen tapahtuneen irtisanoutumisen tai yli kuusi kuukautta jatkuneen työsuhteen irtisanomisen perusteella taikka sellaisen lomautuksen perusteella, joka alkaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Jos kuitenkin mainittuna päivänä tai sen jälkeen irtisanoutuneelle, irtisanotulle tai lomautetulle työntekijälle on maksettu ennen tämän työsuhteen päätt