19 §
Mom. 1
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970.
Mom. 2
Tämä laki ei koske yrittäjää, joka on täyttänyt 65 vuotta ennen lain voimaantuloa.
Mom. 3
Oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole sellaisen työkyvyttömyyden perusteella, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa.
Mom. 4
Vakuutus on otettava vuoden kuluessa lain voimaantulosta, jos vakuuttamisvelvollisuus on alkanut sanotun vuoden aikana. Jos oikeus eläkkeen saamiseen alkaa tänä aikana ja jos eläkettä haetaan ennen kuin vakuutus on otettu, määrää eläketurvakeskus sen eläkelaitoksen, jolle hakemuksen ratkaiseminen ja eläkkeeseen liittyvät eläkelaitoksen muut tehtävät kuuluvat. Eläkelaitos pidättää eläkkeestä tällöin, mitä vakuutusmaksuna olisi ollut suoritettava.
Mom. 5
Sen estämättä, mitä 5 §:n 1 momentissa on säädetty, ennen 1 päivää tammikuuta 1927 syntyneen yrittäjän vanhuusja työkyvyttömyyseläkkeen määrä on, jos eläkkeeseen oikeuttavaksi on luettava aika lain voimaantulosta siihen saakka, kunnes yrittäjätäyttää 65 vuotta, 22 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta vuotuisesta työtulosta työtulon 20 000 markan määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 1/12 prosenttia jokaista täyttä eläkkeeseen oikeuttavaa kuukautta kohden. Sanottuun rajamäärään sovelletaan tämän lain 13 §:n säännöksiä. Jollei eläkkeeseen oikeuttavaksi ole luettava koko aikaa lain voimaantulosta 65 vuoden iän täyttämiseen, eläkkeen määrä on sama suhteellinen osa edellä tarkoitetusta määrästä kuin eläkkeeseen oikeuttavien kuukausien luku on koko mainittuun aikaan sisältyvien täysien kuukausien luvusta. Mitä tässä momentissa on säädetty, koskee myös henkilöä, jolle on myönnetty 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu vapaaehtoinen vakuutus. (Mu:29.12.1972/937)
Mom. 6
Sen estämättä, mitä 11 §:n 2 momentissa on säädetty, voidaan siinä tarkoitettu vakuutus, jos sitä on haettu vuoden 1970 aikana, myöntää takautuvasti sanotun vuoden alusta lukien. (7.7.1970/468)