Administrativt avtal till Nordisk konvention om social trygghet (på finska) (De nordiska länderna)

Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaisten viranomaisten nimeämät laitokset ovat 12.6.2012 tehdyn pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen (jäljempänä sopimus) 13 artiklan mukaisesti sopineet seuraavista hallinnollisista määräyksistä.

1 artikla
Määritelmät  

Sopimuksen 1 artikla Määritelmät

Seuraavissa määräyksissä sanoja ja ilmauksia käytetään siinä merkityksessä kuin sopimuksen 1 artiklassa on määritelty.

2 artikla
Asiallinen soveltamisala

Sopimuksen 2 artikla Asiallinen soveltamisala

Luettelo niistä perus- ja työeläkejärjestelmistä sekä eläke-etuuksista, jotka kuuluvat sopimuksen piiriin, sisältyy liitteeseen 1. Kukin maa ilmoittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Tanskan sosiaali- ja integraatioministeriölle (social- og integrationsministeriet) luetteloon tehtävistä muutoksista, jotka johtuvat edellisen kalenterivuoden aikana tapahtuneista lainmuutoksista. Luetteloa pidetään yllä liitteessä 2 esitetyllä tavalla.

3 artikla
Tanskaa koskevien erityismääräysten soveltaminen

Sopimuksen 3 artiklan 3 kappale Henkilöllinen soveltamisala

Tanskan osalta sopimuksen 3 artiklan 3 kappaleen soveltamisesta johtuvat käytännön seuraukset on kuvattu liitteessä 3.

4 artikla
Asetuksen laajennettu soveltamisala

Sopimuksen 4 artikla Asetuksen laajennettu soveltamisala
 
Jollei tämän hallinnollisen sopimuksen 16 artiklasta muuta johdu, koskevat täytäntöönpanoasetuksen määräykset vastaavalla tavalla sopimuksen ja hallinnollisen sopimuksen toimeenpanoa. Ks. kuitenkin myös tämän sopimuksen 3 artikla.

5 artikla
Asumisen määrittely erimielisyystilanteissa

Sopimuksen 5 artikla Asuminen

Erimielisyystilanteissa toimivaltaiset laitokset vaihtavat keskenään täytäntöönpanoasetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaiset asiaankuuluvat tiedot ja tutkivat, voivatko laitokset yhteisymmärryksessä määritellä, mihin asianomainen henkilö on keskittänyt pääasialliset intressinsä.

6 artikla
Sairaus – korvaus kotimatkan kustannuksista

Sopimuksen 7 artikla Korvaus kotimatkasta aiheutuvista kustannuksista

Kotimatkasta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen sovelletaan sopimuksen 7 artiklan mukaisesti seuraavia määräyksiä:

1. Tarve käyttää kalliimpaa matkustustapaa on todistettava kirjallisella lääkärinlausunnolla, joka laaditaan oleskelumaassa ennen kotimatkaa.

2. Päätöksen korvauksesta tekee oleskelupaikkakunnan laitos ennen kotimatkaa.

3. Mikäli oleskelupaikkakunnan laitokseen ei ole otettu yhteyttä ennen kotimatkaa, voidaan korvaus poikkeustapauksissa myöntää jälkikäteen.

7 artikla
Ilmoitus oikeudesta sellaiseen perus- ja työeläkkeeseen, jonka laskennassa on otettu huomioon tulevan ajan vakuutus- tai asumiskaudet

Sopimuksen 9 artikla Asetuksen 54 artiklan 2 kohdan b) i) alakohdan mukainen sopimus

1. Kun ehdot peruseläkkeen laskemiseksi, tulevat asumiskaudet mukaan lukien, on jossakin Pohjoismaassa täytetty, maan toimivaltainen laitos ilmoittaa muiden Pohjoismaiden toimivaltaisille laitoksille tulevista asumiskausista. Kyseisten maiden laitokset voivat tämän jälkeen laskea suhteutetun peruseläkkeen sopimuksen 9 artiklan mukaisesti.

2. Kun ehdot peruseläkkeen laskemiseksi, tulevat vakuutuskaudet mukaan lukien, on jossakin Pohjoismaassa täytetty, maan toimivaltainen laitos ilmoittaa muiden Pohjoismaiden toimivaltaisille laitoksille tulevista vakuutuskausista. Kyseisten maiden laitokset voivat tämän jälkeen laskea suhteutetun työeläkkeen sopimuksen 9 artiklan mukaisesti.

3. Kappaleessa 1 ja 2 kappaleessa mainitun ilmoituksen on sisällettävä tiedot ajankohdasta, josta alkaen sopimuksen 9 artiklaa sovelletaan eläkkeeseen.

8 artikla
Työttömyysetuudet – poikkeaminen täytettyjä kausia koskevasta vaatimuksesta

Sopimuksen 10 artikla Poikkeus täytettyjä kausia koskevasta vaatimuksesta

Sopimuksen 10 artiklan soveltamiseksi työttömyyskassan jäsenyyttä on haettava kahdeksan viikon kuluessa vakuutuksen päättymisestä lähtömaassa.

Norjan osalta vaaditaan työnvälitykseen ilmoittautumista kahdeksan viikon kuluessa.  

Ruotsin osalta voidaan 10 artiklaa soveltaa siinäkin tapauksessa, että työ on tehty tai päivärahaetuuksia työttömyyden aikana on nostettu viiden vuoden kuluessa laskettuna siitä päivästä, jolloin peruspäivärahaa koskeva hakemus on jätetty Alfa-työttömyyskassaan.   
    
Hakemus on jätettävä kahdeksan viikon kuluessa.

9 artikla
Kuntoutuskäytännöt

Sopimuksen 12 artikla Yhteistyö

1. Toimivaltaiset laitokset sopivat kahdenkeskisesti hallinnollisista käytännöistä kuntoutuksen järjestämiseksi kahden vuoden kuluessa tämän hallinnollisen sopimuksen ja sopimuksen voimaantulosta kussakin maassa.

2. Tilanteissa, joissa otetaan kantaa siihen, onko henkilöllä oikeus eläkkeeseen tai muuhun vastaavaan etuuteen, toimivaltaiset laitokset ilmoittavat kuntoutustoimenpiteistä, jotka on aloitettu, jotka on toteutettu tai jotka olisivat mahdollisia kussakin yksittäisessä tapauksessa.

10 artikla
Hallinnollinen yhteistyö ja yhteyselimet

Sopimuksen 13 artikla Hallinnollinen sopimus ja 14 artikla Hallinnollinen yhteistyö ja yhteyselin

1. Sopimuksen soveltamista varten toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset voivat olla suoraan yhteydessä toisiinsa ja asianomaisiin henkilöihin tai näiden valtuuttamiin edustajiin. Näiden tulee avustaa toisiaan sopimuksen soveltamisessa.

2. Konkreettisissa tapauksissa toimivaltaisten laitosten on yhteistyössä pyrittävä ratkaisemaan tilanne mahdollisimman pitkälle yksittäisen henkilön parhaaksi.  Jos tulos voidaan objektiivisesti tarkastellen katsoa henkilön kannalta ilmeisen kohtuuttomaksi, voidaan soveltaa asetuksen mahdollistamaa poikkeuslupakäytäntöä. Tämä koskee erityisesti 9 artiklan mukaista ammatillista kuntoutusta.

3. Luettelo sopimuksen 14 artiklan mukaisista yhteyselimistä ja tehtävistä, jotka on siirretty muille elimille, sisältyy liitteeseen 4. Kukin maa ilmoittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Tanskan sosiaali- ja integraatioministeriölle mahdollisista muutoksista, jotka on toteutettu edellisen kalenterivuoden aikana.  Luetteloa pidetään yllä liitteessä 2 kuvatulla tavalla.

11 artikla
Tulkintakysymykset

Sopimuksen 14 artikla Hallinnollinen yhteistyö ja yhteyselin

Jos sopimuksen ja tämän hallinnollisen sopimuksen toimeenpanossa ja tulkinnassa syntyy erimielisyyksiä, on toimivaltaisten laitosten käsiteltävä niitä. Mikäli toimivaltaiset laitokset eivät pääse yksimielisyyteen, on asianomaisten yhteyselinten käsiteltävä kysymystä. Tarvittaessa asiaa voi käsitellä maiden toimivaltaisten viranomaisten nimeämä ryhmä, joka koostuu kaikkien Pohjoismaiden edustajista. Tällainen ryhmä voidaan myös tarvittaessa kutsua koolle pohtimaan sopimukseen tai tähän hallinnolliseen sopimukseen liittyviä yleisiä tulkinta- ja toimeenpanokysymyksiä.

12 artikla
Yhteistyö sähköisessä tiedonvaihdossa

Sopimuksen 14 artikla Hallinnollinen yhteistyö ja yhteyselin

1. Toimivaltaiset laitokset toimivat yhteistyössä ja edistävät yhtenäisiä ratkaisuja sähköisessä tiedonvaihdossa asetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti. Toimivaltaiset laitokset voivat myös tehdä yhteistyötä muilla alueilla, joita tämä hallinnollinen sopimus koskee, jos siihen on teknisesti tarvetta. 

2. Toimivaltaiset laitokset voivat tehdä keskenään yhteistyösopimuksia.

13 artikla
Luopuminen kustannusten korvaamisesta – poikkeukset

Sopimuksen 15 artikla Luopuminen kustannusten korvaamisesta

Kun henkilö, jolla on oikeus luontoisetuuksiin jossakin Pohjoismaassa, oleskellessaan tilapäisesti toisessa Pohjoismaassa on joutunut maksamaan täyden hinnan etuuksista ilman, että maksuja on korvattu hoidon yhteydessä, tulee kyseisten maiden asianomaisten viranomaisten, Ruotsin osalta toimivaltaisen laitoksen, vuosittain veloittaa toisiltaan edellisen kalenterivuoden aikana maksetut luontoisetuuksia koskevat kulut.

Tässä veloituksessa sovellettava menettelytapa on kuvattu liitteessä 5.

14 artikla
Peruseläkkeen lisäosa 15. kesäkuuta 1992 tehdyn pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 27 artiklan mukaan

Sopimuksen 18 artikla Siirtymämääräykset

Laitoksen, joka 15 päivänä kesäkuuta 1992 tehdyn Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 27 artiklan perusteella maksaa peruseläkkeen lisäosaa, on pyynnöstä viimeistään kunkin vuoden tammikuussa saatava ilmoitukset eläkkeiden määristä niiltä muissa Pohjoismaassa toimivilta laitoksilta, jotka maksavat eläkettä kyseiselle eläkkeensaajalle.

15 artikla
Siirtymäsäännökset – ajanjaksot ennen vuotta 1994

Sopimuksen 18 artikla Siirtymämääräykset

Varmistaakseen oikeutensa peruseläkkeeseen Pohjoismaasta sopimuksen 18 artiklan mukaisesti ajanjaksoilta ennen vuotta 1994 hakijan tulee ilmoittaa kansallisella hakemuslomakkeella, missä Pohjoismaissa hän on asunut ja kuinka kauan. Tiedoista, jotka lähetetään yhdessä eläkehakemuksen kanssa toiseen Pohjoismaahan, tulee käydä selville, onko hakija sinä aikana, kun hän on asunut jossakin Pohjoismaassa, samanaikaisesti työskennellyt ja voinut ansaita oikeuden työeläkkeeseen toisesta Pohjoismaasta. Eläkkeen ansaintakaudet ilmoitetaan tämän hallinnollisen sopimuksen 16 artiklan mukaisesti.

16 artikla
Sopimuksen soveltamiseen tarvittavat tietojen vaihto ja asiakirjat

1. Pohjoismaat käyttävät tietojen vaihdossa samaa muotoa ja menetelmää, johon viitataan asetuksessa ja täytäntöönpanoasetuksessa. Poikkeuksista määräyksiin tehdään selkoa liitteessä 6.

2. Sopimusta ja tätä hallinnollista sopimusta sovellettaessa käytetään tietojen vaihdossa sähköisten lomakkeiden tulosteita niiden maiden laitosten osalta, jotka eivät käytä sähköistä tietojenvaihtoa.  

17 artikla
Voimaantulo ja irtisanominen  

Tämä hallinnollinen sopimus tulee voimaan sinä päivänä, kun kaikki toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaisen viranomaisen nimeämät toimivaltaiset laitokset ovat allekirjoittaneet hallinnollisen sopimuksen ja on voimassa yhtä kauan kuin sopimus, ellei joku osapuolista sano sitä irti. Irtisanomisesta on ilmoitettava kirjallisesti Tanskan sosiaali- ja integraatioministeriölle, jonka tulee tiedottaa muita osapuolia ilmoituksen tekemisestä ja sen sisällöstä. Irtisanominen koskee vain sitä osapuolta, joka on ilmoittanut asiasta, ja se tulee voimaan sen kalenterivuoden alusta, jonka alkaessa on kulunut vähintään kuusi kuukautta siitä, kun Tanskan sosiaali- ja integraatioministeriö on saanut ilmoituksen irtisanomisesta.

18 artikla
Allekirjoittaminen

Tämän hallinnollisen sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Tanskan sosiaali- ja integraatioministeriöön, joka toimittaa muille osapuolille oikeaksi todistetut jäljennökset tekstistä.
 

Liite 1
Luettelo sopimuksen piiriin kuuluvista perus- ja työeläkejärjestelmistä sekä eläke-etuuksista

12.6.2012 allekirjoitetun
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
hallinnollinen sopimus
artikla 2
 

TANSKA

Peruseläkkeet:

Sosiaalieläkelaki (Lov om social pension) LBK nr 1005, 19.8.2010

Työkyvyttömyyseläke
Eläke voidaan myöntää 18–65-vuotiaille.
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että henkilön työkyky on pysyvästi alentunut ja alentuminen on laajuudeltaan sellaista, että kyseinen henkilö ei kykene elättämään itseään ansiotyöllä sosiaalilainsäädännön ja muun lainsäädännön tarjoamista tukimahdollisuuksista huolimatta, mukaan lukien joustavat työmahdollisuudet.

Kansaneläke
Eläke maksetaan 65 vuotta täyttäneille.

Kansaneläkkeen saajalle voidaan maksaa yksilöllistä lisäetuutta, jos hänen taloudellinen tilanteensa on erityisen huono. Päätös tehdään eläkkeensaajan taloudellisen tilanteen konkreettisen ja yksilöllisen arvioinnin jälkeen. Yksilöllistä lisäetuutta myönnetään lämmityskulujen maksamiseen.

Työeläkkeet:

Laki työmarkkinoiden lisäeläkkeestä (Lov om Arbejdsmarkedets Tillægspension) LBK nr 942, 02.10.2009

Omaeläke
Eläkettä maksetaan henkilöille, jotka ovat saavuttaneet kansaneläkeiän. Eläkkeen suuruus perustuu ATP-järjestelmään maksettujen maksujen määrään.

Kuolemantapauksen johdosta annettavat avustukset:
Lisäeläkejärjestelmän jäsenen jälkeenjääneelle aviopuolisolle tai avopuolisolle maksetaan etuudensaajan kuollessa kertamaksuna 50 000 kr. Etuus voidaan maksaa etuudensaajan jälkeenjääneelle puolisolle, kun edunjättäjä on ollut lisäeläkejärjestelmän jäsenenä yhteensä vähintään kaksi vuotta ja on lisäksi maksanut työeläkemaksuja kahden vuoden ajalta.

Lisäeläkejärjestelmän jäsenten lapsille maksetaan kuolemantapauksen johdosta kertamaksu. Kertamaksuna maksetaan jokaiselle alle 21-vuotiaalle lapselle 50 000 kr.


FÄRSAARET

Peruseläkkeet:

Sosiaalieläkelaki (Lóg um almennapensjónir o.a.) Ll. nr. 48, 10/05 – 1999

Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 18–67-vuotiaille. Varhaiseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on ennen eläkkeen hakemista asunut Färsaarilla vähintään 3 vuotta ja että hänen työkykynsä on alentunut tosiasiallisesti vähintään 50 prosenttia lääketieteellisesti tunnustetun sairauden tai vamman johdosta. Varhaiseläkkeessä sovelletaan kolmea eri työkyvyttömyysastetta.

Työkyvyttömyyseläke voi koostua perusosasta ja eläkelisästä. Eläkelisä vaihtelee työkyvyttömyysasteen mukaan.

Työkyvyttömyysetuus voidaan myöntää henkilöille, joiden työkyvyttömyys on alentunut pysyvästi vähintään kahdella kolmanneksella.

Työkyvyttömyystuki voidaan myöntää vajaakuntoisille.

Lapsikorotus ja/tai henkilökohtainen lisäosa voidaan myöntää, jos eläkkeensaaja täyttää niitä koskevat ehdot.

Vanhuuseläke
Vanhuuseläke voidaan myöntää 67 vuotta täyttäneille. Henkilön tulee olla asunut Färsaarilla vähintään kolme vuotta 15 ja 67 vuoden iän täyttämisen välisenä aikana.

Vanhuuseläke voi koostua perusosasta ja eläkelisästä.

Lapsikorotus ja/tai henkilökohtainen lisäosa voidaan myöntää, jos eläkkeensaaja täyttää niitä koskevat ehdot.


GRÖNLANTI

Peruseläkkeet:

Laki vanhuuseläkkeestä (Utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat)
Nr 3, 7. toukokuuta 2007
Laki työkyvyttömyyseläkkeestä (Siusinaartumik pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat) Nr. 4, 7. toukokuuta 2007

Työkyvyttömyyseläke
Eläke voidaan myöntää 18–65-vuotiaille.

Varhaiseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että henkilön työkyky on pysyvästi alentunut.
Eläkkeensaajan täyttäessä tarvittavat ehdot voidaan maksaa lapsikorotusta ja/tai henkilökohtaista lisää.

Vanhuuseläke
Vanhuuseläkettä maksetaan 65 vuotta täyttäneille.

Eläkkeensaajan täyttäessä eri lisien ehdot, hänelle voidaan maksaa käyttörahalisää (rådighedsbestemt tillæg), lapsikorotusta ja/tai henkilökohtaista lisää.


SUOMI

Peruseläkkeet:

Kansaneläkelaki (Folkpensionslag) 568/2007
Laki kansaneläkelain voimaanpanosta (Lag om införande av folkpensionslagen) 569/2007

Kansaneläke

• Vanhuuseläke
• Työkyvyttömyyseläke
• Työttömyyseläke

Perhe-eläke

• Leskeneläke
• Lapseneläke

Kansaneläkelain mukaisena etuutena maksetaan lapsikorotusta. Tämä etuus maksetaan kansaneläkelain mukaisesti joko kansaneläkkeen tai työeläkkeen perusteella. Maksaminen ei ole riippuvainen työeläkkeen suuruudesta.

Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläkettä myönnetään määräaikaisesti tai toistaiseksi. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke on kuntoutustukea. Eläke voidaan myöntää 16–64-vuotiaalle henkilölle, joka sairauden, vian tai vamman vuoksi ei kykene suoriutumaan tavanomaisesta työstään tai siihen verrattavasta työstä, jonka ottaen huomioon henkilön ikä, ammattitaito ja muut seikat voidaan katsoa soveltuvan hänelle kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi. Eläke myönnetään ainoastaan täyden työkyvyttömyyden perusteella. Eläke myönnetään useimmissa tapauksissa sen jälkeen kun oikeus sairauspäivärahaan on päättynyt (noin 300 päivän kuluttua).

Vanhuuseläke
Eläkettä maksetaan yleisen eläkeiän mukaan 65 ikävuodesta lähtien.
Varhennettua vanhuuseläkettä voidaan maksaa 62 vuotta täyttäneille henkilöille. Varhennettua vanhuuseläkettä vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä maksetaan varhennettuna. Vanhuuseläkkeelle siirtymistä voi myös lykätä, jolloin eläkettä korotetaan 0,6 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy.

Työttömyyseläke
Työttömyyseläke turvaa ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien toimeentulon, kun oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt. Työttömyyseläkettä voidaan myöntää työntekijöille tai yrittäjille, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1950 ja täyttäneet 60 vuotta mutta eivät 65 vuotta. Henkilöt, jotka ovat syntyneet vuonna 1950 tai myöhemmin, eivät voi saada työttömyyseläkettä. Muut työttömyyseläkkeen ehdot on täytettävä.

Perhe-eläkkeet
Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaille lapsille, jotka ovat menettäneet äitinsä, isänsä tai molemmat vanhempansa. Lapseneläke koostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä. Myös alle 21-vuotiaat lapset, jotka opiskelevat kokoaikaisesti, ovat oikeutettuja lapseneläkkeen perusmäärään. Alle 65-vuotias jälkeenjäänyt puoliso tai osapuoli rekisteröidyssä parisuhteessa voi saada leskeneläkettä. Leskeneläkettä maksetaan alkueläkkeenä ja jatkoeläkkeenä. Jälkeenjääneellä puolisolla on oikeus alkueläkkeeseen, jota maksetaan kiinteänä summana kuuden kuukauden ajan. Alkueläkkeen jälkeen voidaan myöntää jatkoeläkettä. Se koostuu perusosasta ja ansiosidonnaisesta täydennysmäärästä. Jos jälkeenjääneellä puolisolla ei ole huollettavanaan alle 18-vuotiaita lapsia, voidaan myöntää vain ansiosidonnainen täydennysmäärä.   

Työeläkkeet

Työntekijän eläkelaki (Lagen om pension för arbetstagare) 395/2006
Yrittäjän eläkelaki (Lag om pension för företagare) 1272/2006
Maatalousyrittäjän eläkelaki (Lag om pension för lantbruksföretagare) 1280/2006

Merimieseläkelaki (Lag om sjömanspensioner) 1290/2006
Valtion eläkelaki (Lag om statens pensioner) 1295/2006
Kunnallinen eläkelaki (Lag om kommunala pensioner) 549/2003
Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (Pensionslag för evangelisk-lutherska kyrkan) 261/2008

Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää työntekijöille tai yrittäjille, joiden työkyvyn voidaan sairauden johdosta katsoa alentuneen vähintään vuoden ajaksi. Täysi työkyvyttömyyseläke maksetaan, jos työkyky on alentunut vähintään kolmella viidenneksellä ja osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan, jos työkyky on alentunut vähintään kahdella viidenneksellä – kolmella viidenneksellä.

Vanhuuseläke
Vuoden 2005 alusta vanhuuseläkettä voidaan maksaa 63–68 vuoden iästä lähtien.

Varhennettu vanhuuseläke voidaan myöntää vähintään 62 vuotta täyttäneelle henkilölle. Eläkettä maksetaan tällöin pysyvästi 0,6 prosentilla alennettuna jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä maksetaan ennen 63 vuoden ikää. Vanhuuseläkkeen voi myös siirtää myöhemmäksi henkilön täytettyä 68 vuotta. Tällöin eläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen siirtyy.

Osa-aikaeläke
Ikääntyneet 60–67-vuotiaat työntekijät, jotka täyttävät osa-aikaeläkkeen saamisen ehdot, voivat vähentää työtaakkaansa ja saada eläkkeen, joka korvaa osan ansioiden alentumisesta. Eräs ehdoista on, että he ovat työskennelleet kokoaikaisesti vähintään 12 viimeksi kuluneista 18 kuukaudesta ja ovat viimeisten 15 vuoden aikana saaneet ansiotuloja, jotka oikeuttavat työeläkkeeseen ja jotka vastaavat vähintään viittä työvuotta. Heidän tulee siirtyä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Tulojen on alennuttava 35–70 prosenttia ja työajan on vähennyttävä vastaavasti. Osa-aikaeläkettä ei voida myöntää henkilölle, joka saa muuta lakisääteistä ansioihin perustuvaa eläkettä. Ennen vuotta 1953 syntyneillä on oikeus osa-aikaeläkkeeseen aikaisintaan 58 vuoden iästä. Vuonna 1946 tai aiemmin syntyneillä henkilöillä osa-aikaeläkkeen yläikäraja on yksityisellä sektorilla 65 vuotta.

Työttömyyseläke
Työttömyyseläke turvaa ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien toimeentulon sen jälkeen kun oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy. Työttömyyseläkettä voidaan myöntää työntekijöille tai yrittäjille, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1950 ja ovat täyttäneet 60 vuotta. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet henkilöt eivät voi saada työttömyyseläkettä. Muut työttömyyseläkkeen ehdot on täytettävä.

Perhe-eläke
Perhe-eläke turvaa jälkeenjääneen puolison ja lasten toimeentulon, kun perheenhuoltaja kuolee. Työeläkelakien mukainen perhe-eläke lasketaan edesmenneen työntekijän tai yrittäjän ansiotyön perusteella. Perhe-eläke perustuu eläkkeeseen, joka maksettiin edunjättäjälle tämän kuolinpäivänä. Jos edunjättäjä ei saanut eläkettä kuolinhetkellä, perhe-eläke perustuu työkyvyttömyyseläkkeeseen, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos hän olisi tullut työkyvyttömäksi kuolinpäivänään.

Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy etuuteen oikeutettujen henkilöiden määrän mukaan ja voi enintään käsittää sen eläkkeen määrän, johon edunjättäjällä olisi ollut oikeus. Perhe-eläke voidaan maksaa lapsille, leskelle, edunjättäjän entiselle puolisolle ja jälkeenjääneelle osapuolelle rekisteröidyssä parisuhteessa.


ISLANTI

Peruseläkkeet

Sosiaaliturvalaki (lög um almannatryggingar) 100/2007.

Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 18–66-vuotiaille henkilöille. Vaatimuksena on vähintään kolmen vuoden asuminen Islannissa ennen hakemuksen jättämistä, pysyvä vähintään 75 prosentin työkyvyttömyysaste lääketieteellisesti tunnustetun sairauden tai vammaisuuden johdosta ja tietyn rajan alittavat tulot.

Työkyvyttömyyseläke voi koostua perusmäärästä, eläkelisästä ja ikäsidonnaisesta eläkelisästä.

Työkyvyttömyysetuus voidaan myöntää henkilöille, joiden pysyvä työkyvyttömyysaste on 50–74 prosenttia.

Vanhuuseläke
Vanhuuseläke voidaan myöntää 67 vuotta täyttäneille henkilöille. Vaatimuksena on vähintään kolmen vuoden asuminen Islannissa 16–67 vuoden iässä sekä tietyn rajan alittavat tulot.

Vanhuuseläke voi koostua perusmäärästä ja eläkelisästä.

Lapseneläke
Lapseneläke voidaan myöntää alle 18-vuotiaille lapsille, jotka ovat menettäneet yhden tai molemmat vanhempansa tai joiden vanhemmat ovat vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä.

Työeläkkeet

Laki n:o 129 pakollisesta eläkkeestä ja eläkerahastojen toiminnasta vuodelta 1997.
Erinäisiä lakeja yksittäisistä eläkerahastoista.

Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää eläkerahaston jäsenelle, jos hän on menettänyt vähintään 50 prosenttia työkyvystään ja hän on maksanut eläkemaksua rahastoon vähintään kaksi vuotta, ja jos tulojen vähennys johtuu tästä työkyvyn alentumisesta.

Eläke lasketaan työkyvyn alenemisprosentin ja ansaittujen eläkepisteiden perusteella.

Vanhuuseläke
Vanhuuseläke voidaan myöntää 65 vuotta täyttäneille valtion työntekijöille tai muutoin 67 vuotta täyttäneille.

Eläke lasketaan maksettuihin eläkemaksuihin perustuvien ansaittujen eläkepisteiden mukaan. Eläkkeen tulee olla 56 prosenttia keskimääräisistä eliniän tuloista, ja se perustuu 40 vuoden aikana maksettuihin eläkemaksuihin (vastaa 1,4 % keskimääräisistä eliniän tuloista/eläkemaksuvuosi).

Kuolemantapauksen johdosta annettavat avustukset
Eläkettä maksetaan jälkeenjääneelle puolisolle tai avopuolisolle ja alle 18-vuotiaille lapsille, jos edunjättäjä oli maksanut eläkemaksuja vähintään 24 kuukautta kuolemantapausta edeltäneiden 36 kuukauden aikana. Edunjättäjä on voinut joko kuolemantapauksen sattuessa saada eläkettä eläkerahastosta tai maksaa eläkemaksuja tietyn ajan ennen kuolemantapausta. Eläkettä maksetaan 24 kuukautta tai kauemmin, jos leski elättää alle 18-vuotiasta lasta ja hänen työkyvyttömyysasteensa on vähintään 50 prosenttia ja hän on alle 67-vuotias. Lapsille eläkettä maksetaan 18 ikävuoteen saakka.


NORJA

Peruseläkkeet

Laki (28.2.1997) n:o 19 yleisestä sosiaalivakuutuksesta (folketrygd)

Työkyvyttömyyseläke (uførepensjon) voidaan myöntää 18–67-vuotiaille henkilöille. Vaatimuksena on, että työkyky on laskenut pysyvästi sairauden, vian tai vamman vuoksi.

Työkyvyttömyyseläke koostuu peruseläkkeestä ja lisäeläkkeestä (työeläke) tai erityislisästä ja on riippuvainen ansaitsemisajan pituudesta.

Vanhuuseläke myönnetään 1.1.2011 saakka asianomaisen 67-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta. Eläke koostuu peruseläkkeestä ja lisäeläkkeestä (työeläke) ja/ tai erityislisästä. Eläkkeen määrä riippuu ansaitsemisajan pituudesta.

Erityislisää maksetaan peruseläkkeen yhteydessä henkilöille, joille ei ole karttunut lisäeläkettä tai joiden lisäeläke on alhainen.

Vanhuuseläkettä voi 1.1.2011 lähtien saada joustavasti mutta aikaisintaan asianomaisen 62-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta.  Edellytyksenä sille, että asianomainen voisi saada vanhuuseläkettä ennen kuin hän täyttää 67 vuotta on, että hänellä olisi 67 vuotta täyttäessään oikeus vähimmäiseläketason mukaiseen eläkkeeseen. Vanhuuseläkettä tarkistetaan ikäryhmän odotetun eliniän mukaisesti niin, että vuosittaisesta eläkkeestä tulee sitä suurempi mitä myöhemmin eläkkeelle siirrytään. Vanhuuseläke koostuu peruseläkkeestä, lisäeläkkeestä (työeläke) ja/tai eläkelisästä.

Myöhemmin kuin vuonna 1953 syntyneet henkilöt saavat vanhuuseläkkeensä kokonaan tai osittain uuden ansaintamallin mukaan. Uuden ansaintamallin mukainen vanhuuseläke koostuu ansioeläkkeestä ja mahdollisesti takuueläkkeestä.

Leskeneläkettä maksetaan, jos leskellä ja edunjättäjällä oli yhteisiä lapsia tai jos heidän avioliittonsa oli kestänyt vähintään viisi vuotta. Lesket, jotka eivät täytä näitä ehtoja, voivat saada siirtymäajan tukea rajoitetun ajan – yleensä yhden vuoden. Avopuolisot, joilla on yhteisiä lapsia, ja avopuolisot, jotka ovat aikaisemmin olleet avioliitossa keskenään, ovat samassa asemassa kuin aviopuolisot. Eronneet jälkeenjääneet puolisot, jotka eivät ole solmineet uutta avioliittoa, voivat joissakin tapauksissa olla oikeutettuja leskeneläkkeeseen, jos avioliitto edunjättäjän kanssa oli pitkäaikainen (15 vuotta, jos heillä oli yhteisiä lapsia, muuten 25 vuotta).

Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaille lapsille, jotka ovat menettäneet toisen vanhempansa. Lapset, jotka ovat menettäneet molemmat vanhempansa, voivat saada jatkettua lapseneläkettä 20 ikävuoteen saakka, jos he opiskelevat.

Varhaiseläke:
Laki (3.12.1948) n:o 7 merimiesten eläkevakuutuksesta (pensjonstrygd for sjømenn)
Eläkettä myönnetään 60–66-vuotiaille.

Laki (28.6.1957) n:o 12 kalastajien eläkevakuutuksesta (pensjonstrygd for fiskere)
Eläkettä myönnetään 60–66-vuotiaille.

Muita eläkejärjestelmiä:
Laki (22.6.1969) n:o 12 sairaanhoitajien eläkevakuutuksesta (pensjonsordning for sykepleiere). Eläkettä myönnetään 65 ikävuodesta alkaen sairaanhoitajille (undersjuksköterska). Ylihoitajille (överordnad sjuksköterska) ikäraja on 70 vuotta, mutta eläkettä voidaan aikaistaa tietyn ehdoin.

Lisäeläke (työeläke)

Laki (28.2.1997) n:o 19 yleisestä sosiaalivakuutuksesta (folketrygd)

Lisäeläke, joka perustuu eläkkeeseen oikeuttaviin tuloihin ym., maksetaan työkyvyttömyyseläkkeenä ja vanhuuseläkkeenä. Leskeneläke on 55 prosenttia lisäeläkkeestä, johon edunjättäjällä oli oikeus. Orvoille maksetaan 55 prosenttia sen vanhemman lisäeläkkeestä, jolla on korkein eläkepisteansainta.

Eläkkeeseen oikeuttaviin tuloihin ym. perustuvaa ansaintaeläkettä maksetaan vanhuuseläkettä saaville henkilöille, jotka ovat syntyneet vuoden 1962 jälkeen ja osittain myös vuosina 1954–1962 syntyneille henkilöille.  

Virkamieseläke

Laki (28.7.1949) n:o 26 Valtion eläkekassasta (Statens pensjonskasse)

Eläkettä maksetaan aikaisintaan 65 ikävuodesta lähtien, jos virkaan ei liity alempaa eläkeikää. Eläkettä maksetaan viimeistään 70 ikävuodesta lähtien.


RUOTSI

Peruseläkkeet

Sosiaalivakuutuskaari (Socialförsäkringsbalken 2010:110), sairauskorvaus ja aktivointikorvaus osa C, vanhuuseläke osa E sekä leskeneläke osa F.

Sairauskorvaus ja aktivointikorvaus *
Aktivointikorvaus takuukorvauksen muodossa voidaan myöntää 19–29-vuotiaille.
Sairauskorvaus takuukorvauksen muodossa voidaan myöntää 30–64-vuotiaille.

Vanhuuseläke
Takuueläke voidaan myöntää 65 vuotta täyttäneille.

Leskeneläke
Alkueläkkeen takuueläke voidaan myöntää alle 65-vuotiaille.

Työeläkkeet

Sosiaalivakuutuskaari (Socialförsäkringsbalken 2010:110), sairauskorvaus ja aktivointikorvaus osa C, vanhuuseläke osa E sekä leskeneläke osa F.

Sairauskorvaus ja aktivointikorvaus*
Tuloperusteinen aktivointikorvaus voidaan myöntää 19–29-vuotiaille.
Tuloperusteinen sairauskorvaus voidaan myöntää 30–64-vuotiaille.

Vanhuuseläke
Ansaintaeläke voidaan myöntää 61 vuotta täyttäneille.
Rahastoeläke voidaan myöntää 61 vuotta täyttäneille.
Lisäeläke voidaan maksaa 61 vuotta täyttäneille jossain määrin alennettuna.

Leskeneläke
Alkueläke voidaan myöntää alle 65-vuotiaille.
Leskeneläke voidaan myöntää alle 65-vuotiaille naisille, mutta jossain määrin myös 65 vuotta täyttäneille naisille.
Lapseneläke voidaan myöntää alle 18-vuotiaille lapsille. Lapseneläkettä voidaan jatkaa enintään sen vuoden kesäkuuhun saakka, jolloin lapsi täyttää 20 vuotta.

* Sairauskorvaus ja aktivointikorvaus ovat etuus, jota maksetaan työkyvyttömälle.

Liite 2
Julkaiseminen pohjoismaisessa sosiaaliturvaportaalissa

12.6.2012 allekirjoitetun
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
hallinnollinen sopimus
artiklat 2 ja 10

Sekä luettelo sopimuksen piiriin kuuluvista eläke-etuuksista että luettelo yhteyselimistä ja tehtävistä, jotka on siirretty toisille elimille, julkaistaan pohjoismaisessa sosiaaliturvaportaalissa.

Sosiaaliturvaportaalin toimituskunta voi tarvittaessa pyytää Pohjoismaata päivittämään maan tiedot luetteloissa samalla tavoin kuin on sovittu portaalin päivittämisestä Pohjoismaiden sosiaalivakuutuselinten välillä tehdyn sosiaaliturvaportaalin hallinnointisopimuksen liitteessä 1.

Liite 3
Tanskaa koskevien pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen erityismääräysten soveltaminen sopimuksen 3 artiklan 3 kappaleen mukaisen henkilöpiirin osalta

12.6.2012 allekirjoitetun
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
hallinnollinen sopimus
artikla 3

1. 12.6.2012 tehdyn pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 3 artiklan 3 kappaleessa määrätään, että Tanska ei sovella seuraavia määräyksiä henkilöihin, jotka eivät ole Pohjoismaiden kansalaisia:

• asetuksen määräykset perhe-etuuksista ja etuuksista eläkeläisten alaikäisille lapsille sekä toisen tai molemmat vanhempansa menettäneille lapsille (asetuksen 8 luku)
• asetuksen määräykset työttömistä, jotka matkustavat muuhun jäsenvaltioon kuin toimivaltaiseen valtioon (asetuksen 64 artikla)
• pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen määräykset peruseläkkeistä (sopimuksen 8 artikla)

Tämä koskee käytännössä ETA-alueen ja Sveitsin ulkopuolella olevien maiden kansalaisia (kolmannen maan kansalaiset), koska ETA-alueen ja Sveitsin kansalaisilla on asetuksen mukaisia oikeuksia.

2. Tanskan erityismääräysten seuraukset:

Tanskalle:

Perhe-etuudet

• EY-asetuksen n:o 883/2004 määräyksiä perhe-etuuksista suhteessa sosiaaliturvasopimukseen ei sovelleta henkilöihin, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia – eli kolmansien maiden kansalaiset eivät voi laskea hyväkseen asumis- tai työskentelykausia muissa Pohjoismaissa laskettaessa Tanskan perhe-etuuksien odotusaikaa, eikä näille henkilöille myöskään voida maksaa ulkomaille Tanskan perhe-etuuksia.

Työttömyysetuudet

• EY-asetuksen n:o 883/2004 64 artiklan määräyksiä työttömyyspäivärahasta ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin – eli kolmansien maiden kansalaiset eivät voi viedä Tanskan työttömyyspäivärahaa mukanaan ulkomaille hakiessaan työtä toisesta Pohjoismaasta, eivätkä kolmansien maiden kansalaiset voi saada työttömyyspäivärahaa toisesta Pohjoismaasta hakiessaan työtä Tanskasta.

Peruseläke

• Kolmansien maiden kansalaiset eivät voi ansaita peruseläkettä eli Tanskan sosiaalieläkettä sopimuksen mukaisten lievempien määräysten mukaan (3 vuoden asuminen) vaan yleisten, kolmansien maiden kansalaisia koskevien Tanskan määräysten mukaan (10 vuoden asuminen), eikä heille voida maksaa ulkomaille Tanskan sosiaalieläkettä sopimuksen lievempien määräysten mukaisesti.

Hallinto

• Vaikka on olemassa erityismääräyksiä sopimuksen ja asetuksen soveltamisesta Tanskassa kolmansien maiden kansalaisiin, Tanskan laitosten ja viranomaisten on mahdollisimman kattavasti avustettava muita Pohjoismaita niiden soveltaessa sopimusta kolmansien maiden kansalaisten osalta.

Suomelle, Norjalle, Islannille ja Ruotsille:

Tanskan erityismääräykset eivät vaikuta lainkaan sosiaaliturvasopimuksen soveltamiseen muissa Pohjoismaissa. Muut Pohjoismaat laskevat yhteen kolmansien maiden kansalaisten asumis- ja vakuutuskaudet Tanskassa asetuksen määräysten mukaisesti ja lukevat ne hyväksi laskettaessa pro rata -eläkettä.

Peruseläkkeet ja perhe-etuudet maksetaan Tanskaan samalla tavoin kuin muihin ETA-maihin.
 

Liite 4
Yhteyselimet ja muut toimielimet, joilla on sopimukseen liittyviä tehtäviä

Yhteystiedot on jätetty pois tästä esityksestä.
 

Liite 5
Luontoisetuuksien kustannusten korvaaminen Pohjoismaissa

12.6.2012 allekirjoitetun
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
hallinnollinen sopimus
artikla 13

Kun henkilö, joka on oikeutettu luontoisetuuksiin jossakin Pohjoismaassa, on oleskellessaan tilapäisesti toisessa Pohjoismaassa saanut luontoisetuuksia ja joutunut maksamaan etuuksista täyden hinnan, eikä ole voinut saada korvausta hoitotapahtuman yhteydessä, voi hän toimia seuraavasti:

1. Kotiin palattua lähetetään lomake E 126/S067 sekä kuitti maksun suorittamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle maassa, jossa etuus on annettu.

2. Tämän maan toimivaltainen viranomainen täyttää lomakkeen E 126/S068 tiedoilla siitä, kuinka paljon etuuksista olisi korvattu tämän viranomaisen säännösten perusteella.

3. Asuinmaan toimivaltainen viranomainen korvaa maksut kyseiselle henkilölle sen summan mukaan, jonka etuudet antaneen maan viranomainen on ilmoittanut.

4. Asuinmaan vastaava viranomainen lähettää viimeistään 1 päivänä maaliskuuta kokonaislaskun etuudet antaneen maan vastaavan viranomaisen hyväksyttäväksi niistä maksuista, jotka on korvattu vuoden aikana.

Vastaavat viranomaiset ovat:

Tanskassa:	Patientombuddet, International Sygesikring
	Finsensvej 15, 2000 Frederiksberg
Suomessa:	Kansaneläkelaitos, Kymenlaakson kv-tilitysyksikkö,
	Valtakatu 40, 45700 Kuusankoski
Islannissa:	Sjúkratryggingar Íslands,
	Laugavegi 114-118, IS 150 Reykjavík
Norjassa:	HELFO Utland: Helseøkonomiforvaltningen (HELFO) Utland
	Postboks 6721 Etterstad, 0609 Oslo
Ruotsissa:	Försäkringskassan, NFC Visby,
	Box 1164, 62122 Visby

Kokonaislaskun tulee sisältää seuraavat tiedot:

• kyseisen henkilön etu- ja sukunimi, henkilötunnus tai syntymäaika
• maksut ja maksetut summat, joista yksilölliset osasummat niin etuudet antaneen maan kuin asuinmaan valuutassa ja
• Tanskan osalta se alue, joka on vastannut lomakkeeseen E 126/S068.

5. Etuudet antaneen maan vastaava viranomainen esittää tarvittavat huomautukset kokonaislaskusta viimeistään 1 päivänä kesäkuuta.

6. Korvaus asuinmaan vastaavalle viranomaiselle maksetaan vuosittain viimeistään 1 päivänä syyskuuta, ja maksusta tulee käydä ilmi ne maksut, jotka asuinmaa on suorittanut edellisen vuoden aikana. Korvaus lasketaan saajamaan valuutassa maksupäivän kurssin mukaan.

7. Maksu maksetaan kussakin maassa seuraaville tileille:

Tanskassa:	Patientombuddet
	Konto: Danske Bank. Girostrøget 1. DK-0800 Høje Taastrup, Danmark,
	IBAN: DK2702164069164862
	BIC/SWIFT: DABADKKK
Suomessa:	Folkpensionsanstalten
	Nordea Bank Finland Plc, Aleksanterinkatu 36, FI-00200 Nordea, Finland
	IBAN: FI3720773800000224
	BIC: NDEAFIHH
Islannissa:	Sjúkratryggingar Íslands,bankkonto 0001-26-25501 Seðlabanki íslands Reykjavík
	IBAN: IS53 0001 2602 5501 6503 090 20
	SWIFT: SISLISRE
Norjassa:	Helseøkonomiforvaltningen HELFO Utland
	IBAN: NO38 7850 0506 422
	SWIFT: DNBANOKK
	DnB NOR Bank ASA
	0021 Oslo
	Norway
Ruotsissa:	Försäkringskassan, konto: 54391031833, Skandinaviska Enskilda Banken AB,
	SE-106 40 Stockholm
	IBAN: SE 965 0000 0000 54391031833
	BIC: ESSESESS

Liite 6
Sosiaaliturvasopimuksen ja täytäntöönpanosopimuksen täytäntöönpanossa käytettävät asiakirjat

12.6.2012 allekirjoitetun
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
hallinnollinen sopimus
artikla 16
 

Pohjoismaat käyttävät tietojen vaihdossa asetuksessa ja soveltamisasetuksessa tarkoitettuja muotoja ja menetelmiä seuraavin poikkeuksin:

Oikeus hoitoetuuksiin osoitetaan henkilöllisyysasiakirjalla ja ilmoittamalla asuinosoite toisessa Pohjoismaassa. Eurooppalaista sairaanhoitokorttia/väliaikaista todistusta, joka korvaa eurooppalaista sairaanhoitokorttia, käytetään tarvittaessa Pohjoismaiden välillä.

• E-lomakkeita voidaan soveltamisasetuksen 95 artiklan mukaisena siirtymäkautena käyttää paperisen SED-lomakkeen sijaan. Färsaaret ja Grönlanti voivat siirtymäkauden jälkeenkin käyttää E126-lomaketta.
   
• Oikeutta hoitoetuuksiin ei osoiteta seuraavilla asiakirjoilla:
  • E-lomakkeet E106, E109, E120 ja E121
  • SED S701, S072 ja S073
  • Portable Document S1
     
• Hoitoon hakeutuminen osoitetaan asiakirjalla Portable Document S2
   
• Eläkkeellä olevien rajatyöntekijöiden edelleen jatkuva oikeus sairaanhoitoetuuksiin osoitetaan asiakirjalla Portable Document S3.
   
• Kolmansien maiden kansalaisten kohdalla, jotka eivät voi saada eurooppalaista sairaanhoitokorttia pelkästään kansalaisuuden perusteella, käytetään vakuutuslaitoksen lähettämää kirjettä, ellei kansallinen sairausvakuutustodistus ole riittävä.