4 §
Mom. 1
Työntekijällä on oikeus vanhuuseläkkeeseen 65 vuotta täytettyään eläkehakemusta seuraavan kuukauden alusta lukien siitä riippumatta, onko hän enää työsuhteessa.
Mom. 2
Oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä on 18 vuotta täyttäneellä työntekijällä, joka sairauden, vian tai vamman takia on kykenemätön suorittamaan entistä työtään tai muuta työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja jonka työkyvyttömyyden, sen alkamisesta kulunut aika huomioon ottaen, voidaan arvioida jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläkkeen saajan täyttäessä vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän muuttuu työkyvyttömyyseläke vanhuuseläkkeeksi. (22.11.1963/526; Mu:18.6.1971/501)
Mom. 3
Työkyvyttömyyseläke myönnetään joko määräajaksi tai toistaiseksi sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa työkyvyttömyyden alkamista, ei kuitenkaan takautuvasti vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista. Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jos eläkkeensaaja tulee työkykyiseksi, ennen kuin hän on saavuttanut vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän.
Mom. 4
Jos työntekijällä kuollessaan oli oikeus vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen taikka jos hän sai mainittua eläkettä, on tällaisen edunjättäjän jälkeen miespuolisen edunjättäjän leskellä, jonka avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, sekä edunjättäjän lapsella ja mainitun lesken sellaisella lapsella, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yliteisesti huolehtineet, työntekijäin eläkelain 4 a §:ssä säädetyin rajoituksin edunsaajina oikeus saada perhe-eläkettä. (16.12.1966/640)
(Li:18.6.1971/501)