7 §
(30.12.1965/708)
Mom. 1
Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettu työntekijä on työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä olevan sairauden, vian tai vamman saamista lähinnä edeltäneen 540 sellaisen päivän aikana, joilta hän ei ole saanut valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain (125/34, 328/60) mukaista päiväavustusta, tässä laissa tarkoitetussa työssä ansainnut vähintään 300 markkaa, luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi myös se palkka, jonka hän työkyvyttömyyden alkamisesta lukien olisi ansainnut eläkeikään mennessä. Tämän palkan vuotuinen määrä edellytetään samaksi työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaan korjatuksi markkamääräksi, josta työntekijän työsuhteen perusteella on keskimäärin suoritettu tämän lain mukainen vakuutusmaksu niinä kalenterivuosina, joina hän tässä laissa tarkoitetussa työssä on ansainnut vähintään 800 markkaa tai jollei hän minään kalenterivuotena ole ansainnut vähintään sanottua määrää, samaksi kuin mainittu rajamäärä. Ennen 23 vuoden iän täyttämistä ansaitut palkat otetaan kuitenkin huomioon vain, jos ne on ansaittu sinä kalenterivuotena, jona työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä oleva sairaus, vika tai vamma on saatu, tai kolmena sitä välittömästi edeltäneenä kalenterivuotena. Laskettaessa edellä tarkoitettua markkamäärää, josta keskimäärin on suoritettu vakuutusmaksu, ei oteta huomioon aikaa, jolta työntekijä on ennen eläketapahtumaa välittömästi edeltäneen kalenterivuoden alkua työsuhteen katkettua saanut valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain mukaista päiväavustusta.Markkamäärän laskemisesta säädetään tarkemmin asetuksella. (18.6.1971/501; Mu:14.4.1978/275)
Mom. 2
Jos työntekijä saatuaan 1 momentin mukaan laskettua työkyvyttömyyseläkettä myöhemmin uudelleen saa työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä, luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palkaksi myösse palkka, jonka hän olisi saanut 1 momentin mukaan laskettuna siltä ajalta, jolta hän on 23 vuotta täytettyään saanut ensiksi mainittua työkyvyttömyyseläkettä. Jos kuitenkin uuden työkyvyttömyyden syynä on sama sairaus, vika tai vamma, jonka perusteella hän aikaisemmin sai työttömyyseläkettä maksetaan työkyvyttömyyseläke samojen perusteiden mukaisesti, kuin sitä hänelle aikaisemmin suoritettiin.
Mom. 3
Jos työntekijä on saavuttanut työ tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella oikeuden muussa laissa säädettyyn tai julkisen eläkesäännön mukaiseen eläketurvaan siten, että hänen sen mukaan maksettavaa työkyvyttömyyseläkettään määrättäessä otetaan huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika, ei ennen sanotun työ tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan alkamista ansaittua palkkaa oteta huomioon ratkaistaessa, onko ansio ylittänyt 1 momentissa mainitun rajamäärän. (14.7.1969/470)
Mom. 4
Jos työntekijällä saman eläketapahtuman johdosta on myös maatalousyrittäjien eläkelain mukaan oikeus saada sellaista työkyvyttömyyseläkettä, jota määrättäessä otetaan huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika, pidetään 1 momenttia sovellettaessa siinä mainittuna rajamääränä 200 markkaa. (14.7.1969/470)
Mom. 5
Jos 1 momentissa tarkoitetun rajamäärän ansaitseminen on estänyt työkyvyttömyyseläkkeen määräämisen työntekijäin eläkelain 6 §:n 3 momenttia soveltaen sanotun lain alaisen työsuhteen taikka maatalousyrittä