17 §
Mom. 1
Jollei tästä laista muuta johdu, on soveltuvin osin lisäksi
vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 2 §:n 2 momentissa, 3 §:n 1 ja 2 momentissa, 3 a, 4, 4a-4h, 4j-4n §:ssä,
5 §:n 1 ja 3-6 momentissa, 5 b, 5 c, 7 a, 7 c, 8, 8a-8g, 9,
9a, 10 ja 10 c §:ssä, 11 §:n 1 ja 2 momentissa, 12 §:n 1 momentin
5 kohdassa ja 4 momentissa sekä 14, 16, 17, 17 a, 17 b, 18, 19,
19a-19d, 20, 21, 21a-21e ja 22 §:ssä säädetään. (17.3.1995/393; Mu:18.12.1995/1485)
Mom. 2
Työntekijäin eläkelain 7 c §:n säännöksiä sovellettaessa syntymävuosirajoina pidetään vuoden 1939 asemesta vuotta 1947,
vuoden 1920 asemesta vuotta 1928 ja vuoden 1919 asemesta vuotta
1927. (20.9.1974/752; Mu:18.12.1995/1485)
Mom. 3
Työntekijäin eläkelain 8 §:n 1 ja 5 momentin säännöksiä sovellettaessa tämän lain mukainen eläke on rinnastettava työntekijäin eläkelain perusteella saatavaan eläkkeeseen ja tämän
lain mukaiseen eläkkeeseen oikeuttava työtulo otettava huomioon
sanottujen säännösten edellyttämää korkeinta eläkkeen perusteena olevaa palkkaa valittaessa.
Mom. 4
Työntekijäin eläkelain 17 ja 18 §:n säännöksiä sovellettaessa
rinnastetaan yrittäjä sanotussa laissa tarkoitettuun työnantajaan.
Mom. 5
Veroviranomainen on velvollinen antamaan eläketurvakeskukselle sekä eläkelaitokselle tämän lain toimeenpanossa tarvittavat
tiedot. Näistä tiedoista eläketurvakeskus ja eläkelaitos ovat
velvolliset, mikäli kysymyksessä ei ole käsiteltävänä olevan
asian ratkaisuun vaikuttava tieto, maksamaan kohtuullisen palkkion.